Eroon rasvaluomista
Laakeita, korppumaisen kuivia ja paksuja rasvaluomia ilmestyy iän myötä kasvojen ja vartalon iholle. Pikkuhiljaa lisääntyvät rasvaluomet etenevät harvoin käsiin tai jalkoihin.
”Käytännössä rasvaluomia on jokaisella yli 50-vuotiaalla − niin miehillä kuin naisilla. Rasvaluomia kutsutaankin ikäluomiksi. Joillekin niitä ilmestyy jo kolmekymppisenä. Rasvaluomet ovat perinnöllisiä. Rasvaluomia ei pysty itse hankkimaan elintavoilla tai millään muullakaan tavalla. Kun potilaalla on runsaasti rasvaluomia, niitä on ollut yleensä myös potilaan isällä tai äidillä”, ihotautien erikoislääkäri Tomi Leivo kertoo.
Milloin hoitoon?
Kasvoissa ja kaulassa olevat rasvaluomet erottuvat selvästi ja ovat häiritsevän näköisiä. Jos niitä raapii, ne saattavat myös ärtyä, aiheuttaa kutinaa ja tulehtua. Rasvaluomia voi olla iholla runsaastikin. Timo Leivo kertoo poistaneensa joskus potilaalta ensin toistasataa rasvaluomea vatsan puolelta ja parin viikon kuluttua saman verran selän puolelta. Rasvaluomesta ei tarvitse olla huolissaan. ”Rasvaluomet ovat hyvänlaatuisia, eivätkä ne muutu pahanlaatuisiksi”, Leino korostaa. Luomia kannattaa silti tarkkailla, kun niitä on paljon.
Yleisimmät pelot
Potilaat tulevat usein näyttämään luomiaan lääkärille ihosyövän pelossa.”Eihän potilas voi tietää, mitä hänellä on iholla. Kun on paljon luomia, tehdään luomitarkastus. Silloin tutkitaan, mitä luomia ne oikeasti ovat.” Leivon mukaan ei ole mitään takeita siitä, etteikö vaarattomien rasvaluomien joukkoon voisi piiloutua syöpääkin aiheuttava luomi. ”Kun potilaalla on yli satakin rasvaluomea iholla, ne vievät ison osan ihon pinta-alasta. Rasvaluomien sekaan voi ilmaantua ihosyöpämuutos, jota on tottumattomilla silmillä vaikea erottaa rasvaluomista.”
Näin tutkitaan
Rasvaluomien poisto on jätettävä aina lääkärin tehtäväksi.
”Kyseessä on ihokirurginen toimenpide”, Tomi Leivo painottaa. Rasvaluomet eivät ole samannäköisiä ja -kokoisia. Päinvastoin, ne ovat kirjava joukko erinäköisiä luomia, joiden kokokin vaihtelee.
Kasvoilla rasvaluomet ovat usein laakeita, vartalolla puolestaan möykkymäisiä. Väriskaala ulottuu vaaleasta sysimustaan. Ne voivat olla kuivia kuin korput tai mehevän paksuja. Joskus luomen laatu paljastuu lääkärillekin vasta sen poistamisen jälkeen. ”Kun irrotan rengasveitsellä epämuodostuneen näköisen muutoksen, huomaan sen samalla rasvaluomeksi”, Leivo kertoo. Epävarmoissa tilanteissa tai jos luomi ei kuoriudu helposti pois, otetaan luomen poistokohdasta syvemmältä koepala.
Näin hoidetaan
Tomi Leivo suosii rasvaluomien poistossa rengasveistä. Ohuen varren päähän on kiinnitetty pieni silmukka, jonka toinen reuna on timantin terävä.
”Rengasveitsi on kätevin, se tekee tarkinta jälkeä”, Leivo kertoo 19 vuoden kokemuksella. Kasvojen laakeat, useiden senttimetrien kokoiset rasvaluomet ovat erikoistapaus. Niissä Leivo suosii mekaanista ihon hiontaa steriloidulla hiontapaperilla. Jos rasvaluomet ovat kasvaneet isoiksi, puudutus on tarpeen ennen poistoa. ”Puudutusaineen seassa on vähän adrenaliinia, joka supistaa verisuonia ja hillitsee verenvuotoa”, Leivo selvittää. Kun vartalossa on kymmenittäin rasvaluomia, Leivo puuduttaa niistä suurimmat. Puudutuksen ansiosta toimenpide on potilaalle miellyttävämpi. Luomenpoiston jälkeen menee jonkin aikaa, kun hoitaja laittaa sidoksia. Haavapintaa ei tarvitse ommella, ja se parantuu nopeasti arpia jättämättä.
Toipuminen
Pienet luomet irrotetaan huomaamatta ja nopeasti. Kokenut lääkäri poistaa satakin rasvaluomea noin 40 minuutissa.
Suurestakin rasvaluomien poisto-operaatiosta palautuu vajaassa viikossa takaisin arkirutiineihin. Sen jälkeen voi käydä suihkussa ja saunassa normaaliin tapaan. Omahoidon riskit Netin keskustelupalstat vilisevät konsteja, miten rasvaluomista pääsee eroon. Lääkäri ei suosittele luomien kotipoistoa.
”Riskit ovat suuret. Jos alkaa veitsellä poistaa rasvaluomia, siinä viiltää ihoa helposti syvemmälle kuin piti.” Hiontapaperiakin käytetään kotikonstina, mutta siihenkään lääkäri ei lämpene.
”Hankaamalla lähtee päältä vain pintaosa. Luomi kasvaa myöhemmin uudelleen, jos ei etene riittävän syvälle. Lisäksi syntyy tulehdusriski, samoin veitsen käytöstä, etenkin jos se on likainen”, Leivo huomauttaa.
Asiantuntijana Tomi Leivo, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, LT, Diacor, Helsinki.
Viva 3/2015
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti