Asenne auttaa Eijan astmaan: ”Kun on myönteinen asenne, sairastunut jaksaa pitää itsestään parempaa huolta”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Oikeat lääkkeet, oikein otettuna pitävät Eija Salon kunnossa. Tällä hetkellä Eija käy lääkärissä kontrollikäynneillä vain kerran vuodessa.
Oikeat lääkkeet, oikein otettuna pitävät Eija Salon kunnossa. Tällä hetkellä Eija käy lääkärissä kontrollikäynneillä vain kerran vuodessa. © Vessi Hämäläinen
Mieluummin yskin, kuin istun kotona yksin, Eija Salo sanoo. Vaikka Eijan astma on vaikeahoitoinen, elämä on vaivatonta.

Katupöly, siitepöly ja tuoksut aiheuttavat Eija Salolle astmaan liittyviä oireita. Yksi tapa säästyä oireilta olisi sulkeutua neljän seinän sisälle. Eija on valinnut toisin ja hakeutunut ihmisten pariin.

Kun lääkitys on kunnossa ja asenne kohdallaan, vaikeahoitoinen astma ei estä täyttä elämää. Ennen nykyisiä, hoitavia astmalääkkeitä tilanne oli toinen. Eijalla on kokemusta kummastakin.

Lapsena hengitystieoireita ei liitetty astmaan

”Pihisin ja puhisin. Hengitys salpautui ja henkeä ahdisti. Vaikka kuinka lapsena yritin juosta kavereiden perässä, jäin heistä jälkeen. Kun koululiikunnassa oppilaat jaettiin joukkueisiin, minut valittiin astmani vuoksi mukaan aina viimeisenä. Tosin kukaan ei puhunut hengitystieoireistani astmana, sillä 1960-luvulla tautia ei juuri tunnettu.

Astma kuuluu atooppisiin sairauksiin, kuten atooppinen ihottuma ja allergiat – ja minulla on ne kaikki. Muistan, kuinka lapsena ihoni kutisi kuivuuttaan ja äiti rasvasi ja rasvasi sitä. En voinut syödä kalaa, maitoa ja munia. Olin jatkuvasti kipeänä tai toipumassa flunssasta, keuhkoputkentulehduksesta tai angiinasta.

Lapsuudessani astman hoitoon ei ollut kunnon lääkkeitä. Sain astmaani vain avaavaa, astmakohtauksessa käytettävää lääkettä ja nestemäistä teofylliiniä. Ne helpottivat tukehtumisen tunnetta ja voimakkaita yskänkohtauksia. Silti yskin välillä niin, että oksensin.

Nuoruudessa oireeni pahenivat. Opiskelin farmasiaa ja jouduin tekemisiin erilaisten kemikaalien kanssa. Astmaani alettiin tutkia perusteellisesti. Selvisi, että minulla oli luultua enemmän allergioita ja reagoin allergian aiheuttajiin astmaoireilla.”

Hengitettävä kortisoni mullisti hoidon

”Atooppisia sairauksia hoidettiin ennen karsimalla oireiden aiheuttajia. Opiskelijaympyröissä se oli hankalaa, sillä sain oireita esimerkiksi opiskelijatovereiden käyttämistä partavesistä ja hiuslakoista.

Jopa ihmisten tupakanhajuiset vaatteet aiheuttivat minulle astmakohtauksia. Avaavat lääkkeet helpottivat oloa ja oireita, mutta vain hetkeksi. Toisin kuin kortisoni, ne eivät vaikuttaneet oireiden aiheuttajaan eli keuhkoissa olevaan tulehdukseen.

Hengitettävät kortisonit tulivat markkinoille 1970-luvulla, ja ne mullistivat tuolloin hoitoni. Tarvitsin tehokasta lääkitystä, sillä olin alkanut saada oireita myös sisäilmasta ja homeesta.”

”Astmastani oli tullut hyvin vaikeahoitoinen”

”Astma on aaltoileva sairaus: välillä on lievempiä, välillä pahempia vaiheita. Oma sairauteni paheni keuhkokuumeiksi, kun sinnittelin vuosia kissa-allergiasta huolimatta mirrini kanssa ja työpaikallani oli sisäilmaongelma.

Viisi vuotta sitten olin hengenvaarassa, kun sain keuhkokuumeen ja a-influenssan yhtä aikaa. Nykyään astmaan menehtyy enää muutama ihminen vuodessa. Kun makasin teho-osastolla hengityskoneessa, olin varma, että liityn heidän joukkoonsa.

Astmastani oli tullut hyvin vaikeahoitoinen. Keuhkoihini oli tullut pysyviä, palautumattomia muutoksia.”

Hoito ja vointi oikeille raiteille

”Nykyiset hengitettävät, pitkäkestoiset yhdistelmälääkkeet ovat pelastukseni. Ne sisältävät keuhkoputkia avaavaa ja tulehdusta hoitavaa lääkettä. Otan kahdesti päivässä yhdistelmävalmistetta, kerran päivässä pitkävaikutteista avaavaa lääkettä ja iltaisin leukotrieenisalpaajaa.

