Syyhy kutisee ihottumana erityisesti iltaisin – Tunnista syyhyn oireet atopiasta ja hoida tarttuvaa ihotautia oikein! Lue erikoislääkärin neuvot

Syyhy on syyhypunkin aiheuttama ihottuma, joka tarttuu ihokontaktissa. Syyhyä esiintyy eniten nuorilla aikuisilla. Kaikki syyhytartunnan saaneen kanssa lähikontaktissa olleet tulee hoitaa samanaikaisesti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Syyhy on ihotauti, joka ei parane itsestään ja hoitamatonta syyhyä voi tartuttaa muihin.

Syyhy on syyhypunkin aiheuttama ihottuma, joka tarttuu ihokontaktissa. Syyhyä esiintyy eniten nuorilla aikuisilla. Kaikki syyhytartunnan saaneen kanssa lähikontaktissa olleet tulee hoitaa samanaikaisesti.
(Päivitetty: )
Teksti:
Annika Haavisto-Kurki

Syyhy on ihosairaus, joka vaivaa erityisesti öisin. Kun syyhy tarttuu, millaiset ovat oireet ja minkälainen hoito on tarpeen? Mistä erottaa, onko kyseessä syyhy vai atopia? Voiko syyhy olla oireeton? Mitä tapahtuu ellei sitä hoida?  Kuinka helposti syyhypunkki tarttuu ja miten syyhystä pääsee eroon?

Näin vastaa 14 kysymykseen syyhyn oireista ja hoidosta ihotautien erikoislääkäri Alexander Salava, HUS.

1. Mikä syyhy on?

Syyhy on ulkoloisen aiheuttama ihotauti. Loinen on syyhypunkki, joka elää vain ihmisissä ja tarttuu ihmisestä toiseen.

Syyhypunkki elää ihmisen ihon sisällä, ihon pinnallisissa rakenteissa. Syyhypunkkeja on yleensä muutamia kymmeniä tartunnan saaneessa ihmisessä. Naaraspunkki munii uusia munia koko ajan, joten syyhypunkit lisääntyvät ihmisessä jatkuvasti. Vanhemmat punkit kuolevat noin kuukauden kuluessa.

Syyhypunkki eli Sarcoptes scabiei
Syyhypunkki (Sarcoptes scabiei) on 0,3–0,5 mm:n pituinen hämähäkkieläin. © istock © istock

2. Miten syyhy tarttuu?

Syyhy tarttuu toisesta ihmisestä ihokontaktissa. Eläimilläkin on syyhypunkkeja, mutta ne ovat eri lajisia, eivätkä tartu ihmiseen. Yleisimmin syyhy tarttuu iho- ja intiimikontaktissa. Sen saa useimmiten perheenjäseniltä tai muilta läheisiltä, kuten  seurustelu- ja seksikumppaneilta.

Todennäköisesti syyhy ei tartu lyhyessä kättelyssä, vaan vaatii pidemmän ihokontaktin. Tarttumisesta ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta, vaan se on lääketieteessä kiistanalaista.

Syyhy voi mahdollisesti tarttua myös vuodevaatteista, mutta syyhyn saaminen ilman ihokontaktia ei ole kovin todennäköistä.

Tauti saattaa levitä esimerkiksi päiväkodeissa, varusmiesten tuvissa ja erilaisissa hoitolaitoksissa.

3. Millaiset oireet syyhy aiheuttaa?

Tärkein oire on kutina ja näppyläinen ihottuma. Kutinaa pahenee tyypillisesti iltaisin ja öisin. Syyhy aiheuttaa näppylöitä, jotka näkyvät sormien ja varpaiden väleissä, ranteissa, vartalolla kyljissä ja taipeissa sekä sukupuolielimissä.

Syyhyn itämisaika vaihtelee, mutta oireet tulevat viiveellä noin 2-6 viikkoa tartunnan saamisesta.

