Huimaus iskee yllättäen – Miten asentohuimausta ehkäistään?

Huimauskohtauksessa maailma alkaa pyöriä rajusti. Kohtaus alkaa tyypillisesti äkillisen liikkeen seurauksena tai jopa sängyssä kylkeä kääntäessä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Huimauskohtauksessa maailma alkaa pyöriä rajusti. Kohtaus alkaa tyypillisesti äkillisen liikkeen seurauksena tai jopa sängyssä kylkeä kääntäessä.
(Päivitetty: )
Teksti: Virve Järvinen

Asentohuimaus aiheutuu tasapainoelimen pyöreästä tai soikeasta rakkulasta irronneen sakan liikkumisesta tasapainoelimen kaarikäytävässä.

Asentohuimaus heikentää elämänlaatua

Asentohuimauksesta käytetään yleensä termiä hyvänlaatuinen asentohuimaus korostamaan sitä, ettei kyseessä ole vaarallinen tauti. Silti kohtaukset voivat olla rajuja, heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa jopa eristäytymistä.

Kohtaus kestää yleensä korkeintaan muutamia minuutteja. Oireen sammumista nopeuttaa huimausta aiheuttavan liikkeen toistaminen tai erityinen liikesarja, jonka avulla sakka kulkeutuu pois kaarikäytävästä.

Jos huimauskohtaukset eivät rauhoitu sillä nopeasti, kannattaa varmistaa asiaan perehtyneeltä fysioterapeutilta, että asentohoitosarja on oikea ja asianmukaisesti toteutettu.

Lue myös: Onko huimaus vaarallista? Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

Pitkä vuodelepo ja raju liikunta altistavat

Valtaosa asentohuimauksista aiheutuu takimmaisen kaarikäytävän sakasta. Mikäli kyseessä on selvästi harvinaisempi vaakasuoran kaarikäytävän sakka, käytetään eri liikesarjaa, jonka fysioterapeutti osaa ohjata.

Vaikka esimerkiksi pitkän vuodelevon ja toisaalta rajun liikunnan tiedetään altistavan asentohuimaukselle, taudin lopullista syytä ei toistaiseksi ymmärretä. Siten tautia ei myöskään osata ehkäistä.

Tasapainoa voi harjoittaa

Ihmiset, joiden tasapaino on alun perin hyvä, toipuvat kaikista huimaussairauksista paremmin. Tasapainoa kannattaa siis harjoittaa esimerkiksi tanssimalla, joogaamalla tai kävelemällä epätasaisessa maastossa.

Erittäin harvinaisissa tapauksissa asentohuimauskohtaukset toistuvat niin rajuina ja tiheinä, että joudutaan turvautumaan leikkaushoitoon. Siinä sakan liikkuminen estetään tukkimalla kaarikäytävä. Leikkauksia tehdään yliopistosairaaloissa, ja niiden tulokset ovat yleensä hyviä.

Asiantuntijana Karin Blomgren, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 10/18.

Lue myös: Anna.fi: Päänsärkyä ja huimausta lääkkeistä

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X