”Kutiaako hyttysenpisto vähemmän, jos antaa ötökän imeä itsensä kylläiseksi?” – 10 vinkkiä: Näin hoidat ampiaisen pistot, haavat ja hiertymät

Kesälomalaisen lääkekaapissa on ainakin antihistamiinia, särkylääkettä ja rakkolaastareita. Useimmat pikkuhaaverit voi hoitaa itse.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kesälomalaisen lääkekaapissa on ainakin antihistamiinia, särkylääkettä ja rakkolaastareita. Useimmat pikkuhaaverit voi hoitaa itse.
(Päivitetty: )
Teksti: Virve Järvinen

Hyttysen purema kutittaa,  ampiaisen pistot pelottavat. Lue 10 kysymystä ja vastausta, miten ehkäiset ja hoidat kesäiset hyönteisten pistot ja haavat.

1. Kutiaako hyttysen purema vähemmän, jos antaa ötökän imeä itsensä kylläiseksi?

Hyttysen sylkirauhaset erittävät proteiinia, jolle ihmiset ovat usein herkistyneitä. Voi olla, että kun hyttynen saa imeä verta tarpeeksi pitkään, se voisi samalla imeä pois tätä proteiinia. Tällöin hyttysen purema saattaa kutista vähemmän. Mikään varma tieto tämä ei kuitenkaan ole.

Varmin konsti estää hyttysen pureman kutinaa on antihistamiinitablettikuuri. Se kannattaa aloittaa ennakkoon, esimerkiksi ennen mökkiviikonloppua.

Varmin konsti estää hyttysenpiston kutinaa on antihistamiinitablettikuuri. Se kannattaa aloittaa ennakkoon, esimerkiksi ennen mökkiviikonloppua: ensimmäinen tabletti aamulla lähtiessä ja jatkaa sen käyttöä niin kauan kuin viipyy mökillä.

Jo tulleeseen paukamaan voi sipaista hydrokortisonivoidetta. Raapiminen ei kannata, sillä rikkoutunut iho voi tulehtua. Raapiminen pahentaa usein kutinaa.

Ihminen siedättyy hyttysenpistoille elämänsä ja jo kesän aikana. Loppukesällä hyttysen puremien aiheuttamat paukamat jäävät monesti alkukesää pienemmiksi.

2. Ovatko hyttyskarkotteet varmasti turvallisia?

Hyönteiskarkotteet ovat myrkkyjä, mutta oikein käytettyinä ne ovat turvallisia. Osaa niistä ei ole tarkoitettu pikkulapsille, eikä raskaana oleville naisille.

Niitä ei parane hengitellä, eikä niitä saa sujahtaa suuhun eikä silmiin. Ulkokäyttöön tarkoitetut karkotteet, hyttyssavut ja -loukut, on tarkoitettu vain ulos.

On turvallisinta suihkauttaa hyttyskarkotetta vaatteelle, ei paljaalle iholle. Vaalea, tiivis vaatetus voi suojata pistoilta jonkin verran.

hyttysmyrkky

Hyttysenpistot aiheuttavat kutinaa. © istockphoto

3. Hyttysen purema ja sen mahdolliset jälkiseuraukset pelottavat – Onko Suomessa hyttysverkon kanssa nukkuminen liioiteltua?

Jos haluaa nukkua ikkuna auki ja hyttysen ininä häiritsee nukkumista, ikkunaan voi laittaa hyttysverkon. Mutta tautien pelossa Suomessa ei tarvitse suojautua hyttysiltä verkolla.

Hyttyset levittävät jänisruttoa ja Pogostan tautia eli nivelrokkoa. Verrattuna hyttysenpistojen määrään taudit ovat harvinaisia. Iso osa sairastaa ne niin lievinä, ettei edes tiedä saaneensa tautia.

Jänisrutto saa aikaan korkean sahaavan kuumeen, ja pistokohdan lähellä olevat imusolmukkeet turpoavat. Sitä hoidetaan antibiooteilla. Pogostan tauti oireilee pieninäppyläisellä ihottumalla, kuumeella ja nivelkivuilla, eikä siihen ole parantavaa hoitoa.

4. Jos hyönteinen pistää, otetaanko kyytabletti?

Kyytabletti on hydrokortisonitabletti. Lievemmissä tapauk­sissa, vaikka jalkaan osuneessa pistossa, voi kokeilla sitä tai antihistamiinia estämään turvotusta ja kutinaa.

Ihoon jäänyt pistin kannattaa poistaa pinseteillä tulehduksen välttämiseksi. Samalla estetään, ettei mehiläisen pistimessä oleva myrkkypussi jatka pumppaamistaan. Jos pistokohta on tosi kipeä, voi ottaa ilman reseptiä saatavaa särkylääkettä.

5. Mitä jos saa ampiaisen pistosta vakavan reaktion?

Kasvojen ja kaulan alueelle tuleva pistos voi olla vaarallinen kenelle tahansa. Kun nielu turpoaa, hengittäminen vaikeutuu. Tällöin pitää soittaa nopeasti hätäkeskukseen. Ensiapuna voi ottaa kyytabletin ja antihistamiinia.