Oma vointi, hengityksen ulosvirtausta mittaava PEF-mittari ja happisaturaatiomittari kertovat, koska minun pitää tehostaa lääkitystä. Silloin lisään lääkkeisiin hengitettävän kortisonin ja kortisonitabletit. Tarvittaessa menen päivystykseen hakemaan lisähappea.

Käytän ympäri vuoden allergialääkkeitä ja irrottelen limaa hengitysharjoituslaitteella. Kannan mukanani adrenaliini-injektoria hengenvaarallisen, allergisen yleisreaktion varalta.

Liikunta on astman omahoitoa, mutta vei vuosikymmeniä ennen kuin ymmärsin sen. Lapsuuden kokemukset liikunnan aiheuttamasta huonosta olosta ja koululiikunnan heikompana lenkkinä olivat vieneet liikuntamotivaation. Kun löysin vesiliikunnan, minusta tuli liikkuja. Kosteassa ja lämpimässä uimahallissa on helppo hengittää.

Vesiliikunta auttaa painonhallinnassa. Siinä minulla olisi parannettavaa, mutta en ole ottanut asiasta stressiä. Ylipaino pahentaa astmaa, mutta niin tekee stressikin.”

Hyvän olon askeleet

Vesiliikunta

Vesijuoksen tai -jumppaan pari kolme kertaa viikossa.
Virtuaalivesijumppaan voin mennä koska tahansa. Altaassa on helppo hengittää. Vaikka menisin altaaseen väsyneenä, nousen sieltä aina virkeänä.

Matkailu

Ainakin kerran vuodessa matkustan puolison kanssa merenrantakohteeseen. Meren äärellä minulla ei ole hengitysvaikeuksia. En ole koskaan kärsinyt lentokoneessa hengenahdistuksesta.

Yhdistystoiminta

Toimin aktiivisesti Keski-Uudenmaan hengitysyhdistyksessä ja olen saanut sieltä paljon uusia ystäviä. Toisin kuin jotkut luulevat, emme voivottele tapaamissamme sairauttamme.

”Kosteassa ja lämpimässä uimahallissa on helppo hengittää. kun löysin vesiliikunnan, minusta tuli liikkuja”, Eija kertoo.

”Kosteassa ja lämpimässä uimahallissa on helppo hengittää. kun löysin vesiliikunnan, minusta tuli liikkuja”, Eija kertoo. Vessi Hämäläinen

Voiton puolella

”Millainen asenne, sellainen astma. Olen huomannut tämän käytännössä. Surkuttelusta ei seuraa hyvää. Kun on myönteinen asenne, sairastunut jaksaa pitää itsestään parempaa huolta.

En halua tehdä sairaudestani suurta numeroa, enkä anna sen rajoittaa elämääni. Mieluummin yskin, kuin istun kotona yksin. Osallistun kulttuuririentoihin ja käytän julkista liikennettä.

Nappaan avaavaa lääkettä ennen lähtöä. Jos mahdollista, valitsen elokuvissa päivänäytöksen. Silloin paikalla on vähemmän ihmisiä ja hajusteita kuin iltaisin.

En pidä astmaani vaikeahoitoisena, mutta joillekin lääkäreille olen vaikea tapaus. He joutuvat myöntämään, että tiedän sairaudestani enemmän kuin he. Olen astmani paras asiantuntija, ja sellaisena sairauteni kanssa voiton puolella.”

Lääkkeen otto on tekniikkalaji

Astmaa hoidetaan sisäänhengitettävillä lääkkeillä, säännöllisesti käytettävällä ärtyneitä keuhkoputkia hoitavalla lääkkeellä ja tarvittaessa keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä. Lääke hengitetään keuhkoihin jauheena, suihkeena tai lääkesumuna inhalaattorista.

Iso osa astmaa sairastavista ei osaa ottaa lääkettään oikein. He jättävät hoitavan lääkkeen käyttämättä tai eivät osaa käyttää inhalaattoria oikein. Eri inhalaattoreita käytetään eri tavoin.

Oman inhalaattorin käyttö kannattaa tarkistuttaa apteekissa aika ajoin. Apteekkariliiton ylläpitämältä Apteekki.fi-sivustolta löytyy videoita, joilla opastetaan inhalaattoreiden käyttöä. Osaan lääkepakkauksia on liitetty QR-koodi, jonka takaa löytyy lääkkeenottotekniikkavideoita.

Lähde: Apteekkariliitto

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 3/20.

Lue myös: Astmaatikko, käsitkö katupölystä? Helppo niksi suojaa – älä suotta häpeile

Lue myös: Ripsienpidennyksistä tuli astma – Kosmetologi Vilma sairastui ammattitautiin

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X