Elintaso tappaa

1. Mikä?

Sotien jälkeen Suomessa havahduttiin korkeaan sydänkuolleisuuteen, johon menehtyi jopa nuoria, työikäisiä miehiä.

Ongelman torjumiseksi Sydänliitto, WHO ja viranomaiset aloittivat Pohjois-Karjalassa vuosina 1972–1977 valistushankkeen. Myöhemmin se laajennettiin valtakunnalliseksi.

2. Millainen hanke?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) entisen pääjohtajan Pekka Puskan mukaan eläinrasvojen, lihan, valkoisen pullan ja tupakan kulutus lisääntyivät sotien jälkeen.

”Se liittyi elintason nousuun. Kun aloitimme, sydäntauti oli johtajien tauti. Heillä oli enemmän varaa syödä, mässätä ja tupakoida”, Puska kertoo.

Tuon ajan lääkäreillä ei ollut tietoa sydäntautien ehkäisystä. Outokummussa kaivosmiehet kertoivat Puskalle lääkärin suositelleen tupakointia, koska se panee yskimään ja puhdistaa keuhkoja pölystä.

”Näin uutta tämä oli vielä 70-luvun alussa. Lääkärit lähtivät mukaan hitaammin kuin terveydenhoitajat, joilla oli hyvä vauhti päällä jo ennen sotia tuberkuloosin torjunnan ja neuvolatoiminnan vuoksi. Pohjois-Karjala-projektissa heille saatiin uusi missio, eli sydäntautien ehkäisy”, Puska jatkaa.

3. Ketkä?

Pohjois-Karjala hankkeen keskeisiä taustahenkilöitä ja Puskan tukijoita olivat professori Martti Karvonen, Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan aluetoimiston johtaja Leo Kaprio, Lääkintöhallituksen pääjohtaja Leo Noro sekä tukensa antanut presidentti Urho Kekkonen.

Pohjois-Karjala-projektin ansiona pidetään sitä, että sydän- ja verisuonitautikuolleisuus siirtyi työikäisistä vanhempiin ikäryhmiin.

”Tämän päivän 75-vuotias on kuin 65-vuotias kolmekymmentä vuotta sitten”, Puska sanoo.

Lue myös:

Miten saunominen vaikuttaa elinikään?