Laulaja Jarkko Ahola kamppailee refluksitaudin kanssa: ”Pelkään, että joudun vielä leikkaushoitoon”
Muusikko Jarkko Aholan, 44, refluksi äityi niin pahaksi, että jatkuva närästys ajoi hänet lääkäriin. Sitä ennen yskä sekä äänen käheytyminen ja katkeilu olivat vaivanneet pitkään.
Jarkko Ahola uskoi aluksi, että äänenmurros aiheutti kuivan yskän. Vuosien päästä selvisi, että hän sairastaa refluksitautia. © Om-arkisto
Vuonna 2006 refluksitauti paheni niin paljon, ettei hän pystynyt ruokatorven polttelun takia edes istumaan. Jarkko Ahola kertoo kamppailustaan piinaavan refluksitaudin kanssa.
Aluksi refluksitautia ei epäilty
”Jo täyttäessäni 14 ääneni tuppasi katoilemaan, eikä ollut normaaliin tapaan hallittavissa. Tämä meni osin äänenkäytön ja -murroksen piikkiin, mutta monesti kuiva yskä vaan jatkui ja jatkui eikä muita oireita ollut.
Kesti aikansa ennen kuin tutkimuksiin päädyttiin.
Aluksi minulla ei epäilty suoranaisesti refluksitautia, vaan mitattiin vatsan ph-arvoja.
Oireet pahenivat vuonna 2006 niin, että lopulta en pystynyt oikein tekemään mitään. Koska närästys oli jatkuvaa, oli pakko päästä lääkäriin ja sieltä jatkotutkimuksiin.
Yskä rauhoittui ajan myötä, ja jos palailikin, ajattelin sen olevan flunssaa tai muuta.
Äänen käheytyminen tai hallinnan puute kiusasivat, mutta ajattelin aina, että vika oli minussa ja että lauloin vaikkapa liian ääntä rasittavalla tyylillä.”
”Sänkyni ympärillä oli hoitajia valmiina pitämään miestä paikallaan”
”Koska närästyslääkkeet eivät auttaneet merkittävästi, päädyttiin tähystykseen.
Tähystys oli ikävä kokemus. Luulin kuolevani tukehtumiskuoleman siinä tutkimuspedillä maatessani.
Yritin tsempata ja alku menikin ihan ok, mutta kun ruokatorvessa oli paksuhko letku, en pystynyt kauaa uskottelemaan keholleni, etteikö sinne olisi juuttunut mitään. Tästä seurasi oksennusrefleksi, joka toistui ja toistui.
Sänkyni ympärillä oli hoitajia valmiina pitämään miestä paikallaan.
Gastroenterologin tiukka toteamus, että ”ei siellä vastalaukussa ole mitään” ei oikein auttanut.
Kun kamera pääsi perille asti, varmistui ensimmäisellä sekunnilla, että vatsanporttini on löysä. Samassa yhteydessä tehty limakalvojen tutkimus ja koepalojen otto veivät hyvän aikansa. Tai siltä se ainakin tuntui.
Tutkiva lääkäri totesi heti tähystyksen jälkeen, että ”löysähän se vatsanportti on ja sulle pitäisi löytää oikea lääke”.”
Ohjeita vaikea noudattaa kiertueella
”Lääkkeet ovat auttaneet. Sain myös ohjelappusen, jossa oli sängynpäädyn nosto-ohje sekä suosituksia tavaroiden nosteluun ja kumarteluun.
Mausteisia ja rasvaisia ruokia kehotettiin välttämään ja jättämään hyvä aika viimeisen ruokailun ja nukkumaanmenon väliin.
Tällä alalla moiset ohjeet ovat kivoja ja kauniita, mutta käytännössä niitä on vaikea seurata. Kun keikka alkaa vaikkapa puoli kymmenen, ei ennen sitä kannata syödä juuri mitään, koska laulaminen ja ravittu vatsa eivät sovi yhteen. Niinpä mahdollisuus syödä jotain on vasta sitten lähempänä puolta yötä.
Hotelleissa sängyn päädyn nostaminen on aika hankalaa. Kotona totta kai koitan ottaa näitä seikkoja huomioon mahdollisimman hyvin.”
Parempi kausi
”Minulla on aika usein ylimääräinen tunne jossain ruokatorven perukoilla. Se ei ole närästystä, koska lääkkeet estävät sen yleensä, mutta jotain sen sukuista kylläkin.
Ponnistellessa alkaa tuntua enemmän pakotusta vatsan suunnalta ja vaikkapa hölkällä tulee monesti pieniä röyhtäisyjä ja joskus alkaa oksettaa. Sitten pitää pysähtyä ja odottaa hetki. Stressillä on myös ikävä vaikutuksensa tähän.
Tällä haavaa on onneksi parempi kausi menossa. Totta kai oireita on, ja joskus ne kiusaavat enemmän.
Pelkään, että joudun vielä leikkaushoitoon. Kaikkeen kirurgiaan liittyy riskejä, siksi olen koittanut siirtää tätä vaihetta eteenpäin. Laulaminen on kuitenkin minulle niin hiton tärkeä juttu. Se on ollut iso osa minua ihan nuoresta jannusta asti ja kaiken lisäksi se on myös ammattini.”
Jarkko Aholan elämästä julkaistiin äskettäin kirja: Jarkko Ahola – Mies ja ääni. (Minerva)