Näin sepelvaltimotauti tunnistetaan ja hoidetaan

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© Laura Vesa
Sepelvaltimotauti on salakavala sairaus, joka kehittyy hitaasti vuosikymmenien mittaan. Oikealla hoidolla sen kanssa voi kuitenkin elää täysipainoista elämää.

Juoksulenkillä rintaan iskee polte ja puristus. Tuska helpottaa muutamassa minuutissa, kun vauhti hiljenee ja pysähtyy. Niin kovaa kipu kuitenkin on, että mieleen jää jäytämään ajatus: kaikki ei ole nyt kunnossa.

Sepelvaltimotauti on yleisin sydänsairaus Suomessa. Siihen sairastuu vuosittain tuhansia suomalaisia. Vaikka sairaus on yleisempi iäkkäillä, moni alle 65-vuotiaskin sairastaa. Se on myös suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sepelvaltimotauti johtuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta. Sepelvaltimot ovat seppeleen lailla sydämen pintaa kiertäviä valtimoita. Taudin taustalla on valtimoiden rasvoittuminen ja kovettuminen eli ateroskleroosi.

”Jos veren rasvakoostumus on epäsuotuisa, vuosien mittaan suonen seinämään kertyy yhä enemmän kolesterolia, joka härskiintyy eli hapettuu ja kovettuu. Vähitellen rasvapesäkkeet voivat ahtauttaa suonta, häiritä verenkiertoa ja aiheuttaa hapenpuutetta sydämelle”, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Juhani Sneck selvittää taudin syntyä.

Oireet

Klassinen sepelvaltimotaudin oire on juuri tuo alussa kuvattu, angina pectorikseksi kutsuttu rintakipu, joka tulee fyysisessä rasituksessa, kuten urheillessa tai raskaissa pihatöissä. Kipu voi säteillä myös käsivarsiin, leukaperiin, lapojen väliin ja ylävatsaan.

”Sepelvaltimotauti ei aina oireile näin selkeästi. Oireena voi olla myös alentunut suorituskyky. Sen voi huomata vaikkapa portaita kavutessa, kun ei jaksakaan entiseen malliin, vaan tulee hengenahdistus”, Sneck sanoo.

Poikkeustapaukset

Aina oireet eivät anna armonaikaa. Sepelvaltimotautikohtauksessa oireet pahenevat äkillisesti ja ovat vaikeita, yleensä jo levossa ilmeneviä. Kohtaus syntyy, kun valtimon seinässä oleva plakki repeää tai rikkoutuu. Hoitohenkilökunnan onkin tärkeää tunnistaa ne, jotka tarvitsevat tukkeutuneen sepelvaltimon välitöntä avaamista pallolaajennuksella tai liuotushoidolla. Joskus harvoin sepelvaltimotauti ei varoittele etukäteen. Ensimmäinen oire voi olla äkillisestä hapenpuutteesta johtuva sydäninfarkti ja jopa kuolema.

Näin tutkitaan

”Kaulasuonten ja reisivaltimoiden kuuntelu on osa hyvää kliinistä tutkimusta. Jos suhinaa kuuluu, voi se olla merkki suonten rasvoittumisesta ja ahtautumisesta. Tällöin riski myös sepelvaltimoissa käynnistyneestä rasvoittumisesta on kasvanut”, Sneck huomauttaa.

Jos oireet viittaavat sepelvaltimotautiin, tehdään yleensä ensin rasituskoe. Rasituskokeessa potilas polkee kuntopyörää lisääntyvällä vastuksella, ja samalla otetaan sydämen sähkökäyrä. Kokeen aikana ilmenevät rintakivut ja EKG-muutokset viittaavat sepelvaltimotautiin. Rasituskokeen tulosten perusteella lääkäri aloittaa sepelvaltimotaudin lääkityshoidon. ”Jos vaikuttaa siltä, että sydäninfarktin riski vaanii nurkan takana, tehdään myös varjoainekuvaus. Tilanteen mukaan aletaan suunnitella ohitusleikkausta tai pallolaajennusta.”

