Ihon kutina olikin suolistosairaus – Ihokeliakia-diagnoosi yllätti Jarmon vuosikymmenien oireilun jälkeen

Jaa artikkeliTilaa Seura
Nykyään Jarmo Rakkolainen herkuttelee muun muassa lähileipomon happamalla tattarileivällä, joka on täysin gluteeniton. © Suvi Elo
Nykyään Jarmo Rakkolainen herkuttelee muun muassa lähileipomon happamalla tattarileivällä, joka on täysin gluteeniton. © Suvi Elo
Jarmo Rakkolainen ajatteli vain uusivansa kortisonivoidereseptin, kun lääkäri yllätti hänet diagnoosilla, josta hän ei ollut koskaan kuullutkaan.

Kun Jarmo Rakkolainen, 62, sai ihokeliakia-diagnoosinsa, hän muistaa tuota seuranneet päivät selkeästi. Kiellettyjen ruoka-aineiden lista tuntui tolkuttoman pitkältä. Lisäksi se sisälsi hänen lempiruokansa ja -juomansa, ruisleivän ja oluen. Rakkolaisen päässä pyöri vain, voisiko hän syödä enää yhtään mitään.

Vatsavaivoja ja iho-oireita

Olin kärsinyt erilaisista vatsavaivoista ja ulostusongelmista lapsesta lähtien. Joko vessassa käynti oli liian helppoa tai todella vaikeaa. Vaivaa ei kuitenkaan lähdetty koskaan tutkimaan.

Nuorena aikuisena olin jo oppinut, mitkä ruoat olivat pahimpia vatsavaivojen aiheuttajia, ja osasin välttää niitä. Välillä oli kuitenkin pakko syödä esimerkiksi pullaa, koska se vain maistui tosi hyvältä. Tiesin kuitenkin, että jälkeenpäin saisin rampata vessassa.

Myöhemmin aloin saada myös iho-oireita, kuten ihottumaa, joka kutisi valtavasti. Kävin näyttämässä sitä työpaikkalääkärillä, joka määräsi sen hoitoon rasvaa.”

Ihotautilääkärin selvä diagnoosi – ihokeliakia

”Ihottuma ja kutina jatkuivat vuodesta toiseen. Erityisesti ne vaivasivat taipeissa, nivusissa ja hiusrajassa. Kävin pari kertaa ihotautilääkärillä, joka diagnosoi vaivani stressi-ihottumaksi. Sen hoitoon sain kortisonivoidetta.

16 vuotta sitten kesällä minulla oli jälleen kerran paha ihottumavaihe menossa. Ihoni oli täynnä rakkuloita, jotka kutisivat valtavasti ja menivät raapiessa rikki. Oloni oli kuin syyhytautisella, ja kortisonivoiteeni oli loppu.

En enää kestänyt kamalaa oloa vaan marssin lähimpään lääkärikeskukseen ja pyysin ensimmäistä vapaana olevaa aikaa ihotautilääkärille. Silloin minulla kävi tuuri.

Sain ajan kokeneelle lääkärille, joka totesi heti, että minulla on selvä ihokeliakia. Se tuli yllätyksenä, sillä en ollut koskaan aikaisemmin edes kuullut sairauden nimeä.

Iholtani otettiin myös koepalat, jotka vielä varmistivat asian.”

Gluteeniton ruokavalio ihokeliakian hoitona

”Diagnoosin myötä maailmani romahti. Ihokeliakiaa hoidetaan samalla tavalla kuin tavallistakin keliakiaa, gluteenittomalla ruokavaliolla. Aloin noudattaa sitä heti samana päivänä hyvin tarkasti.

Minusta kuitenkin tuntui, etten voinut syödä enää yhtään mitään. Yhtäkkiä kaikki herkkuni eli ruisleipä, pulla ja muut leivonnaiset olivat minulta kiellettyjä. Lisäksi olin ollut innokas oluen ystävä ja tykännyt maistella erilaisia olutlaatuja. Se loppui kuin seinään.

Kaupassa käydessä olin ihmeissäni, sillä gluteenittomia tuotteita oli siihen aikaan vain vähän tarjolla. Keliakialiitosta sain onneksi tarkkoja listoja, mitä voin syödä. Tutustuin uusiin ruoka-aineisiin, kuten tapiokatärkkelykseen ja apinanleipäpuujauheeseen. Vähitellen aloin löytää itselleni sopivia ruokia.”

Vatsa-oireet helpottivat nopeasti – iho parani hitaammin

”Oireet alkoivat helpottaa parissa viikossa. Vessassa käyminen normalisoitui ensimmäisenä. Iho-oireiden paraneminen vei kuitenkin pitempään. Rakkulat alkoivat hävitä vasta reilun kuukauden jälkeen, ja samalla kutinakin helpottui.

Kolmen kuukauden jälkeen olo oli jo todella hyvä. Kun syksy ja talvi tulivat, saatoin käyttää pipoa. En ollut moneen vuoteen pystynyt käyttämään sitä hiusrajassa olevan ihottuman takia.”

Keliakia vaatii tarkkuutta

”Nykyään gluteenittomien tuotteiden tarjonta on todella hyvä, minkä takia keliakian kanssa on helpompi elää. Aamun aloitan helmi- tai riisipuurolla, ja leipä meidän perheessä tehdään itse leipäkoneella. En tunne, että jäisin paitsi mistään.

Ruokavalion kanssa täytyy kuitenkin olla tarkkana. Kun diagnoosin jälkeen sain vahingossa gluteenipitoista ruokaa, menin tajuttomaksi kivusta.

Nykyään tarkistan ulkona syödessä tai kahvitellessa todella tarkkaan, mitä tuotteet sisältävät. Välillä tuntuu, että se ärsyttää ruokalan tai kahvilan pitäjiä, mutten voi asialle mitään. Pienestäkin lipsumisesta menen todella huonoon kuntoon.

Lue myös: Keliakia haurastutti luut – Katastrofaalinen osteoporoosi paljastui Joukolla luuntiheysmittauksessa: ”Nojailin tuolinkarmiin, kun kylkiluu sanoi naps”

X