Miten hoivakotiin pääsee, mitä asumismuoto tarjoaa ja maksaa? Näin asiantuntijamme vastaavat ja neuvovat, kun on aika muuttaa omasta kodista

Jaa artikkeliLähetä vinkki
hoivakoti
Hyvä hoivakoti on ikäihmisen onni © Tommi Tuomi
Hoivakotiin ei pääse hetkessä, joten kodista muuttoon kannattaa valmistautua ajoissa. Jos byrokratia uuvuttaa, apua kannattaa pyytää läheisiltä ja virkamiehiltä.

Mikä hoivakoti oikein on?

Hoivakoti on helppoa määritellä, mutta kaikki muu siihen liittyvä onkin aika monimutkaista. Hoivakoti eli tehostettu palveluasuminen on siis asumismuoto, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa ikäihmisille. On myös hoivakoteja, joissa ei ole ympärivuorokautista palvelua. Se on tavallista palveluasumista. Tulevaisuudessa termi muuttuu yhteisölliseksi asumiseksi.

Nykyisin on vallalla ajatus, että kaikkien pitää asua kotona niin pitkään kuin vain on mahdollista. Eikä tässä periaatteessa mitään vikaa olekaan, paitsi se, ettei se aina toimi.

Kun ihminen on huonokuntoinen ja vaikka muistisairas, kotona ei ole hyvä olla. Vaikka olisi kuinka hyvä kotihoito, vuorokausi on pitkä ja siinä on monta yksinäistä tuntia.

Hoivakoti voisi olla monelle hellempi ja turvallisempi asumismuoto. On toki myös paljon ikäihmisiä, jotka eivät halua muuttaa pois kotoa eivätkä koe olevansa yksinäisiä.

Miten hoivakotiin pääsee?

Periaate on, että ihmisen on pitänyt saada jo kotona maksimaalinen määrä kotihoitoa, avopalveluita ja muita tukipalveluita, ennen kuin aletaan miettiä tehostetun tai tavallisen palveluasumisen paikkaa.

Tässä vaiheessa moni varmaan toteaa, ettei selviä yksin byrokratiasta, joka näihin vanhuspalveluihin liittyy. Kannattaa siis pyytää netissä nokkelasti surfaavat lähimmäiset ja sukulaiset apuun!

Ensimmäiseksi pitää ottaa yhteys oman kunnan asiakasohjaajaan. Älä lannistu, vaikka sinua tai auttajaasi pompotellaan ensin luukulta ja ihmiseltä toiselle. Kaiken pitäisi kuitenkin sujua ns. yhden luukun periaatteella: eli yksi yhteydenotto riittää. Usein näin onkin.

Kun sinä tai auttajasi saa kiinni asiakasohjaajan, sovitaan palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä. Siinä sitten porukalla mietitään ihan kasvokkain, mikä tilanteesi on ja mitä haluat. Tilannettasi on yleensä arvioimassa mm. asiakasohjaaja, kunnan sosiaalityöntekijä ja lääkäri. On erittäin tärkeää, että tukenasi on joku läheisesi tai sukulaisesi.

Tässä vaiheessa kannattaa olla itselleen rehellinen ja kertoa, miten asiat ovat ja miten niiden pitäisi olla. Kerro kaikki murheesi ja toiveesi!

Tähän palvelutarpeen arviointiin pääsevät kaikki halukkaat, sillä se on lakisääteinen palvelu. Tänä vuonna homma hoituu näin, mutta ensi vuonna 2023 tilanteet voivat muuttua, kun uudet hyvinvointialueet tulevat voimaan. Suurta parannusta näihin asioihin ei ole tiedossa. Tiedossa on toki nimimuutoksia eli palveluasuminen vaihtuu yhteisölliseksi asumiseksi ja tehostetun palveluasumisen nimi muuttuu ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi.

Muistisairaille ja heidän läheisilleen on Muistiliiton ylläpitämä Muistineuvotukipuhelin, josta saa monenlaisia neuvoja ja tukea näissä asumisasioissakin: 09 8766 550 (ma, ti, to klo 12–17). Hyviä työkaluja hoivapaikan valintaan ja muutakin tietoa saa muistiliiton nettisivuilla.