4. Kun syyhy iholla todetaan, millainen hoito on tarpeen?

Ensisijainen hoito syyhyyn on apteekista ilman reseptiä saatava permetriinivoide. Voidetta levitetään iholle ulkoisesti koko vartalolle kaulasta alaspäin. Myös ulkoisille sukuelimille ja kynsien alle. Syyhyn hoito tehdään kaksi kertaa viikon välein.

Voiteen tulee olla iholla 8-12 tuntia, joten hoito kannattaa tehdä nukkumaan mennessä. Aamulla voide pestään pois ja petivaatteet vaihdetaan. Kaikki syyhytartunnan saaneen lähikontaktit hoidetaan samaan aikaan. Kaikki perheenjäsenet kannattaa hoitaa, vaikkei heillä olisi oireita.

Suurin osa syyhytapauksista hoituu voiteella tehdyllä paikallishoidolla. On kuitenkin tärkeää, että hoito toteutetaan huolellisesti, vaikka se on aika vaivalloinen.

Syyhy aiheuttaa kutinaa, jota voi esiintyä myös peniksen varressa tai kivespusseissa.
Kun iltakutina yllättää nuoren ja muuten terveen henkilön, oireilun taustalla voi olla syyhy. Miehillä peniksen varressa tai kivespussissa on usein syyhylle ominaisia näppylöitä. © iStock © iStock

5. Keihin syyhy tarttuu – ja missä syyhypunkkia erityisesti esiintyy?

Syyhyä esiintyy eniten nuorilla aikuisilla, jotka tulevat seksuaalisesti aktiiviseen ikään. Syyhy tarttuu helposti pitkäaikaisessa ja jatkuvassa ihokontaktissa, jonka vuoksi sitä ilmenee usein esimerkiksi seurustelevilla nuorilla.

Syyhyä esiintyy normaalia enemmän myös lapsilla päiväkodeissa ja pitkäaikaishoidossa olevilla potilailla. Näissä olosuhteissa se pääsee leviämään.

6. Vaatiko syyhy lääkehoitoa – mikä lääke auttaa?

Permetriinivoidetta kokeillaan yleensä aina ensin. Ellei voide auta, niin kokeillaan suun kautta otettavaa ivermektiiniä, joka on reseptilääke. Ivermektiinilääke otetaan kaksi kertaa seitsemän päivän välein.

Joskus, jos iho on hyvin huonossa kunnossa, niin permetriinivoide voi ärsyttää ihoa liikaa. Silloin saatetaan turvautua ivermektiiniin heti.

7. Milloin syyhytartunta edellyttää lääkärillä käyntiä?

Jos kenelläkään läheisellä ei ole todettu syyhyä, mutta henkilö ihmettelee mistä jatkuvassa kutinassa on kyse, niin lääkärin diagnoosilla voi aina varmistaa, että hoidetaan oikeaa tautia.

Lääkäriin kannattaa mennä myös silloin, kun permetriinivoiteella tehty hoito ei ole auttanut.

8. Paheneeko hoitamaton syyhy vai voiko se parantua itsestään?

Syyhyllä ei ole taipumusta parantua itsekseen. Hoitamaton syyhy kroonistuu. Pidempiaikaisessa syyhyssä oireet aaltoilevat. Välillä ne voivat jopa helpottaa, mutta tulevat myöhemmin takaisin.

Hoitamatonta syyhyä tartuttaa jatkuvasti muihin. Myös ihoinfektioita voi syntyä ja iho voi märkiä raapimisen seurauksena. Syyhypunkki ei kuitenkaan tartuta ihmiseen muita tauteja.

9. Jos syyhy on lähes oireeton, miten ihosairaus silloin ilmenee?

Oireiden voimakkuus on hyvin yksilöllistä. Henkilöllä voi olla erittäin vähän oireita ja tällöin hän levittää syyhyä helposti eteenpäin, koska ei tiedä syyhystään.

Kutina voi olla hyvin lievää ja näkyvissä vain yksittäisiä punoittavia näppylöitä syyhylle tyypillisissä paikoissa.

