Voiko vanhenemista hidastaa terveillä elintavoilla? Nuorentavatko positiivinen asenne ja stressittömyys? Asiantuntija vastaa 10 kysymykseen vanhenemisesta
Vanhetessa ihminen kuivuu, rasvoittuu ja jäykistyy. Vähitellen suorituskyky heikkenee. Vaikka paljon riippuu geeneistä, voi vanhenemista hidastaa omilla valinnoilla.
Voiko vanhenemista hidastaa?
Voiko vanhenemista hidastaa terveillä elintavoilla? Asiantuntija vastaa.
1. Milloin ihminen alkaa rapistua?
Yhden näkökulman mukaan vanheneminen alkaa heti, kun olemme syntyneet tähän maailmaan. Solujen vanheneminen ja kuona-aineiden kertyminen ja kopiointivirheet solun jakautumisessa alkavat nimittäin jo silloin – osittain jopa ennen syntymää.
Usein ajatellaan, että biologinen vanheneminen alkaa, kun ihmisen kasvu päättyy sukukypsyyden saavuttamiseen. Toisaalta monet vanhenemiseen yhdistetyt muutokset alkavat näkyä kehossa 30–40-vuotiaana.
2. Millaisia muutoksia kehossa tapahtuu vanhetessa?
Lista on pitkä. Ihminen kuivuu, jäykistyy ja rasvoittuu, mikä johtaa suoritus- ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Luut haurastuvat, lihasvoima heikkenee, verisuonet jäykistyvät ja sydän saattaa laajentua, koska se väsyy pumpatessa verta suurempaa painetta vastaan. Keuhkojen toiminta heikkenee, ruoansulatus hidastuu ja munuaisten toiminta heikkenee.
Näkyviä muutoksia ovat muun muassa hampaiden kuluminen, hiusten harmaantuminen ja harveneminen sekä ihon löystyminen ja rypistyminen.
3. Kummat vanhenevat nopeammin – naiset vai miehet?
Vaikea sanoa. Toiminta- ja suorituskyvyn heikkeneminen kiihtyy naisilla vaihdevuosien jälkeen, jotka ajoittuvat yleensä 45–55 ikävuoden väliin. Miehillä toiminta- ja suorituskyky alkaa heiketä samoihin aikoihin eli noin 50 ikävuodesta eteenpäin.
Monien hormonien pitoisuudet muuttuvat ja vaikuttavat kokonaisvaltaisesti ihmisen terveyteen ja toimintakykyyn. Naisilla estrogeenin väheneminen vaihdevuosissa on yksi merkittävä tekijä vanhenemisessa. Miehilläkin vähenee testosteroni, mutta ei niin rajusti. Mies voi olla sukukypsä vielä 70-vuotiaanakin.
Miehet kuitenkin kuolevat naisia nuorempana. Tähän vaikuttavat muun muassa erilaiset sairaudet, kuten sepelvaltimotauti. Monia sairauksia voi ehkäistä elintavoilla.
4. Kuinka paljon geeneillä on vaikutusta vanhenemiseen?
Geenien on arveltu selittävän ihmisen eliniän vaihtelusta noin 20–30 prosenttia. Ympäristötekijöiden, kuten ravinnon ja elintapojen, elinympäristön, sosiaalisten suhteiden ja erilaisten altistavien aineiden, merkitys on siis suuri.
Voiko vanhenemista hidastaa esimerkiksi syömällä marjoja? © Ari Heinonen / Kuvaryhmä / Skoy
5. Pitäisikö luopua lihasta ja alkaa syödä pelkkiä kasviksia ja marjoja?
Kohtuullisuus kaikessa on hyvä ohjenuora, jos haluaa lisää elinvuosia. Yleisesti tiedossa olevat terveelliset elintavat, kuten kasvispainotteinen ja vähärasvainen ruokavalio, antavat hyvän pohjan myös terveenä ikääntymiselle.
On esitetty, että antioksidanttipitoinen ruokavalio suojaa haitallisilta muutoksilta, joita soluissa tapahtuu ikääntyessä. Antioksidantteja, eli hapettumisen estoaineita, on erityisesti kasviksissa ja hedelmissä. Tutkimustulokset antioksidanttien vaikutuksista ovat kuitenkin ristiriitaisia. Ilmeisesti hyödyt liittyvät ylipäätään kasvisruokaan, jossa on antioksidanttien lisäksi paljon muitakin terveellisiä ravintoaineita.
6. Onko liikuttava paljon, laihdutettava ja luovuttava päihteistä?
Liikunta edistää hyvän toimintakyvyn säilymistä. Kaikki liikunta on hyväksi, mutta ihminen on luotu erityisesti kävelemään.
