Suonikohjut – Miksi normaalipainoisellekin ihmiselle voi tulla suonikohjuja?

Suonikohjut ovat kosmeettinen ja joskus kivulias kiusa. Sääret siistiytyvät nykyhoidoilla nopeasti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suonikohjut ovat joskus kivulias vaiva.

Suonikohjut ovat kosmeettinen ja joskus kivulias kiusa. Sääret siistiytyvät nykyhoidoilla nopeasti.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

Suonikohjut ovat alaraajojen laajentuneita, vajaatoimintaisia laskimoita. Vajaatoimintaan johtavat laskimoiden seinämissä tapahtuvat rakenteelliset muutokset ja laskimoläppien rappeutuminen.

Miten suonikohjut voivat tulla normaalipainoiselle?

Moni pitää jalkojen suonikohjuja iäkkäiden, ylipainoisten naisten vaivoina, mutta todellisuudessa niitä voi olla ihan kaikilla: hoikilla ja ylipainoisilla, naisilla ja miehillä, ja toisinaan myös nuorilla ihmisillä. Ikä lisää suonikohjujen riskiä, samoin ylipaino, raskaus ja perimä.

Suonikohjuinen jalka on sairas jalka. Terveissä jaloissa laskimoveri virtaa sydäntä kohti. Iän myötä kudosten kimmoisuus vähenee ja laskimoläpät löystyvät, jolloin veri pääsee virtaamaan myös takaisinpäin. Se nostaa verenpainetta laskimoissa, jolloin laskimot laajenevat. Laajentuneet laskimot näkyvät pullistelevina suonikohjuina.

Mikä on syynä laskimon läppävikaan?

Laskimoläppien löystymistä selittäviä teorioita on kaksi. Toisen mukaan laskimoläppien kohdalle muodostuu pieniä tukoksia, jotka jäykistävät läppiä ja saavat ne vuotamaan.

Toinen teoria selittää läppien pettämistä laskimon heikolla seinärakenteella ja sitä seuraavalla laskimon laajenemisella. Tällöin laajentunut laskimo ja läppä eivät kohtaa, vaan veri pääsee virtaamaan väärään suuntaan. Oikeasti kyse lienee kummankin teo-rian yhdistelmästä.

Suonikohjut ovat kurjan näköisiä, mutta onko niistä haittaa terveydelle?

Kun laskimot eivät toimi kunnolla, paine niissä nousee ja nestettä tihkuu verisuonten ulkopuolelle. Tämän seurauksena jalat turpoavat, väsyvät ja kipeytyvät, mutta yleisterveys ei ole vaarassa. Suonikohjut eivät esimerkiksi lisää verisuonitukoksia.

Hoitamattomista suonikohjuista voi kuitenkin kehittyä säärihaava. Laskimot vaativat toimiakseen liikettä, kunnollisen pohjelihaspumpun. Jalkojen turvotusta voi vähentää liikunnalla.

Miksi talvi on hyvä aika hoidattaa suonikohjut?

Suonikohjut voi hoidattaa mihin vuoden- aikaan tahansa. Jälkihoitona tarvitaan kuitenkin lääkinnällistä hoitosukkaa, joka voi kesäkuumalla olla tukala. Kosmeettisesti talvi voi olla mukavampaa aikaa suonikohjutoimenpiteelle, kun sukkasääret ovat housujen lahkeissa katseilta piilossa.

Hoito- eli kompressiosukka vähentää leikkauksen jälkeistä turvotusta ja verenpurkaumia ja estää niitä leviämästä. Saattaa olla, että sukka myös lisää suonen tukkeutumista ja siten edistää paranemista.

Kompressiosukkien teho perustuu niihin kudottuun paineeseen. Sukkia on paineeltaan erilaisia, ja jälkihoitoon tarkoitetut sukat hankitaan lääkärin ohjeella.

Milloin suonikohjuleikkaus tehdään perinteisellä tavalla?

Perinteisellä tavalla tarkoitetaan yleensä leikkausta, jossa poistetaan koko viallinen laskimorunko nivusesta polveen ujutettavan vaijerin avulla. Tästä menetelmästä on luovuttu lähes kokonaan. Tilalle on tullut hoitomuotoja, jotka perustuvat sairaan suonen rungon tukkimiseen ja paikallisten, näkyvien kohjujen poistoon.

Paikalliset kohjut voidaan poistaa pistorei’istä esimerkiksi koukkuamismenetelmällä, jossa vialliset suonet nostetaan reiästä instrumentilla tuhottaviksi. Ihoon jäävät reiät ovat niin pieniä, ettei niitä tarvitse ommella.

