Tuliko syötyä liikaa? Ravitsemusterapeutti antaa 10 vinkkiä – Toimi näin, kun ähky tai närästys iskee
Juhlakaudella herkuttelu menee herkästi mässäilyksi. Kun napa paukkuu ja olo on tukala, sohva vetää puoleensa. Sen kutsuun ei kannata vastata.
Jos mahalaukku on ennestäänkin pinkeä, sinne ei pidä missään nimessä laittaa lisää ruokaa.
Kun noutopöytä tai juhlapöytä vie herkkuineen mennessään ja tulee syötyä liikaa, seuraa ähky ja närästys. Miten oloa voi helpottaa? Näin neuvoo laillistettu ravitsemusterapeutti Jonna Heinonen.
1. Mikä auttaa tässä ja nyt, kun juhlapöydässä tuli syötyä liikaa?
Kun tulee syötyä liikaa, puolen tunnin rauhallinen kävelylenkki helpottaa ähkyä, sillä liikkuminen vilkastuttaa suolen toimintaa. Kevyt, tärähtelevä liike edesauttaa ruokamassan kulkua kohti ulostuloaukkoa.
Hyvä kävelyvauhti on sellainen, jossa syke ei kauheasti nouse. Jos syke nousee liikaa, hermostomme laittaa ruoansulatuskanavan säppiin ja keskittää elimistön voimavarat liikuntasuoritukseen.
Vaikka ruoansulatuskanava toimii parhaiten rennossa olotilassa, ei ruokapöydästä kannata kellahtaa suoraan sohvalle. Muuten tukala olo kestää pidempään.
2. Voiko ruoansulatusta jouduttaa syömällä tai juomalla?
Jos mahalaukku on ennestäänkin pinkeä, sinne ei pidä missään nimessä laittaa lisää ruokaa. Kun mahalaukku venyy, se aiheuttaa tukalan olon, joka muuttuu toisilla kivuksi.
Lasillinen, pari vettä rauhallisesti siemailtuna vauhdittaa ruoan kulkua. Maha möyhentää ruoan löysäksi massaksi, ennen kuin se syöttää sitä eteenpäin ruoansulatuskanavassa, ja vesi löystyttää tätä massaa.
3. Laittaako ruokaryyppy vatsaan vauhtia?
Ruokaryyppy tai mikään alkoholi ei vauhdita ruoansulatusta. Se päinvastoin hidastaa sitä, sillä se työllistää ruoansulatuselimistöä entisestään. Jos ähkyyn oloon liittyy vähänkään närästystä, alkoholi pahentaa tilannetta.
Ähky aiheuttaa mahalaukkuun valtavan paineen, joka työntää mahansisältöä kohti ruokatorvea. Alkoholi rentouttaa ruokatorven alaosan sulkijalihasta, jolloin happoista mahansisältöä siirtyy nieluun entistäkin enemmän ja närästysoireet pahenevat.
4. Kannattaako kokeilla entsyymivalmisteita?
Ruoansulatusentsyymeitä myydään kapseleina. Ne on tarkoitettu tilanteisiin, joissa ihmiselimistö ei syystä tai toisesta tuota entsyymejä itse, kuten haiman vajaatoimintaan. Tällöin ne ovat osa sairauden hoitoa.
Koska entsyymivalmisteita käytetään ennaltaehkäisevästi, niistä ei ole ähkyn hetkellä hyötyä. Ähky olo on ohi nopeammin kuin entsyymit ehtivät vaikuttaa.
5. Onko närästyslääkkeistä enemmän haittaa kuin hyötyä?
Närästyslääkkeitä on kahdenlaisia: toiset neutraloivat mahahappoja ja toiset estävät mahahapon tuotannon.
Mahahappo auttaa ruokaa muokkautumaan ruoansulatuskanavassa kulkevaan muotoon. Jos ihminen tekee lääkkeellä mahahaposta laimeaa tai estää sen toiminnan kokonaan, ruoka viipyy suolistossa kauemmin ja ähky kestää pidempään.
6. Mitä ruokia kannattaa välttää, jos närästää usein?
Rasvainen ja mausteinen ruoka, alkoholi, kahvi, suklaa, tomaatti, sipuli ja paprika ovat tyypillisiä närästäjiä. Minttu rentouttaa ruokatorven alasulkijaa ja pahentaa närästysoireita.
Ruoka-aineet vaikuttavat yksilöllisesti, ja jokainen löytää vältettävät ruoat kantapään kautta.
7. Mikä hillitsee happamia röyhtäisyjä?
Happamat röyhtäisyt voivat olla närästyksen oire, mutta ähkyssä tervettäkin ihmistä röyhtäyttää esimerkiksi kumartuessa. Liikkeelle lähteminen vähentää mahalaukun painetta ja sitä kautta röyhtäisyjä.