Terveyden kannalta ei tarvitse olla himoliikkuja, vaan tarpeellisen fyysisen aktiivisuuden voi kerätä myös arjessa. Kohtuus on hyvä muistaa tässäkin, sillä ylenmääräinen liikunta saattaa johtaa muun muassa nivelten ennenaikaiseen kulumiseen.
Tutkimuksissa on myös havaittu, että siinä, missä vapaa-ajan aktiivisuus pidentää elinvuosia, työn aiheuttama fyysinen rasitus lyhentää niitä.
Ylipaino on haitallista erityisesti nuoruudessa ja keski-iässä, mutta iäkkäillä lievä ylipaino saattaa olla jopa suojaava tekijä.
Tupakointi vanhentaa monia eri elinjärjestelmiä. Liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa paljon ennenaikaisia kuolemia. Vähäisen alkoholinkäytön vaikutuksista elinikään on sen sijaan ristiriitaisia tutkimustuloksia.
7. Nuorentavatko positiivinen asenne ja stressittömyys?
Ihmiset, joilla on positiivinen elämänasenne, jotka ylläpitävät sosiaalisia suhteitaan ja pysyvät liikkeessä myös vanhetessaan, säilyttävät paremmin toimintakykynsä ja saattavat näin saada lisää elinvuosia.
Stressiä kannattaa välttää, jos mahdollista. Pitkittynyt stressi heikentää immuunipuolustusta, aiheuttaa ruoansulatushäiriöitä, vaurioita verisuonissa ja sydämessä sekä matala-asteista tulehdusta elimistössä. Sydän- ja verisuonitautien, autoimmuunitautien ja psyykkisten oireiden riski kasvaa.
8. Onko vanheneminen pelkkää solubiologiaa?
Emme edelleenkään tarkkaan tiedä, mikä vanhenemisen aiheuttaa. Solujen toiminta siellä taustalla kuitenkin on. Solujen jakautuessa tapahtuu jatkuvasti kopiointivirheitä. Iän karttuessa virheiden määrä kumuloituu.
Kaikkia haitallisia kuona-aineita ei saada poistettua ja niiden määrä kasvaa, mikä alkaa haitata solujen toimintaa. Kun aineenvaihdunta hidastuu, syntyy happiradikaaleja, jotka vaurioittavat soluja ja solukalvoja.
Nämä solutason muutokset näkyvät eri tavoilla eri kudoksissa kuten luissa ja lihaksissa. Myös ympäristötekijöiden kuten lämmön, kylmyyden, rasituksen ja sairauksien aiheuttaman stressin sieto heikkenee solukadon vuoksi.
Ihon löystyminen ja rypistyminen kuuluu ikääntymiseen – mutta voiko vanhenemista hidastaa? © istockphoto
9. Mitä ovat telomeerit ja ovatko ne vastaus vanhenemisen mysteeriin?
Telomeerit ovat kromosomien päissä olevia DNA-ketjuja, jotka rajoittavat solujen jakaantumista. Jokaisen kopioitumisen yhteydessä pieni pala DNA-ketjun päästä jää kopioitumatta, ja siksi ketju lyhenee telomeeripäästä. Telomeerin tehtävänä on suojata solun tärkeitä geenejä. Kun telomeeri on kulunut loppuun, vaurioituvat solulle tärkeät DNA-jaksot, solun toiminta häiriintyy ja solu ajautuu solukuolemaan.
Telomeerin pituus kertoo peritystä reservistä ja elämän aiheuttamasta kulutuksesta ja siksi se kuvaa jäljellä olevaa elinaikaa. Samanikäisiä ihmisiä tutkittaessa on havaittu, että niillä, joilla on lyhyemmät telomeerit, on 10–15 prosenttia suurempi riski kuolla ennenaikaisesti.
10. Voiko telomeerien lyhenemistä hidastaa?
Telomeerien pituus ja niiden lyhenemisvauhti selittyy suureksi osaksi perimällä. Mutta terveelliset elämäntavat sekä stressin ja sairauksien välttäminen hidastavat telomeerien lyhenemistä.
Telomeerien pituus on kuitenkin monimutkaisempi juttu kuin aiemmin ajateltiin. Lyhyet telomeerit ovat yhteydessä sairauksiin, joihin liittyy tulehduksia tai matala-asteista tulehdustilaa, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet.
Jos taas ihmisellä on pitkän telomeerit, hän on alttiimpi tietyille syöville, sillä mutaation sattuessa telomeerien lyheneminen suojaa syöpämutaation leviämiseltä.
Asiantuntijana liikuntatieteiden tohtori, gerontologian dosentti ja yliopistotutkija Elina Sillanpää Jyväskylän yliopistosta.