Keliakia sekoitti olympiavoittaja Matti Mattsonin kehon: ”Treenasin kuin hullu, mutta kuntoni heikkeni heikkenemistään”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Matti Mattsson kärsi ankarista oireista kymmenen vuotta ennen kuin hänen keliakiansa löydettiin ja saatiin hoitotasapainoon.  © Veera Korhonen
Matti Mattsson kärsi ankarista oireista kymmenen vuotta ennen kuin hänen keliakiansa löydettiin ja saatiin hoitotasapainoon. © Veera Korhonen
Oudot vatsaoireet alkoivat vaivata uimari ja olympiamitalisti Matti Mattssonia vuoden 2014 tienoilla. Edellisenä vuonna MM-pronssia voittanut mies tunsi itsensä voimattomaksi. Sitten hänen kuntonsa romahti.

Porilainen Matti Mattsson treenasi lujasti vuoden 2013 MM-pronssin jälkeen Rion olympialaisiin, jotka järjestettiin 2016. Uintiharjoituksia häiritsivät kuitenkin kiusalliset vatsavaivat. Vatsa oli sekaisin ja väliin närästi.

Mahalaukku tähystettiin ja vatsan uumenista otettiin koepalat. Tutkimustulosten perusteella kaikki näytti olevan kunnossa.

Selvitettiin myös, voisivatko Mattssonin oireet johtua ruoka-aineallergiasta.

Allergiatestauksessa testattiin peräti kolmesataa ruoka-ainetta. Näytteet tutkittiin Yhdysvalloissa, mutta mitään allergiaan viittaavaa ei löytynyt.

Mattsson ajatteli, että ter­veysongelmat johtuvat siitä, ettei elimistö kestänyt treenien aiheuttamaa kuormaa. Elimistö kävi niin kovilla.

Vaimo patisti lääkäriin

”Treenasin kuin hullu, mutta kuntoni heikkeni heikkenemistään. Olin uupunut. Kun söin jotain todella vehnäpitoista, kuten täytekakkua, tulin ihan sairaaksi.

Maiju-vaimoni ja valmentajani patistivat lääkäriin, mutta käyttäydyin kuten tyypillinen suomalaismies: sanoin, että ihan pienestä en lääkärin pakeille lähde. Kehoni oli turtunut huonoon oloon.

Alopeciaa ja voimakkaita närästyskohtauksia

Tuli uusia vaivoja. 2018 loppuvuodesta sain alopecia- eli karvojen lähtö -diagnoosin. Kaikki karvani lähtivät. Karvattomuus on elinikäinen.

Kun nenäkarvoja ei ole, pääsevät bakteerit herkemmin elimistöön. Sairastin jatkuvasti flunssaa.

Vatsaoireeni pahenivat pahenemistaan. Kärsin turvotuksesta. Treenaamisesta huolimatta painoni keikkui jäätävissä lukemissa, peräti 113 kilossa.

Olen 197 senttimetriä pitkä.

Sitten sain yhtäkkiä muutamana yönä todella voimakkaita närästyskohtauksia ja vatsanpoltteita. Tajusin, ettei auta muu kuin lähteä tutkimuksiin. Sain lähetteen mahalaukun ja paksusuolen tähystykseen. Vihdoin liki kymmenen vuotta kestäneille vaivoille löytyi vastaus.

Koepala paljasti keliakian

Koepalanäytteistä selvisi, että sairastan keliakiaa. Elimistö oli kerännyt nestettä, ja sen aiheuttama turvotus oli painonnousun syynä. Kropassani oli ollut jatkuva tulehdustila päällä, eikä se ollut toiminut toivotulla tavalla vuosikausiin.

Keliakiaan on perinnöllinen alttius, mutta en tunne suvustani ketään, jolla olisi kyseinen sairaus. Toisaalta keliakia on alidiagnosoitu sairaus. Jopa 70 000 suomalaista sairastaa keliakiaa tietämättään.

Alopeciaa sen sijaan esiintyy suvussamme, samoin kilpirauhasen vajaatoimintaa. Sen takia käyn tiuhaan kilpirauhastesteissä.

Toistaiseksi viitearvot ovat pysyneet normaalilukemissa. Kaikki kolme sairautta, keliakia, alopecia ja kilpirauhasen vajaatoiminta, ovat autoimmuunisairauksia.

”Suomessa suhteellisen helppoa, toista on ulkomailla”

Aloitin keliakiadiagnoosin jälkeen välittömästi gluteenittoman ruokavalion. Toisin sanoen en syö mitään ruokatuotteita, joissa on vehnää, ruista tai ohraa.

Vaikka olen huippu-urheilija, olen syönyt aina normaalia kotiruokaa. Perheessämme, johon kuuluu vaimoni lisäksi lokakuussa viisi vuotta täyttävä Varpu ja puolitoistavuotias Aarni, tehdään kahta erilaista lämminruokaa, koska emme halua herkistää heitä gluteenittomaan ruokavalioon.

On yllättävää, miten monissa ruoka-aineissa on gluteenia, jopa lihaliemikuutioista löytyy vehnäjauhomerkintä.

Suomessa on kuitenkin suhteellisen helppoa elää keliaakikkona, toista on ulkomailla.

Esimerkiksi ollessani tänä kesänä MM-kilpailuissa Budapestissa söin vahingossa jotain sopimatonta buffetpöydästä. Sen seurauksena vatsani meni sekaisin.

Kehoni on hyvin herkillä, kun olen jo vuosia syönyt gluteenitonta ruokaa, mutta jos ravintolan henkilökunta sanoo ruoan olevan gluteenitonta, on epäkohteliasta mennä epäilemään tai arvioimaan asiaa.

Vastikään EM-kisoissa Roomassa mukanamme oli varalta gluteenitonta ruokaa, mutta pääsimme hotellin kanssa hyvin yhteisymmärrykseen eikä ongelmia syntynyt.

”Ilman hyvää hoitoa en olisi pystynyt saavuttamaan olympiapronssia enkä EM-hopeaa”

Ruokavaliomuutosten ansiosta painan nyt 92 kiloa. Turvotus ja muut vaivat ovat poissa ja voin äärimmäisen hyvin. Flunssistakin olen päässyt lähes kokonaan.

Pidän pastasta ja onneksi sitä saa monipuolisesti gluteenittomana. Se, mitä kaipaan, on ruisleipä, mutta asialle ei voi mitään. Valitettavasti ruisleipää vastaavia tuotteita en ole löytänyt, vaikka myytävänä onkin gluteenitonta tummaa leipää.

Kilpaurani puolella seuraavat tavoitteeni ovat ensi vuoden MM-kisat Japanissa, jossa on tarkoitus rikkoa olympiarajoja. Päätavoite siintää Pariisin olympialaisissa 2024.

Ilman keliakian hyvää hoitoa en olisi pystynyt saavuttamaan olympiapronssia 2021 enkä EM-hopeaa 2022.

Ruokavalion muutoksen ansiosta Matti Mattsson on nyt hyvässä kunnossa ja treenaa kohti Pariisin olympialaisia, jotka pidetään vuonna 2024. © Veera Korhonen

Ruokavalion muutoksen ansiosta Matti Mattsson on nyt hyvässä kunnossa ja treenaa kohti Pariisin olympialaisia, jotka pidetään vuonna 2024. © Veera Korhonen

Lue myös: Olympiamitalin voittanut Matti Mattsson nauttii uinnin armottomasta luonteesta: ”Ei voi syyttää kuin itseään, jos menee huonosti”

Matti Mattsson Tokio

© DPA / LEHTIKUVA / FRISO GENTSCH

X