Näin helpotat yksinäisyyttä – Asiantuntija neuvoo, miten lisäät vuorovaikutusta arjessa

Suomen Mielenterveyden Mieli ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen vastaa kysymyksiin siitä, miten yksinäisyyteen saa helpotusta.

Kun yksinäisyys on osa arkea, miten yksinäisyyden tunnetta voi itse lievittää?

Etsimällä ja vahvistamalla omaa sisäistä maailmaa ja omia kiinnostuksen kohteita. Ovat ne sitten kirjat, liikunta tai elokuvat, ne suuntaavat ihmistä pois yksinäisyydestä. Myös yksinäisyydestä puhuminen on tärkeää.

Kun jakaa kokemuksia voi saada vertaistukea, eikä ole yksin tunteen ja kokemuksen kanssa. Puhumalla voi syntyä uusia näkökulmia ja keinoja yksinäisyyden helpottamiseen.

On myös tärkeää ruokkia ja vahvistaa omaa positiivista minäkuvaa. Puhua itselleen ja itsestään kauniisti. “Vaikka olet yksin et ole huono, yksinäisyys ei ole vika sinussa.”

Itselleen voi tehdä hyviä tekoja, esimerkiksi kattaa pöydän kauniisti. Mielialaa kannattaa tietoisesti pitää positiivisena, esimerkiksi huomaamalla ympärillään yhden hyvän asia päivässä.

Aina kannattaa myös luoda toivoa, koska elämä on jatkuvaa muutosta. On hyvä myös miettiä, millaista oma yksinäisyys on ja millaista muutosta siihen toivoo.

Sosiaalisessa mediassa on juhla- ja kaverikuvia, joista tulee yksinäiselle herkästi ulkopuolisuuden kokemus. Silloin on aina hyvä muistaa, että kaikki mikä somessa näkyy ei välttämättä ole totta.

Miten omaan arkeen voi lisätä sosiaalista vuorovaikutusta?

Sosiaalisessa mediassa on paljon keskustelupaikkoja, yhteisöjä ja ryhmiä, joita voi seurata ja osallistua omin ehdoin. On hyvä luoda rutiineja, jotka lisäävät omaa aktiivisuutta. Some on tässä hyvä väline: voi postata juttuja, kommentoida muiden tarinoita ja lukea muiden kokemuksia. Se vahvistaa omaa toimijuutta ja kyvykkyyttä yhteisön jäsenenä.

Virtuaalimaailmassa tai sosiaalisessa mediassa on paljon hyviä puolia, mutta toki myös huonoja. Ne voivat joskus lietsoa yksinäisyyttä tai hankalia tunteita. Toisaalta niistä voi löytää yhteisöjä ihan toisella tavalla kuin livemaailmassa.

Ihmisten seurassa olemistakin voi harjoitella esimerkiksi menemällä kauppaan, kuntosalille, ilmaistapahtumiin tai koirapuistoon.

Nykyään ihmiset eivät välttämättä perheissä tai parisuhteissa tee asioita yhdessä. Jos perheessä ja lähisuhteessa kokee yksinäisyyttä niin yhteisten arjen rutiinien ylläpito on tärkeää. Asettaudutaan yhteen ja tehdään vaikka iltapala yhdessä, niissä hetkissä kuulumisten vaihto ja läsnäolo käy luontevasti.

Jos yhteydenpito vanhoihin ystäviin on syystä tai toisesta hiipunut, niin kannattaa alkaa ottaa hiljalleen uudestaan yhteyttä. Kysellä viestillä kuulumisia, ehdottaa yhteistä tekemistä. Täytyy itse olla aktiivinen, mutta joskus katkennut ihmissuhde voi muuttua taas läheiseksi. Elämään voi ilmestyä myös uusia tuttavuuksia, esimerkiksi työkavereita.

Suomessa koetaan paljon yksinäisyyttä, meillä on sellainen eetos, että täytyy pärjätä yksin, olla reipas ja toimintakykyinen. Yksinäisyys koetaan helposti häpeälliseksi tai epäonnistumiseksi, vaikka niin ei ole.

On hyvä muistaa, että voimme kaikki lievittää toistemme yksinäisyyttä kysymällä kuulumisia ja varsinkin kuuntelemalla, kun toinen kertoo. Kohdataan tutut ja tuntemattomat arjessa, katsotaan toisia silmiin ja tervehditään.

Jollekin se, että joku katsoo silmiin kaupan kassalla tai tervehtii bussipysäkillä voi olla päivän tärkein kohtaaminen: “Tulin nähdyksi. En ole kadonnut tästä maailmasta.”

Lue myös: ”Ajatus, että kaikki vanhat ihmiset haluavat asua kotona niin pitkään kuin mahdollista, on viety liian pitkälle” – Tutkijatohtori Elisa Tiilikainen tuntee yksinäisyyden monet kasvot

Uusien ihmissuhteiden solmiminen ei ole helppoa. Miten sitä voisi omassa elämässä lisätä?

Uusia kavereita voi löytää harrastusten parista, työpaikalta, yhdistyksistä, naapurista, sosiaalisesta mediasta tai vapaaehtoistoiminnasta. Vaihtoehtoja on paljon, siksi kannattaa ensin pohtia, mikä juuri itseä kiinnostaa.

Jos on yksinäinen voi tuntea itsensä lamaantuneeksi, siitä huolimatta olisi tärkeää hakeutua toimintaan ja toisten seuraan, vaikka se olisikin aluksi vaikeaa. Sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, ihmisten kanssa olemista ja ihmisten pariin menemistä voi harjoitella, ihan kuin muitakin taitoja.

Kun harjoittelee, omat taidot karttuvat ja kanssakäyminen toisten kanssa helpottuu. Sitä kautta tulee myös korjaavia kokemuksia. Jos yksinäisyyteen liittyy traumoja tai surullisia muistoja, korjaavat kokemukset auttavat pääsemään irti tuskaisista muistoista ja myös haitallisista toimintamalleista.

Itseään voi muistuttaa, että on ymmärrettävää, jos uusiin ihmisiin tutustuminen jännittää. Tärkeintä on, että ei eristäydy pitkäksi aikaa.

Pikkuhiljaa voi altistaa itseään, vaikka se on hankalaa ja jännittävää. Vetäytyminen lisää omaa yksinäisyyttä, sillä ihminen luo itselleen helposti oman saarekkeen, josta on vaikea poistua ja johon muiden on vaikea tulla. Uskaltamisen kautta tulee myös onnistumisen kokemuksia, että kyllähän tämä sujui, eikä tapahtunut mitään kamalaa.