Tärkeät vinkit hengitystieinfektioiden ehkäisyyn – Miten voisi suojautua koronalta, influenssalta ja flunssalta?

Hengitystieinfektioiden ehkäisyyn on juuri nyt kiinnitettävä erityisen suurta huomiota. Omilla arjen valinnoilla on suuri merkitys.

Näin 10 kysymykseen hengitystieinfektioiden ehkäisystä vastaa HUS:n Epidemiologisen yksikön johtaja, dosentti, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

1. Miksi etenkin riskiryhmiin kuuluvien kannattaa ottaa tänä syksynä influenssarokote?

Influenssavirukset muuntuvat vuosittain, ja siksi rokote tulee ottaa joka syksy; joka vuosi tehdään niin hyvä täsmärokote kuin ennakoivasti pystytään.

Tänä syksynä kannattaa ottaa rokote siksikin, että korona ja influenssa leviävät samaan aikaan. Koronaan ei toistaiseksi ole rokotetta, joten influenssarokotteen merkitys kasvaa.

Influenssa on ikävä tauti, ja sen jälkitautina voi saada vakavan bakteerikeuhkokuumeen. Lisäksi influenssa kuusinkertaistaa sydäninfarktin riskin, joka on suurin iäkkäillä. Se myös lisää aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan pahenemisen riskiä.

Influenssa jyllää kesän ja alkusyksyn aikana eteläisellä pallonpuoliskolla, ja Suomessa epidemia alkaa yleensä hieman ennen vuodenvaihdetta tai tammikuussa. Influenssaepidemia on esimerkiksi Australiassa ollut vaimea koronan aiheuttamien varotoimien takia.

Koronaan ei toistaiseksi ole rokotetta, joten influenssarokotteen merkitys kasvaa. Rokotteen saavat ilmaiseksi riskiryhmäläiset ja myös heidän lähipiirinsä.

Suomessakin influenssaepidemian voimakkuus riippuu siitä, miten rokotteita otetaan ja koronavarotoimia noudatetaan, sillä ne ehkäisevät myös influenssan leviämistä.

2. Ketkä saavat ilmaisen influenssarokotuksen?

Ilmaisen influenssarokotteen saavat riskiryhmiin kuuluvat, esimerkiksi terveet yli 65-vuotiaat, pitkäaikaissairaat, odottajat ja pikkulapset (ikä 6 kuukautta – 6 vuotta).

Kannattaa muistaa, että riskiryhmiin kuuluvan lähipiirikin saa rokotteen ilmaiseksi. Näin terveet omaiset suojaavat rokotteella niitä omaisiaan, jotka kuuluvat vakavan influenssan riskiryhmiin.

Kuntien ja sairaaloiden järjestämät joukkorokotukset toteutetaan pääsääntöisesti marraskuussa, mutta rokotuksia jatketaan pitkälti keväälle, eli epidemian aikanakin. Rokotus kannattaa ottaa kuitenkin ennen epidemian alkamista, koska suoja kehittyy kahden viikon kuluessa.

Suomessa ikääntyneiden influenssarokotuskattavuus on jäänyt huomattavasti alhaisemmaksi kuin on Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen yli 75 prosentin tavoite: vain noin puolet yli 65-vuotiaista on ottanut rokotteen.

Kuntien kotihoito rokottaa ikääntyneitä kotonakin. Riskiryhmien tavoittamiseksi rokotuspisteitä voisi järjestää myös kauppakeskuksiin, kirjastoihin ja paikkoihin, joissa rokotteen ottamisen kynnys olisi matalampi.

3. Olisiko pneumokokkirokotteesta hyötyä tänä syksynä?

Riskiryhmiin kuuluvien, kuten yli 65-vuotiaiden ja pitkäaikaissairaiden, kannattaa ehdottomasti ottaa myös pneumokokkirokote. Se ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta, joka on influenssan jälkitauti. Ikääntyneillä keuhkokuume voi romahduttaa terveyden, johtaa laitoshoitoon ja pahimmillaan menehtymiseen.

Riskiryhmäläisten kannattaa ottaa sekä influenssarokote että pneumokokkirokote, vaikka koronapandemiaa ei olisikaan.

Osa kunnista tarjoaa pneumokokkirokotteen maksutta esimerkiksi kotihoidon asiakkaille.

Käsidesi on kovassa käytössä, kun koronavirustautia pyritään torjumaan hyvällä käsihygienialla. © iStock

4. Mikä on hyvän käsihygienian merkitys terveenä pysymiselle?

Hyvä käsihygienia on ilman muuta tärkeää. Käsien vesi-saippuapesun lisäksi kannattaa käyttää käsidesiä tilanteissa, joissa käsien peseminen ei ole mahdollista, kuten poistuttaessa julkisista kulkuvälineistä tai kaupasta.