10. Mistä syyhyn ihottuman tunnistaa?

Syyhy diagnosoidaan oireiden avulla. Erityisellä mikroskoopilla eli dermatoskoopilla saadaan syyhypunkki ja sen tekemät käytävät iholla näkyviin.

Syyhyn todennäköisyys on suuri, jos oireilevan henkilön perheenjäsenellä tai muulla lähikontaktissa olleella henkilöllä on varmistettu syyhy.

Syyhy vai atooppinen ihottuma? Syyhy vai atopia?
Syyhy vai atopia? Syyhyn ja atooppisen ihottuman eroa voi olla vaikea itse todentaa ja lääkärin tutkimus voi olla tarpeen. © istock © istock

11. Miten syyhyn erottaa atopiasta?

Atooppinen ihottuma ilmenee taipeissa, esimerkiksi kyynär- tai polvitaipeissa. Atooppinen ihottuma ei ole näppyläinen, eikä tarttuva. Sen vuoksi sitä ei ilmene muilla perheenjäsenillä, kuten syyhyä.

Kun ihottumaa on muuten vaikea erottaa, se on hyvä tutkia dermatoskoopilla. Jos muilla läheisillä on todettu syyhy, ihottuma viittaa myös samaan ihoinfektioon.

Lue myös: Atooppinen ihottuma on oikukas vaiva – Ihotautilääkäri antaa neuvot atoopikolle ihon perushoitoon ja iho-oireiden helpottamiseen

12. Kun syyhy todetaan, millainen siivous on kotona tarpeen? Miten tarttuminen voidaan estää?

Kaikki syyhypotilaan kanssa lähikontaktissa olleet henkilöt tulee hoitaa samanaikaisesti. Ellei kaikkia perheenjäseniä, seurustelu- ja seksikumppaneita hoideta yhtä aikaa, syyhystä ei välttämättä pääse eroon.

Hoidon jälkeen tehdään kodissa siivous. Tekstiilit ja vaatteet pestään 60 asteessa, tai säilötään muovipussiin viikoksi. Vaihtoehtoisesti tekstiileille voi toimia pakastaminen tai saunottaminen. Sisätilat ja huonekalut imuroidaan. Syyhypunkki selviää ihmisen ulkopuolella vain 1-2 vuorokautta.

Kannattaa huomioida, että oireet voivat jatkua 2-4 viikkoakin hoidon jälkeen. Kutina loppuu hitaasti, mutta viimeistään kuukauden kuluttua oireiden pitäisi hellittää. Ellei näin tapahdu, niin hoito ei ole onnistunut. Tällöin se on uusittava.

13. Mikä on karstasyyhy?

Karstasyyhy on erittäin harvinainen ja erityisen vaikea ihoinfektio, joka ilmenee immuunipuutteisilla potilailla. Karstasyyhyä on erityisen vaikeaa hoitaa ja se tartuttaa erityisen paljon. Punkki on sama, mutta karstasyyhyssä punkkeja voi olla kymmenien sijaan tuhansia yhdessä ihmisessä.

14. Kuinka yleinen tämä syyhypunkin aiheuttama ihoinfektio on Suomessa?

Syyhypunkin aiheuttama ihotauti on melko harvinainen ihoinfektio. Syyhyn määrästä ei kuitenkaan ole varsinaisia tilastoja olemassa, eikä tiedetä mistä johtuu. On olemassa viitteitä, että syyhy on lisääntynyt viime vuosina.

Esimerkiksi THL:n Avohilmo-tilaston perusteella voi päätellä, että syyhytapaukset ovat nousussa. Suomessa julkisen perusterveydenhuollon käynneillä vuonna 2022 tehtiin 15 450 syyhydiagnoosia. Vastaava luku vuonna 2018 oli 2 826.

Tietoisuus syyhystä on lisääntynyt ja kun se tunnetaan paremmin, osataan hakeutua hoitoon.

Artikkelia on muokattu 28.10.2023 klo 11:01

Lue myös: Katso kuvat! Luteiden puremat ovat yllättävän yleisiä – Näin tunnistat verenhimoisen lutikan puremajäljen

X