Hanki hyvä vastustuskyky ja heikennä koronaviruksen mahdollisuuksia – Lue viisi tärkeää neuvoa!

Koronaviruksen jyllätessä katse kiinnittyy siihen, miten kehon vastustuskyky toimii, ja miten sitä voisi lisätä. Hyviä keinoja on ainakin viisi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

C-vitamiini tukee vastustuskykyä, ja sitä saa monista hedelmistä ja marjoista.

Koronaviruksen jyllätessä katse kiinnittyy siihen, miten kehon vastustuskyky toimii, ja miten sitä voisi lisätä. Hyviä keinoja on ainakin viisi.
(Päivitetty: )
Teksti:
Saga Wiklund

Kehon vastustuskyky on koetuksella joka päivä, sillä erilaiset virukset ja bakteerit parveilevat kehossa etsien heikkoa lenkkiä puolustusjärjestelmästä.

Puolustusjärjestelmän tukemiseen on pandemia-aikaan liittyvän kontakteista vetäytymisen ja huolellisen käsipesun lisäksi joitakin hyviä keinoja.

1. Vastustuskyky paranee, kun suoliston kunto paranee

Suolistolla on suuri rooli kehon immuunipuolustuksessa. Suoliston kunto ja suolistomikrobien laatu vaikuttavat siihen, miten herkästi ihminen saa infektioita.

Suoliston kuntoa voi tukea kuituja ja vitamiineja sisältävällä ruoalla. Kasvikset, marjat, kala ja hapanmaitotuotteet ovat esimerkkejä suolistomikrobistoa ja vastustuskykyä hellivistä ruokavalinnoista.

Jos suolistomikrobisto on epätasapainossa tai haluaa muuten tukea hyödyllisiä mikrobeja, maitohappobakteereista voi olla hyötyä.

Antibioottikuurin jälkeen suositellaan probiootteja, sillä antibiootit tappavat paljon hyödyllisiäkin bakteereita.

Lue myös: 10 kysymystä: Tee tällaisia valintoja, jotta suolisto voi hyvin

2. Huolehdi limakalvojen kunnosta ja jätä tupakka

Immuunipuolustuksen etulinjassa ovat hengityselinten sisäpintojen limakalvot värekarvoineen, joten astma ja muut hengityselinsairaudet kannattaa nyt hoitaa erityisen hyvin.

Limakalvojen kunnosta ja samalla vastustuskyvystään voi pitää huolta muun muassa välttämällä tupakointia, käyttämällä nenäkannua tai kosteuttavia suihkeita ja tarpeen tullen myös allergialääkkeitä, jos kärsii siitepölyallergiasta.

Lue myös: Tupakointi lisää vaikean koronavirustaudin riskiä – Erikoislääkäri: ”Tupakoitsijoilla on keuhkoissaan jatkuvasti lievä, krooninen tulehdustila”

3. Hyvä uni lisää vastustuskykyä

Riittävä uni tukee elimistön puolustusjärjestelmää, kun taas univaje aiheuttaa tutkitusti muutoksia elimistön immuunivasteeseen ja aineenvaihduntaan, autonomisen hermoston tasapainoon ja hormonitoimintaan. Jos nukkuu jatkuvasti huonosti, infektioherkkyys voi lisääntyä.

Lisäksi väsyneenä ihminen ajattelee huomattavasti kielteisemmin kuin virkeänä. Uni on tärkeää etenkin poikkeusoloissa myös siksi, että se tukee mielenterveyttä.

4. D-vitamiini tukee vastustuskykyä

D-vitamiinin puutos on yhdistetty Duodecimin artikkelin mukaan lisääntyneisiin infektioihin ja muun muassa verenkiertotauteihin, hermoston rappeumatauteihin sekä luukatoon.

D-vitamiinia syntyy kesällä runsaasti ihossa auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta, mutta pohjoisessa vitamiinia täytyy ottaa etenkin talvikaudella purkista. Elintarvikkeista D-vitamiinia on merkittäviä määriä kalassa, ja sitä lisätään maitotuotteisiin.

Alle 18-vuotiaille, odottaville äideille sekä yli 75-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää ympäri vuoden riittävän saannin varmistamiseksi.

Normaalisti ulkona kesällä aikaansa viettävät ihmiset tarvitsevat talvella D-vitamiinia noin 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ravinnosta tai ravintolisistä. Yli 75-vuotiaiden vanhusten ja hyvin vähän ulkona oleskelevien nuorempienkin on hyvä saada jopa 20 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Lue myös: Suomalaistutkimus: Diabetes voi aiheuttaa D-vitamiinin puutoksen

5. Pidä stressi kohtuullisella tasolla

Stressi ei ole yleensä ihmiselle haitaksi, jos se on lyhytkestoista, mutta pitkään jatkuva voimakas stressi voi häiritä elimistön toimintoja.

Pitkäkestoinen stressi voi vaikkapa vuosia jatkuessaan lopulta johtaa siihen, että elimistön toimintaa säätelevät hormonit toimivat epätarkoituksenmukaisesti: ne lisäävät tulehdusreaktioita ja aiheuttavat kiihdyttävän (eli sympaattisen) hermoston yliaktiivisuutta.

Myös elimistön mielihyvähormonin, serotoniinin, tuotanto vähenee pitkittyneessä stressissä. Tällä voi tutkitusti olla yhteyttä myös masennuksen syntyyn.

Stressin välttämiseen liittyy myös kehoon kohdistuvan fyysisen stressin välttäminen: vastustuskyky heikkenee rajuista laihdutuskuureista ja kunto-ohjelmista. Samoin vaikuttavat loukkaantumiset, runsas alkoholin käyttö ja tupakointi.

Jutun lähteinä on käytetty Duodecimin Terveyskirjaston artikkeleita sekä Matthew MacDonaldin kirjaa Näin kehosi toimii (Docenco).

Lue myös: Koronavirustestiin pääsy helpottui – Kriteerit muuttuivat ja vasta-ainetesti tulee käyttöön

X