Moni ottaa käsidesiä etenkin kauppaan tullessaan, mutta vähintään yhtä tärkeää olisi ottaa sitä pois lähtiessään. Käsidesiä pitäisi käyttää aina, kun on kosketellut pintoja, joita moni muukin ihminen on kosketellut.

Hengitysteitse leviävät suuret ja pienet pisarat ovat kuitenkin olennaisempi koronaviruksen tartuntareitti kuin pinnat etenkin nyt, kun yhteiskunta ei ole suljettuna.

5. Mikä on kasvomaskin merkitys koronan ja muiden hengitystieinfektioiden ehkäisyssä?

Tällä hetkellä elämme etenkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella koronapandemian kiihtymisen aikaa. Kasvomaskin käyttö ruuhkapaikoissa on nyt tärkeä alueilla, joilla maskisuositus on voimassa eli tautitapauksia on ollut 14 viime vuorokauden aikana – eli lähes koko maassa. Maski suojaa koronan lisäksi myös muilta hengitysteitse leviäviltä taudeilta, kuten influenssalta ja flunssalta.

Maskia kannattaa käyttää esimerkiksi joukkoliikenteessä, kauppakeskuksissa, kirjastoissa kaupoissa ja apteekeissa eli tilanteissa, joissa kahden metrin turvavälejä ei voi pitää. Lisäksi sitä kannattaa käyttää esimerkiksi kampaajalla ja muissa kontakteissa, joissa ollaan pitkään lähellä toista ihmistä.

6. Pitäisikö ikääntyneiden luona vierailevien omaisten ja kotisairaanhoidon käyttää kasvomaskia?

Kasvomaskin käyttö kaikissa ikääntyneiden lähikontakteissa, kuten kotihoidossa, kotisairaalassa ja hoivalaitoksissa on olennainen keino suojata ikääntyneitä nyt koronapandemian mahdollisen toisen aallon kynnyksellä.

Korona leviää tällä hetkellä nuorten aikuisten keskuudessa, ja seuraavassa vaiheessa on riski, että se alkaa levitä heistä ikääntyneisiin. Kun nuoremmat tai keski-ikäiset tapaavat iäkkäitä omaisiaan, on hyvä käyttää kirurgista suu-nenäsuojainta tai muuta kasvomaskia.

Korona leviää tällä hetkellä etenkin nuorten aikuisten keskuudessa, ja seuraavassa vaiheessa on riski, että se alkaa levitä heistä ikääntyneisiin.

Ikääntyneet voivat suojata myös itseään käyttämällä kirurgista suu-nenäsuojainta ruuhkapaikoissa liikkuessaan.

7. Miten elämäntavoillaan voi vaikuttaa terveenä pysymiseen?

Yleinen vastustuskyky paranee siitä, että ylläpitää hyvää ravitsemustilaa ja fyysistä kuntoa. Erityisesti aliravituilla ihmisillä, jotka syövät liian vähän tai liian yksipuolisesti, on suurempi riski sairastua infektioihin. Tämä on huomattu erityisesti ikääntyneillä, ja ikääntymiseen ylipäänsä liittyy vastustuskyvyn lasku.

8. Miten tupakointi vaikuttaa vastustuskykyyn?

Tupakointi lisää infektioalttiutta. Pitkään jatkuessaan tupakointi aiheuttaa pysyviä keuhkomuutoksia, kuten keuhkoahtaumatautia, joka lisää entisestään alttiutta keuhkoinfektioille. Vastaavasti tupakoinnin lopettaminen parantaa limakalvojen kuntoa, mikä vaikuttaa vastustuskykyyn.

9. Miten limakalvojen kunto vaikuttaa taudinaiheuttajien torjuntaan?

Toki sillä on merkitystä. Hengitystieviruksilla on paremmat olosuhteet silloin, kun limakalvon kunto on heikompi.

Jos on taipumusta esimerkiksi toistuviin poskiontelotulehduksiin, niin niitä kannattaa ehkäistä käyttämällä säännöllisesti nenäkannua ja kortisoninenäsuihketta, jotka pitävät yllä limakalvojen hyvää kuntoa.

10. Onko sinkistä hyötyä?

Etenkin asetaattimuotoisesta sinkistä voi tutkitusti olla hyötyä flunssan ehkäisyssä. Sinkki voi myös hieman lyhentää flunssaoireiden kestoa. Päiväannoksen tulisi olla vähintään 75 mg suun limakalvoilta imeytyvää sinkkiasetaattia, jotta siitä olisi hyötyä. Sinkkiä ei kannata käyttää varmuuden vuoksi, sillä sen liikasaanti voi aiheuttaa vatsaoireita.

Hengitystieinfektioiden asiantuntijana HUS:n Epidemiologisen yksikön johtaja, dosentti, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen lisäksi lähteenä on käytetty myös Duodecimin Terveyskirjastoa.

Influenssa kasvattaa sydäninfarktin riskiä ja monia muitakin vakavien sairauksien riskejä etenkin ikääntyneillä. © Petri Kaipiainen / Otavamedia