Keskeiset kysymykset

Kun lääkäri selvittää riskitekijöitä, ensimmäinen kysymys kuuluu, sairastavatko lähisukulaiset sepelvaltimotautia.

”Alttius sepelvaltimotautiin kulkee suvussa. Erityisesti, jos lähisukulaisella on varhain puhjennut sairaus, se on merkittävä riskitekijä. Varhain puhjennut sairaus tarkoittaa miespuolisella sukulaisella alle 55 vuoden ikää ja naispuolisella alle 65 vuoden ikää.” Lääkäri tutkii myös potilaan kolesterolin, verenpaineen ja verensokerin. Jos ne huitelevat korkealla, sepelvaltimotaudin riski on kasvanut.”Entä tupakoiko potilas? Tupakoinnin vaaroista kertoo se, että tupakoinnin lopettaminen tiputtaa sydänsairauden riskin puoleen.”

Yleisimmät pelot

”Taudin salakavala luonne pelottaa joitakin, sillä ensimmäinen oire voi olla äkkilähtö. Jos riskitekijät tunnistetaan ja hoidetaan riittävän ajoissa ja tehokkaasti, voidaan ennustetta parantaa merkittävästi.”

Sneckin mukaan monet potilaat pelkäävät myös sitä, että heitä ylihoidetaan ja että lääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksia. Epäillään myös sitä, että tutkimukset eivät ole riittävän hyviä paljastamaan tautia ja sen vaikeusastetta. ”Nämä ajatukset ovat ymmärrettäviä. Hoitoa ei kuitenkaan tarjota kevyesti. Perusteelliset tutkimukset paljastavat, mistä on kyse.”

Näin hoidetaan

Kolesterolilääke on sepelvaltimotaudin hoidon perusta.

”Kolesterolilääkkeillä taudin eteneminen voidaan pysäyttää, ja joissakin tapauksissa jopa korjata vahinkoja”, Sneck kertoo. Lisäksi lääkäri määrää potilaalle yleensä kaksi, kolme muuta lääkettä. Aspiriinilla saadaan alennettua infarktin riskiä. Lääke estää verihiutaleiden kokkaroitumisen. Beetasalpaajilla hidastetaan sydämen sykettä. Kohonnut verenpaine hoidetaan verenpainelääkkeellä. Diabeetikon verensokeri hoidetaan yksilöllisesti. Pikanitro on kohtauslääke, jota voi ottaa tarvittaessa.

”Nitroa kannattaa kuitenkin syödä harkiten. Joskus kuulee potilaiden kertovan, että oli vähän huono olo, niin otin nitron. Ei näin. Pikanitroa otetaan puristavaan rintakipuun tai hengenahdistukseen.” Jos oireet eivät pysy lääkityksellä poissa, tai jos tauti muutoin vaatii, hoitona on sepelvaltimon pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Hoitomuodon valinta riippuu siitä, millaisia ja missä kohtaa ahtautumia on.

Elämä taudin kanssa

”Sepelvaltimotauti ei parane. Oikealla hoidolla ja lääkityksellä sen kanssa voi elää kuitenkin hyvää elämää – jopa parempaa kuin aiemmin, koska oireet ovat hallinnassa”, korostaa Sneck.

Sepelvaltimotauti ei merkitse automaattisesti työkyvyttömyyttä. Mutta jos sydän on jo joutunut heikkoon kuntoon, rajoittaa se toimintakykyä joissakin ammateissa. Elämäntavat ovat tärkeässä osassa sekä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä että hoidossa. Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, painonhallinta, tupakoimattomuus ja kohtuus alkoholinkäytössä ovat itsehoidon kulmakivet.

”Liikuntaa ei kannata pelätä, vaan rohkeasti kokeilla eri lajeja. Kävely on mitä parhainta liikuntaa. Sepelvaltimotautia sairastava voi harrastaa myös aerobisempia lajeja, kuten hiihtoa ja juoksua, jos ne tuntuvat hyvältä.”

Asiantuntijana sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Juhani Sneck, 
Terveystalo ja Ite-Lasaretti.

Viva 6/2015

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X