Miten karanteeni ja eristys lasketaan? Näin tulee toimia, kun korona kiertää perheessä – Katso esimerkkilaskelma
Karanteeni ja eristys lyhentyvät THL:n ohjeen mukaan. Perhepiirissä altistuneisiin pätee kuitenkin edelleen 14 päivän sääntö, koska perheessä altistuminen on voimakasta.
Karanteeni ja eristys voivat koetella kärsivällisyyttä, mutta ne auttavat estämään koronan leviämistä.
Karanteeni sekä lääkärin määräämänä että omaehtoisena lyhenee 10 päivään, koska on näyttöä siitä, että valtaosa koronalle altistuneista sairastuu jo viikon sisällä altistumisesta. Aiemmin ohjeena oli 14 päivän karanteeni. Muutos astuu voimaan maanantaina 12.10 alkaen; se ei vaikuta sellaisen eristyksen tai karanteenin pituuteen, joka on alkanut ennen tätä ajankohtaa.
Myös sairastuneille määrättävän eristyksen pituus muuttuu. Lievissä koronavirusinfektioissa, jotka eivät johda sairaalahoitoon, eristysaika lyhenee 14 päivästä seitsemään päivää. Kotieristys voidaan kuitenkin lopettaa vasta, kun oireet ovat olleet poissa kaksi päivää, joten käytännössä aika voi olla joskus paljon pidempi kuin viikko.
Eristystä lyhennettiin lievissä tapauksissa, koska koronaan sairastunut henkilö on tartuttavimmillaan pari päivää ennen oireiden alkua ja muutama päivä sen jälkeen. Tämän jälkeen erityisesti lievissä infektioissa tartuttavuus vähenee nopeasti.
Vakavissa, sairaalahoitoa vaativissa koronainfektioissa eristysaika on jatkossakin vähintään 14 päivään.
Selvitimme THL:stä, mitä muutoksen taustalla on, ja miten karanteeni lasketaan, jos perheessä on useita sairastuneita. Kysymyksiin vastasivat ylilääkäri Emmi Sarvikivi ja tutkija Saija Toura THL:stä.
Miksi karanteenia on päätetty lyhentää juuri nyt?
”Vain pieni osa altistuneista sairastuu. Meillä on enenevästi näyttöä siitä, että suurin osa heistä, jotka sairastuvat, sairastuvat ensimmäisen viikon aikana altistumisen jälkeen. 10 vuorokauden jälkeen altistumisesta sairastuu enää hyvin harva.
Karanteeniin asetettuja on altistumisten lisääntyessä enenevästi, ja karanteenit koskevat yhä laajempia joukkoja. Siksi tarpeettoman pitkää karanteenia haluttiin nyt järkeistää.”
Miten karanteeni ja eristys lasketaan käytännössä (esimerkki alla)?
Miten tulisi toimia terveen karanteenin ja sairastuneiden eristysten kanssa perheessä, jossa ensin sairastuu toinen aikuisista koronaan, sitten viiden päivän kuluttua ensimmäinen lapsista ja kolmen päivän päästä toinen lapsista? Kaikkien taudit ovat lieviä, ja toinen aikuisista pysyy koko ajan terveenä.
”Ensimmäinen sairastunut jää vähintään viikoksi eristykseen. Eristys jatkuu seitsemän päivän jälkeen siihen asti, kun oireet ovat olleet kaksi päivää poissa. Sen jälkeen lievän koronan sairastanut voi mennä töihin. Muut perheenjäsenet joutuvat karanteeniin, ja perhealtistuksissa karanteenin pituus on 14 vuorokautta sairastuneen oireiden alusta tai oireettoman kohdalla näytteenottopäivästä.
Toisen sairastuneen kohdalla on sama tilanne, eli jos hänellä on lievä tauti, hän on vähintään seitsemän vuorokautta eristyksessä. Eristys jatkuu, kunnes oireet ovat olleet kaksi päivää poissa, (ja kuitenkin vähintään viikon oireiden alusta). Muiden karanteeni jatkuu (paitsi ensin sairastunut ja parantunut pääsee töihin). Toisena sairastunut voi lähteä kouluun, kun hänen oireensa ovat olleet kaksi päivää poissa.
Kolmas sairastunut käy myös taudin läpi eristyksessä samoin kuin edelliset, ja hän voi palata opintoihinsa kahden oireettoman päivän jälkeen, kuitenkin aikaisintaan seitsemän vuorokauden kuluessa oireiden alusta.
Terveenä pysynyt aikuinen on karanteenissa koko ajan ensimmäisen sairastuneen positiivisesta testituloksesta siihen saakka, kun viimeisen sairastuneen oireiden alusta on kulunut 14 vuorokautta.”
Koskeeko karanteeni perheenjäseniä, jos perheessä on oireeton henkilö, joka on altistunut varmistetulle koronapotilaalle ja asetettu karanteeniin?
”Jos karanteeniin asetettu henkilö on oireeton, niin perheenjäsenet voivat jatkaa normaalia elämää. Jos taas karanteeniin asetettu henkilö saa oireita, niin perheenjäsenten pitäisi jäädä omaehtoiseen karanteeniin siihen asti, kunnes oireisen, karanteenissa olevan perheenjäsenen koronatestitulos saadaan. Eli lähikontaktien tulee pitää itseään koronavirukselle altistuneina siihen asti, kunnes tulee negatiivinen koronatestitulos. Jos testitulos on positiivinen, perheenjäsenet asetetaan karanteeniin.”
Miten pitää toimia, jos testitulos jostain syystä viipyy kauan, ja oireet häviävät?
”Testitulosta täytyy aina odottaa omaehtoisessa karanteenissa, ainoa poikkeus ovat alle kouluikäiset lapset. Kaikkien muiden pitäisi odottaa negatiivista testitulosta ennen paluuta kouluun, opintoihin tai töihin.”
Erota karanteeni ja eristys
Karanteeni tarkoittaa terveen, mutta yleisvaaralliselle tarttuvalle taudille altistuneen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista viranomaispäätöksellä. Karanteenissa olevan pitää välttää lähikontakteja perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Ulos voi mennä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle. Töihin, kouluun, päiväkotiin, harrastuksiin tai kauppaan sen sijaan ei saa mennä, koska näissä paikoissa lähikontaktia on vaikea välttää.
Eristys tarkoittaa yleisvaaralliseen tarttuvaan tautiin sairastuneen potilaan eristämistä muista tartuntavaaran välttämiseksi viranomaispäätöksellä. Eristyksessä on pysyttävä kotona ja vältettävä kaikkia kontakteja. Ulos, töihin, kouluun tai asioille ei saa mennä, vaikka kokisi voivansa hyvin.
Tartuntariskin vähentämiseksi eristyksissä olevan pitäisi pysyä erillään myös muista samassa taloudessa asuvista. Hänen olisi hyvä esimerkiksi oleskella eri huoneessa kuin muiden. Perheenjäsenet joutuvat karanteeniin, jos joku perheestä on eristyksessä.
Lisätietoa karanteenista ja eristyksestä THL:n sivustolta.