Jopa meikkaaminen voi laukaista kolmoishermosärkyä sairastavan kipukohtauksen

Jaa artikkeliTilaa Seura
kasvojen kiputila
Kolmoishermosärkyä esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. © Colourbox
Kasvoihin paikallistuva kipu erottaa sen muista pään kivuista.

1. Mikä kolmoishermosärky on?

Kolmoishermosärky eli trigeminusneuralgia on kasvojen alueella sijaitsevan kolmoishermon toimintahäiriö. Kolmoishermo on kolmihaarainen tuntohermo, ja kummallakin puolella kasvoja on oma kolmoishermonsa. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista.

Kolmoishermosärky on voimakas, sähköttävä kiputila yhdessä tai useammassa kolmoishermon haarassa. Tyypillisimmin särky on toisella puolella kasvoja, mutta joskus harvoin se saattaa olla kasvojen molemmilla puolilla.

2. Mikä kolmoishermosäryn aiheuttaa?

Kolmoishermosäryn aiheuttaa hermon itsensä toimintahäiriö tai kallon sisällä olevan verisuonen mutka, joka on kontaktissa kolmoishermoon ärsyttäen sitä.

Hermon toimintahäiriön syytä ei tiedetä. Kaikilta potilailta ei löydy verisuonen painauman aiheuttamaa ärsytystä, jolloin kolmoishermosärky voi olla oire jostain muusta neurologisesta sairaudesta, kuten MS-taudista. Silti kolmoishermosäryn taustalta ei kannata ensimmäiseksi epäillä tämänkaltaisia sairauksia.

Neurologisessa tutkimuksessa suljetaan aina pois muiden sairauksien mahdollisuus.

Sitäkään ei tiedetä, miksi kolmoishermosärky laukeaa joillakin ja toisilla taas ei.

3. Kuka siihen voi sairastua?

Kolmoishermosärky voi tulla kenelle tahansa. Jostain syystä naisilla on suurempi sairastumisriski kuin miehillä, mutta syytä siihen ei tiedetä. Voisi sanoa, että naiset sairastuvat kolmoishermosärkyyn kaksi kertaa useammin kuin miehet.

USA:ssa tehtyjen tutkimusten mukaan siihen sairastuu yksi tuhannesta ihmisestä. Kolmoishermosärky ei ole perinnöllistä.

4. Mistä kolmoishermosäryn voi tunnistaa itse?

Kyse voi olla kolmoishermosärystä, jos kasvojen alueelle tulee voimakasta, sähköttävää kipua, joka sijaitsee otsan, posken tai leuan alueella.

Kipu kestää sekunneista muutamaan minuuttiin kerrallaan, ja tällaisia kipukohtauksia on yleensä useita peräkkäin. Niitä voi tulla peräkkäin koko päivän. Kipuvaihe voi jatkua joskus jopa kuukausia.

Kivun voi laukaista kosketus kasvoihin, kuten parranajo, meikkaus, hampaiden pesu ja jopa suihku tai sauna. Myös tuuli, viima tai ruuan pureskelu voivat laukaista kivun.

Kipu on todella voimakas, ja ulkopuolinenkin pystyy näkemään sen kasvoilta.

5. Miten sen erottaa muista pään alueen kivuista ja sairauksista?

Kasvoihin paikallistuvat kipukohtaukset erottavat sen muista pään alueen kivuista.

Tosin clusterpäänsärky eli otsalle tai ohimolle paikallistuva voimakas kohtauksellinen päänsärky voi joskus sekoittua kolmoishermosärkyyn.

Joskus neurologi joutuu tutkimaan ja miettimään, kummasta sairaudesta onkaan kyse. Clusterpäänsärkyyn liittyy säryn puoleisen silmän punoitus sekä kyynel- ja nenävuoto, mitä ei yleensä ilmene kolmoishermosäryssä.

6. Miten kolmoishermosärky todetaan?

Diagnoosi on aina kliininen, eli lääkäri kysyy potilaan oireista ja tekee neurologisen tutkimuksen. Aivojen magneettikuvauksella varmistetaan, ettei kyse ole muusta pään sairaudesta ja samalla voidaan nähdä, onko päässä verisuonikontakti kolmoishermoon.

Pätevä yleislääkäri osaa epäillä kolmoishermosärkyä oireiden perusteella, mutta potilas tarvitsee kuitenkin aina myös neurologin tutkimuksen.

7. Miten sitä hoidetaan?

Hoidon kulmakivi on säännöllinen lääkehoito. Lääkkeenä käytetään karbamatsepiinia, joka on Kelan erityiskorvattava lääke. Sitä on käytetty alun perin epilepsian hoitoon. Kolmoishermosärkyyn käytetään muitakin liitännäislääkkeitä.

Lääkehoidon tarkoitus on saada kipu rauhoittumaan mahdollisimman nopeasti, jonka jälkeen lääkitystä voidaan purkaa.

Joskus kolmoishermosärky voi lievittyä myös itsestään. Myös sen vuoksi lääkitystä kannattaa vähentää asteittain, jotta nähdään, tarvitaanko sitä enää.

Kolmoishermosärkyyn on myös neurokirurgista leikkaushoitoa. Jos magneettikuvassa näkyy kolmoishermoa painavan verisuonen mutka, niin voidaan harkita leikkausta. Leikkaukseen liittyy kuitenkin aina tiettyjä riskejä, joten se ei ole ensimmäinen vaihtoehto.

8. Voiko siitä parantua?

Ei voida luvata, että kolmoishermosärystä voi parantua. Tilanne voi kuitenkin rauhoittua lääkityksen avulla niin, että potilas voi olla vuosia oireeton.

Suurimmalla osalla potilaista kipu saadaan rauhoittumaan ajan kuluessa, ja potilaat saavat toimintakykynsä takaisin.

9. Miten kipukohtauksen voisi välttää?

Sitä on aika hankala välttää, koska jokaisen on kuitenkin syötävä, pestävä hampaat ja ajettava parta.

Tietysti voi yrittää välttää esimerkiksi viimaa ja vetoa sekä muita kipua laukaisevia asioita. Voi esimerkiksi syödä pehmeämpiä ruokia, jos voimakas pureskeleminen laukaisee kivun.

10. Mikä on vertaistuen merkitys potilaalle?

Jos vertaistuki on hyvää eli potilas saa oikeaa tietoa sairaudestaan ja lisäksi ilmapiiri on kannustava ja tukeva, niin vertaistuella on suuri merkitys jaksamisen ja sairauden kanssa pärjäämisen kannalta.

Vertaistuen voima on siinä, että vain toinen samassa tilanteessa oleva voi tietää, miltä sairaus tuntuu.

Jos vertaistuki on sellaista, että potilaat ovat keskenään katkeria tai masentuneita, niin se ei auta ketään eikä tue parantumisessa.

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri, Petteri Maunu, Kipuklinikka, Tays.

X