Miten vatsalihasten erkaumaa hoidetaan? Näin vastaa erikoislääkäri

Jaa kaverilleTilaa Seura
Raskausvatsa
© ISTOCKPHOTO
Mitä haittaa erkaumasta on hoitamattomana? Tepsiikö kuntoutus vai onko leikkaushoito ainoa vaihtoehto?

Vatsalihasten erkautuma voi aiheutua raskauden, painonnousun tai rankan vatsalihasten treenaamisen seurauksena. Tällöin vatsalihaksia yhdistävä valkoinen jännesauma, linea alba, voi venyä jopa 15 senttiä leveäksi, kun se normaalisti on noin kaksi cm.

Venyessään jännesauma haurastuu ja sen jännitekyky heikkenee. Seurauksena vatsalihakset siirtyvät loitommaksi toisistaan, vatsalihasten käskyttäminen voi olla haastavaa ja vatsa roikkuu erityisesti konttausasennossa.

Tyypillisin vaiva monikkoraskauden jälkeen

Raskauden aikaisia riskitekijöitä vatsalihasten erkaumalle ovat isokokoinen lapsi, monikkoraskaus ja liiallinen lapsiveden määrä, jotka siis kaikki aiheuttavat suuren kohdun koon. Riskitekijöitä ovat myös ne, että synnyttäjä on yli 35-vuotias, kudostyyppi, monisynnyttäneisyys, keisarileikkaus ja raskaudenajan liikunta: joko turhan paljon keskiviivaan painetta aiheuttava kuormitus tai liikkumattomuus sekä lantionpohjan lihasten ja syvien lihasten harjoittamattomuus.

Raskauden jälkeen suurin osa erkaantumista palautuu itsestään kahden kuukauden aikana. Osalla erkauma ei palaudu. Vuoden jälkeen synnytyksestä palautumista ei enää tapahdu ilman kuntoutusta.

Lihasten kuntoutus tepsii, vaikka synnytyksestä jo vuosia

Kosmeettisen haitan lisäksi erkauma voi aiheuttaa oireita, kuten alaselän kipuja ja selkälihasten väsymistä, ryhdin ylläpidon, virtsan, ulosteen tai ilman pidätyskyvyn vaikeuksia. Jos erkaumasta ei ole haittaa, se ei vaadi hoitoa. Jos siitä on haittaa, asiaan erikoistuneen fysioterapeutin antama fysioterapia usein kuntouttaa lihakset.

Kuntoutus tepsii vaikka synnytyksestä olisi jo vuosia. Fysioterapian avulla voi kuntouttaa jännesauman ja lantionpohjan ja päästä eroon niska-hartia/selkävaivoista sekä esimerkiksi vatsan keskiseinämän tyristä tai lantionhallintaan liittyvistä polvien, lonkkien tai lantion alueen kivuista.

Vain hyvin vaikeissa tapauksissa joudutaan joskus turvautumaan leikkaushoitoon, mutta tällöinkin ohjattu harjoittelu on syytä ottaa mukaan hyvän lopputuloksen varmistamiseksi.

Asiantuntijana Päivi Polo, naistentautien ja synnysten sekä perinatologian erikoislääkäri, dosentti.

Juttu on julkaistu Kotilääkärissä 1/2018.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X