Näin koulutat myöhästelijän paremmille tavoille - Ongelmakäytöksen takana epävarmuus ja miellyttämisen halu

Stereotypian mukaan naisia saa aina odottaa, mutta onko se oikeasti nainen, jota joutuu odottamaan? Miksi jotkut ihmiset ovat aina myöhässä?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Stereotypian mukaan naisia saa aina odottaa, mutta onko se oikeasti nainen, jota joutuu odottamaan? Miksi jotkut ihmiset ovat aina myöhässä?
(Päivitetty: )
Teksti: Janita Virtanen

Myöhästely on useimmiten vain opittu tapa, eikä se liity millään lailla sukupuoleen. Toki se kertoo paljon itse myöhästelijästä, ja odottelijat kokevatkin tavan yleensä epäkunnioittavana.

Tämä stereotypia on kehittynyt aikojen kuluessa. Entisinä aikoina miehen kuului odottaa naista, ja tapaa pidettiin jopa kohteliaana. Naisen oli epäsopivaa lähteä yksin kotoa esimerkiksi juhliin, ja miehen odotettiin vievän hänet sinne. Tämä tapa säilyi pitkään, ja se oli jossain määrin käytössä vielä 1960-luvulla. Kun naiset alkoivat itsenäistyä ja käydä töissä kodin ulkopuolella, käyttäytymismalli pikkuhiljaa mureni pois. Silti stereotypia liitetään vielä tänäkin päivänä usein juuri naisiin.

Epävarmuutta tai miellyttämistä?

Se, miksi joitakin ihmisiä saa aina odottaa, saattaa pohjimmiltaan kertoa heidän epävarmuudestaan. Heidän saattaa olla vaikeaa lähteä uusiin tilaisuuksiin, ja siksi he viivyttelevät lähtöä viimeiseen asti. Jos myöhästely ilmenee hankaluutena lähteä ajoissa erilaisista tilaisuuksista, sen taustalla voi olla myös miellyttämisenhalua – ei välttämättä kehdata lähteä vielä, vaikka seuraava meno jo odottaisikin.

Joskus myöhästyminen voi olla tarkkaan harkittua. Esimerkiksi kylään on monen mielestä epäkohteliasta saapua ajoissa, joten sinne mennään usein varmuuden vuoksi hieman myöhässä. Toisaalta muiden odotuttaminen voi olla vain puhtaasti tapa, jonka lähipiiri on hyväksynyt ja siten mahdollistanut.

Pitkä ja vaativa prosessi

Suhteessa toinen osapuoli helposti tottuu odottamiseen. Jatkuva odottaminen aiheuttaa kuitenkin usein mielipahaa, joka voi johtaa riitoihin. Ei ole lainkaan epätavallista, että osa ryhtyy jopa ilmoittamaan myöhästelijälle liian aikaisen ajankohdan, jotta saisi hänet kerrankin ajoissa paikalle.

Myöhästelijän kanssa keskusteleminen ei yleensä tuota tulosta, sillä muutoksen täytyy lähteä myöhästelijän omasta oivalluksesta. Helpompaa tavan muuttaminen on silloin, jos myöhästelijä ei tunnista omaa ajankäyttöään. Hankalampaa se on, jos myöhästely johtuu välinpitämättömyydestä.

Tavasta on mahdollista oppia pois, mutta se on usein pitkä ja vaativa prosessi, johon tarvitaan mahdollisesti myös ulkopuolisen apua. Käyttäytymisterapiaan hakeutuminen vaatii kuitenkin usein aivan erityisen motivaation, ja tällaisena toimii monesti vasta joku hyvinkin dramaattinen tapahtuma, kuten suhteen hajoaminen.

Asiantuntijana psykologi Tuire Lehtonen

 

3 askelta muutokseen

1. Oppiminen tapahtuu yritysten ja erehdysten kautta.
Myöhästelijä voi opetella tavasta eroon asettamalla itselleen erilaisia tavoitteita. Jos pitäisi olla lähtövalmiina kuudelta, voi yrittää olla valmiina jo puoli kuudelta. Tällöin pieni myöhästyminen ei haittaa, ja silti paikalle ehtii ajoissa.

2. Muutos lähtee tavan tiedostamisesta.
Myöhästelijän kannattaa pohtia, mitä myöhästelytaipumuksen taustalla on. Olisi myös tärkeää yrittää asettua muiden asemaan. Halu muutokseen voi syntyä, kun ymmärtää aiheuttavansa myöhästelyllään vain mielipahaa.

3 Joskus on hyvä lopettaa odottaminen.
Osa myöhästelijöistä on kyllä ajoissa riittävän tärkeiksi kokemissaan menoissa, ja myöhästelyä tapahtuu vain muiden seurassa. Tällöin odottavan osapuolen kannattaa pohtia, onko odottaminen todella sen arvoista.

X