Ampiaisen ja mehiläisen pistolle allergisen henkilön pitäisi muistaa kesäaikaan pitää aina mukanaan adrenaliini-injektoria ja käyttää sitä välittömästi piston jälkeen. Adrenaliini on ensiapu, jonka jälkeen tulee heti soittaa hätänumeroon. Päivystykseen ei saa lähteä ajamaan yksin.

Päivystykseen on syytä hakeutua myös, jos pisto osuu kaksi­vuotiaaseen tai heikkokuntoiseen ikäihmiseen. Mitä nopeammin oireet voimistuvat, sitä tärkeämpää on saada pistosta reaktion saanut ihminen ensiapuun.

6. Miten haavan hoidosta selviää mökkioloissa?

Haavan hoitaminen hygieenisesti vaatii puhdasta, juomakelpoista vettä ja saippualla puhtaaksi pestyjä käsiä. Jos vesi on vähissä, mökille kannattaa varata haavan puhdistamiseen keittosuolaliuosta.

Haavasta puhdistetaan hiekka tai muut vierasesineet, ja se huuhdellaan puhtaaksi. Pienet, reunoiltaan siistit, alle parisenttiset haavat voi hoitaa itse.

Haavan reunat asetetaan mahdollisimman tiiviisti vierekkäin perhosteipillä tai hengittävällä laastarilla. Kostunut ja likainen sidos vaihdetaan uuteen ja vaihdon yhteydessä haava huuhtaistaan puhtaaksi. Kun haava ei enää vuoda, sen annetaan parantua rauhassa sidoksen alla.

Ulkona syntyvät haavat ovat usein sisällä tulevia likaisempia. Jäykkäkouristusrokotus kannattaa uusia, ellei muista, onko se voimassa.

7. Millaista haavaa pitää näyttää lääkärille?

Isot, repaleiset, vuotavat, kovin likaiset ja hankalassa paikassa olevat haavat vaativat lääkärin hoitoa. Esimerkiksi nivelen päällä iho liikkuu jatkuvasti, jolloin haava ei välttämättä pääse umpeutumaan kunnolla.

Kasvojen alueella olevista haavoista jää siistimpi arpi, kun ne ommellaan. Jos haava ommellaan, se pitää tehdä kuuden tunnin sisällä tapaturmasta. Sen jälkeen haavan reunat eivät tahdo ottaa enää toisiinsa kiinni.

Haavaa pitää seurata, jottei se pääse tulehtumaan. Punoitus, kuumotus, turvotus ja kipu ovat tulehduksen merkkejä, ja silloin tarvitaan antibiootteja.

Diabeetikolla mahdolliset tuntopuutokset vaikeuttavat tulehduksen huomaamista. Diabeetikon tulisi näyttää haavoja lääkärille muita herkemmin.

8. Voiko haavan kanssa mennä saunomaan ja uimaan?

Tulehdusvaaran vuoksi kannattaa välttää uimista ja saunomista, kunnes haava on umpeutunut. Ikä ja monet ikään liittyvät sairaudet hidastavat haavan paranemista.

Ajanjaksoa heinäkuun lopusta elokuun loppuun nimitetään mätäkuuksi. Loppukesän lämpimässä ja kosteassa ilmassa haavat tulehtuvat herkästi.

9. Miten hiertymiä ehkäistään ja hoidetaan?

Paras tapa hoitaa hiertymiä on ennalta ehkäisy. Jos kenkä alkaa hiertää, se kannattaa ottaa välittömästi pois jalasta. Uusiin kenkiin on hyvä totutella vähitellen.

Kesäkuumalla jalat turpoavat, jolloin myös hiertymiä tulee herkemmin. Niitä tulee useammin, ellei käytä kengässä sukkaa. Sukat kannattaa vaihtaa saumattomiin.

Hiertymä puhdistetaan ja suojataan pehmusteella tai rakkolaastarilla. Muuten siihen kehittyy herkästi rakko, eli vesikello.

10. Paraneeko rakko nopeammin, jos sen puhkaisee?

Rakon puhkaiseminen voi päinvastoin pitkittää vaivaa, sillä siihen liittyy tulehduksen vaara. Samasta syystä puhjenneen rakon ympärillä olevaa ihoa ei saa poistaa.

Rakon puhkaiseminen voi pitkittää vaivaa, sillä siihen liittyy tulehduksen vaara. Samasta syystä puhjenneen rakon ympärillä olevaa ihoa ei saa poistaa.

Rakko kannattaa suojata rakkolaastarilla. Laastari vaihdetaan, kun se irtoaa. Sitä pidetään siihen saakka, kun rakko on parantunut.

Diabeetikolle ei suositella umpinaisia rakkolaastareita.

Asiantuntijana yleislääkäri Emilia Lagus, Terveystalo.

Lue myös: Näin pärjäät ötököiden kanssa – Hyttyset, ampiaiset, punkit ja paarmat kuuluvat kesään

Lue myös Anna.fi: 5 myrkytöntä vaihtoehtoa hyttysmyrkylle – näin hyttysistä pääsee eroon ilman kemikaaleja

Artikkelia on muokattu 20.6.2023 klo 12:15

X