Röyhyllä on hyvä tarkoituksensa, sillä se vähentää mahalaukun painetta. Röyhy ei kuitenkaan tule käskemällä. Joillain ihmisillä hiilihappoinen juoma helpottaa sen tuloa, joillain tekee olosta entistä tukalamman. Röyhyä ei kannata houkutella kolajuomilla, sillä ne pahentavat tilannetta.
Osa ihmisistä ottaa happamiin röyhtäisyihin närästyslääkettä. Jos sitä tarvitsee kovin usein, kannattaa alkaa miettiä, miksi ylipäänsä syö liikaa.
8. Jos illalla syö liikaa, kannattaako seuraava aamupala jättää väliin?
Väliin jätetty aamupala on sama kuin toivottaisi ähkyn tervetulleeksi. Se kostautuu myöhemmin nälkävelkana, jonka kuittaaminen saa ihmisen myöhemmin päivällä syömään yli tarpeensa.
Aamupalaa voi tarvittaessa keventää. Jos olo on vielä aamullakin vähän täysinäinen, smoothie voi mennä paremmin alas kuin puuro.
Kaikille sattuu ylilyöntejä. Niistä on turha rangaista itseä syömättömyydellä. Niiden jälkeen otetaan suunta eteenpäin.
9. Mistä tietää, koska syöminen kannattaa siltä kerralta lopettaa?
Mitä enemmän sortteja, sitä enemmän ihminen tahtoo syödä. Runsaassa pöydässä tulee myös syötyä liian nopeasti, jolloin kylläisyyssignaalit eivät ehdi toimia. Kun kylläisyydentunne jää tulematta, on vaikea tietää, koska on oikea hetki laskea aterimet lautaselle.
Kun ruoan pureskelee rauhassa ja mikä tärkeintä, ajan kanssa, kylläisyyssignaaleille jää aikaa toimia. Ne alkavat toimia jo silloin, kun ihminen jäystää ruokaansa. Tämän vuoksi keiton kanssa kannattaa syödä pala jämäkkää leipää.
Ihmisen ei pitäisi koskaan syödä niin, että maha tuntuu täydeltä. Jos aterian jälkeen silmiä lupsuttaa ja uni tahtoo tulla, on syönyt liikaa.
Ruoansulatus käynnistyy jo suussa. Kun pureskelee kunnolla, syljen mukana erittyy ruoansulatusentsyymejä, jotka tekevät ruoasta mahalle helpommin käsiteltävää.
Kaikilla päivän aterioilla ei voi syödä rauhallisesti ja keskittyä jokaisen suupalan jälkeen kuuntelemaan, riittääkö tämä. Mutta hyvä on, jos se onnistuu edes yhdellä aterialla päivässä.
Syömisestä pitäisi tulla kylläinen eli hyvä ja energinen olo. Jos ei jaksa lähteä ruoan päälle kävelylenkille, ateria on ollut liian suuri.
Japanissa on sanonta: neljä viidesosaa ruoasta ruokkii ihmistä ja yksi viidesosa lääkäriä. Se tarkoittaa sitä, että ihmisen ei pitäisi koskaan syödä niin, että maha tuntuu täydeltä. Jos aterian jälkeen silmiä lupsuttaa ja uni tahtoo tulla, on syönyt liikaa.
10. Kuinka katkaista juhlakauden jälkeen herkuttelu- ja lipittelykierre?
Tipattomat tammikuut ja karkkilakot voivat tuntua hyviltä herättelijöitä, mutta suurimmalla osalla ihmisistä ne kääntyvät itseään vastaan. Aina kun ihminen tekee tiukkoja rajoituksia syömisiinsä ja juomisiinsa, hänen aivonsa alkavat vaatia kiellettyä asiaa kauheammin.
Jouluna syömiset voi jakaa useammalle aterialle sen sijaan, että lataa kaikki kerralla pöytään aattoiltana. Osan voi siirtää ihan hyvin uuteen vuoteen ja loppiaiseen.
Katkaisuja ja kuureja ei tarvita, jos ymmärtää pitää kiinni ruokarytmistä kaikkina vuoden päivinä, myös juhlakautena. Esimerkiksi jouluna syömiset voi jakaa useammalle aterialle sen sijaan, että lataa kaikki kerralla pöytään aattoiltana. Osan voi siirtää ihan hyvin uuteen vuoteen ja loppiaiseen. Tällöin herkuista saa nauttia vähän pidempään.
Ajattelutapa, jonka mukaan arkena kituutetaan ja juhlassa vedetään täysillä, on syömisen hallinnan kannalta huono. Arkiruokakin voi olla nautittavaa, ja arkenakin saa herkutella. On parempi syödä vähän hyvää joka päivä kuin vetää viikonloppuisin ja juhlissa överit. Jos syö säännöllisesti ja riittävästi, herkkuja ei tee kovin paljoa mieli.