Miten viallinen suoni tukitaan?

Sairas laskimo tukitaan viemällä sinne katetrin kautta vaahtoa eli ilman ja suonta ärsyttävien aineiden seosta, joka saa suonessa aikaan tulehdusreaktion. Käsitelty suoni arpeutuu ja poistuu verenkierrosta.

Sairaaseen laskimoon voidaan myös viedä esimerkiksi laserilla aikaansaatua lämpöä. Se polttaa suonen umpeen, ja myös poltettu suoni kuihtuu ja katoaa. Käytännössä näitä menetelmiä käytetään yhtä aikaa.

Uusin hoito eli mekanokemiallinen ablaatio yhdistää vaahtohoidon suonen seinämän mekaaniseen tuhoamiseen, jolloin vaahdon vaikutus tehostuu. Tässä menetelmässä ei tarvitse puuduttaa suonen ympäristöä, joten hoito aiheuttaa potilaalle muita menetelmiä vähemmän kipua.

Nykyiset suonikohjuhoidot tehdään polikliinisesti eli potilas pääsee jo hoitopäivänä kotiin eikä välttämättä tarvitse lainkaan sairauslomaa.

Saako potilas itse päättää, millä menetelmällä suonikohjut poistetaan?

Suonikohjut näkyvät jalan pinnassa, mutta ne aiheuttaneet laskimorungot eivät näy, ja siksi tarvitaan ultraäänitutkimusta. Siinä verisuonikirurgi tutkii potilaan seistessä tämän jalkojen laskimoiden verenvirtausta kynämäisellä ultraäänilaitteella, dopplerilla. Tutkimuksen perusteella hän osaa suositella potilaalle tapaa, jolla hänen suonikohjunsa kannattaisi hoitaa.

Suonikohjuja kannattaa tulla näyttämään verisuonikirurgiaan erikoistuneelle lääkärille viimeistään silloin, kun niihin liittyy säärihaavan esiasteina iho-oireita, kuten ihottumaa tai ihon tummumista.

Missä suonikohjuja hoidetaan?

Niitä hoidetaan sekä julkisessa että yksityisessä sairaanhoidossa. Julkiselle sektorille pääsyn edellytyksenä on, että ultraäänitutkimus paljastaa laskimoissa oireisiin liittyvän selkeän muutoksen ja että oireista on potilaalle merkittävää haittaa.

Yksityisellä puolella suonikohjuleikkaus maksaa noin 2 000–4 000 euroa. Molemmat jalat voidaan hoitaa samalla kertaa.

Miten estää suonikohjuja uusiutumasta?

Vaikka ultraäänitutkimus ja toimenpide tehtäisiin hyvin, suonikohjujen uusiutumiselta ei voida välttyä kokonaan.

Kolmasosalla aikuisista löytyy alaraajoista jonkinasteisia laskimomuutoksia, eikä niitä tai hoidettujen suonikohjujen uusiutumista voi täysin estää edes liikunnalla ja painonhallinnalla.

Liikkuminen ja painon pitäminen kohdillaan kuitenkin kannattaa, sillä ne estävät suonikohjuihin liittyviä oireita, kuten jalkojen turvotusta ja väsymystä.

Lue myös: 10 kysymystä laskimotukoksesta – Onko laskimotukos aina vaarallinen ja mistä sen tunnistaa? Näin vastaa erikoislääkäri

Vaativatko kaikki laskimolaajentumat lääkärin hoitoa?

Virallisesti suonikohjuksi sanotaan suonta, joka on halkaisijaltaan vähintään neljä millimetriä. Ihon pinnalla voi näkyä tätä pienempiä suonia, joita kutsutaan luutasuoniksi eli teleangiektasioiksi. Tällainen suonirykelmä on merkki paikallisesta, ihon sisäisestä liiallisesta laskimopaineesta. Niitä voi olla, vaikkei suonikohjuja olisikaan. Noin 70 prosentilla 70-vuotiaista on luutasuonia.

Jos luutasuonet häiritsevät, ne voidaan hoitaa vaahtohoidolla. Ihan pienet luutasuonet hoituvat ihotautilääkärin vastaanotolla laserilla.

Asiantuntijana Pirkka Vikatmaa, verisuonikirurgian dosentti, HUS ja Mehiläinen.

Lue myös Anna.fi: Voiko istumisella aiheuttaa itselleen suonikohjuja? Lääkäri kertoo, miten suonikohjut syntyvät ja miten niistä pääsee eroon

Artikkelia on muokattu 9.10.2023 klo 13:25

X