Lue myös: Hyvä hoivakoti luottaa omaisiin – Etenkin muistisairaiden läheisiä tarvitaan vanhuksen entisen elämän tulkkeina

Miten valita sopiva hoivakoti?

Yksi tärkeimmistä hoivakodin valintaan vaikuttavista asioista on hoivakodin läheisyys. Se, että hoivakoti ja hoivattava ovat lähellä sukulaisia ja ystäviä, on kovin tärkeää. Ei kukaan iäkäs halua erakoitua kauas läheisistään.

Hinta tietysti vaikuttaa erittäin paljon valintaan. Palvelujen määrä ja laatu ovat tärkeitä valintakriteerejä: onko asunto/huone mieleinen, onko parveke, millainen piha, sallitaanko lemmikit, onko ruoka hyvää (tärkeä asia!), onko henkilökunta ystävällistä ja auttavaista, onko asukastoimintaa, onko lääkäripalveluita.

Jokaisella on varmaan omat toiveensa. Niiden totettaminen olisi todella tärkeää. Ei hoivakoti saa olla mikään ankea ja epäviihtyisä loukko.

On olemassa kunnallisia ja yksityisiä hoivakoteja. Kovin moni aloittaa sopivan hoivakodin etsimisen ensin kunnan puolelta. Kunta tarjoaa myös ostopalvelupaikkoja eli ostaa yksityiseltä puolelta asukaspaikkoja, joista asiakas maksaa saman hinnan kuin kunnan omista paikoista. Mutta taloudellisesti hyvinvoivat valitsevat usein heti suoraan yksityisen hoivakodin. Yksityisiä palvelutuottajia löytyy esimerkiksi Kotiopas.fi-sivuilta.

Lue myös: Reportaasi: Sorsametsälle hoitokodin miesten kanssa – Vielä putosi sorsa taivaalta!

Pääseekö terve puoliso asumaan kanssani?

On todella paljon pariskuntia, joista toinen on muistisairas ja toinen vielä kutakuinkin kunnossa. Nykyisin muistisairas tai muuten huonokuntoinen voi olla viikon kotona ja toisen viikon intervallihoidossa. Ajatus on kaunis, mutta… Kotiin jäävä omaishoitaja voisi levätä viikon, mutta hän tarvitsee ehkä apua elämäänsä. Muistisairas menee sekaisin viikoittaisesta pyörityksestä: vuoroin kotona, vuoroin hoidossa.

Tälle on jossain päin Suomea sellainen vaihtoehto, että intervallihoito loppuu ja kiertävä perhehoitaja tulee kotiin. Kuulostaa armeliaalta vaihtoehdolta! Toivottavasti se yleistyy tulevilla hyvinvointialueilla.

Pariskunnat voivat päästä hoivakotiin yhdessä asumaan, mutta joka paikassa tämä ei onnistu. Lain mukaan kyllä pitäisi.

On julmaa, että 60 vuotta avioliitossa olevat eivät aina pääse viettämään viimeisiä vuosiaan yhdessä, kun vain toinen on tarpeeksi huonokuntoinen. Hoivakodin valinnassa tämä pitää ehdottomasti ottaa huomioon.

Mitä hoivakodissa asuminen maksaa?

Yksityisten hoivakotien palveluiden hinnat muodostuvat yksilöllisten tarpeiden mukaan, siksi täsmällistä hintaa on vaikea sanoa. Puhutaan kuitenkin tuhansista euroista kuussa. Korkein hinta, jonka olen nähnyt, on 6 000 euroa kuussa.

Kunnallisessa tehostetussa palveluasumisessa asiakasmaksu on enintään 85 prosenttia asiakkaan nettotuloista. Henkilökohtaiseen käyttöön tulee jäädä 164 e/kk.

Tavallisessa palveluasumisessa asukas maksaa vuokran, ja palveluista peritään asiakasmaksuja. Mahdollisia avustuksia ovat eläkkeensaajan asumistuki ja eläkettä saavan hoitotuki.

Asiantuntijoina neuvonta­koordinaattori Mailis Heiskanen Muistiliitosta, johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:stä ja erityisasiantuntija Seija Viljamaa sosiaali- ja terveys­ministeriöstä.

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 10/22.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X