Kaipaatko helpotusta lapsiperheen flunssa- ja sairastelukierteisiin? Koira lemmikkinä vähentää kissaa tehokkaammin pikkulasten hengitystieinfektioita
Hengitystieinfektio pikkulapsella on tavallinen riesa. Jos kotona on koira, pieni lapsi voi sairastaa kuitenkin tavallista vähemmän hengitystieinfektioita. Asia ilmenee lastenlääkäri, lääketieteen tohtori Eija Bergrothin tuoreesta väitöstutkimuksesta.
”Koiraperheiden lapsilla oli myös vähemmän korvatulehduksia, ja he tarvitsivat vähemmän antibiootteja kuin lapset, joiden kotona ei ollut koiraa”, Eija Bergroth kertoo.
Kissakontakteilla ei ollut tutkimuksen perusteella yhtä merkittävää vaikutusta hengitystieinfektioiden määrään; syytä tähän ei tiedetä.
Tutkimus tehtiin niin, että vanhemmat kirjasivat ylös lapsensa hengitystieinfektioiden oireita. Tiedot eläinkontaktien määristä ja hengitystieinfektio-oireista ensimmäisen elinvuoden aikana saatiin lomakkeista, joita vanhemmat täyttivät viikoittain. Tutkimuksessa oli mukana noin 400 suomalaislasta.
Koira tuo hyödyllisiä mikrobeja
Koiran myönteinen vaikutus lapsen terveyteen voi Eija Bergrothin mukaan liittyä siihen, että koira voi tuoda ympäristöstä hyödyllisiä mikrobeja sisälle kotiin.
”Koira voi tällä tavoin tukea lapsen puolustuskykyä ja stimuloida sitä hyvään suuntaan, etenkin, jos eläin on paljon ulkona. Paljon sisällä oleva koira ei vaikuta lapseen aivan samalla tavalla”, Eija Bergroth kertoo.
Puolustuskyky kehittyy läpi elämän
Bergrothin mukaan jatkossa voisi olla mahdollista löytää keinoja vaikuttaa elimistön puolustusjärjestelmän vasteisiin. Pikkulapset sairastavat usein paljon hengitystieinfektioita, mutta tutkimuksen perusteella voi olla mahdollista löytää keinoja vähentää niitä ja ehkäistä jopa astman kehittymistä.
Elimistön puolustusjärjestelmä muuttuu ja kehittyy läpi elämän, ja jo vastasyntyneiden välillä on eroja, jotka liittyvät niin perimään kuin ympäristötekijöihin.
Tutkimukseen osallistuneet perheet asuivat pääosin maaseudulla.
Tietty virus voi vaikuttaa astman puhkeamiseen
Keuhkoputkien tulehdustauti, bronkioliitti, on yhdistetty lapsuusiän astman kehittymiseen. Se on yleisimpiä sairaalahoitoon joutumisen syitä varhaislapsuudessa.
Eija Bergrothin väitöstutkimuksessa ilmeni, että alle kahden vuoden iässä rinovirus C:n aiheuttaman bronkioliitin vuoksi sairaalahoidossa olleista lapsista melkein puolet käytti hoitavaa astmalääkitystä neljän vuoden kuluttua. Viruksen laadulla oli väliä, sillä RS-viruksen tai muiden virusten aiheuttamien bronkioliittien jälkeen astmalääkityksen tarve ei ollut yhtä yleistä.
”Ei ole tiedossa, aiheuttaako rinovirus C suoranaisesti astmaa vai onko näillä lapsilla ollut alttiutta saada virus”, Bergroth sanoo.
Astmalääkitykseen päätyminen oli erityisen yleistä lapsilla, joilla oli myös atooppinen ihottuma.
Tutkimukseen osallistui noin 400 bronkioliitin vuoksi sairaalahoidossa alle kahden vuoden iässä ollutta lasta. Lapset olivat hoidossa Kuopion, Tampereen tai Turun yliopistollisessa sairaalassa. Sairaalahoidon jälkeistä astmalääkkeiden käyttöä selvitettiin kyselytutkimuksella 12 ja 48 kuukauden kuluttua sairastumisesta.
Linkki Itä-Suomen yliopistossa tarkastettuun Eija Bergrothin väitöskirjaan.
