Pätkäpaasto toi virtaa ja nosti elämänlaatua – Näin Sannan paino tippui 50 kiloa vuodessa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Raumalainen Sanna Ranta, 47, kertoo kärsineensä ylipainosta koko aikuisikänsä. Kun vaaka alkoi hätyytellä 130 kiloa, merkittävän ylipainon tuomat terveyshaitat johtivat lopulta hakemaan apua pätkäpaastosta.
Raumalainen Sanna Ranta, 47, kertoo kärsineensä ylipainosta koko aikuisikänsä. Kun vaaka alkoi hätyytellä 130 kiloa, merkittävän ylipainon tuomat terveyshaitat johtivat lopulta hakemaan apua pätkäpaastosta. © Jussi Partanen
Väsymys ja huono olo ovat väistyneet, ja 50 kiloa hoikentunut Sanna Ranta nauttii jälleen arjesta.

Sanna Ranta, 47, kertoo kärsineensä koko aikuis­ikänsä ylipainosta. Monenlaiset dieetit olivat tulleet tutuksi vuosien varrella, mutta kilot olivat aina hiipineet takaisin korkojen kanssa. Merkittävän ylipainon tuomat haitat ja kuormittava arki johtivat Sannan hakemaan apua oloonsa. Näi pätkäpaasto muutti Sannan elämän.

Ylipainoa, univajetta, mieli maassa

”Olen ollut koko aikuisikäni ylipainoinen. Vuonna 2011 esikoisen syntymän jälkeen arki muuttui selviytymiseksi yksin erityislapsen äitinä. Tyttäreni sai virallisen diagnoosin vasta 3-vuotiaana.

Kärsin kroonisesta univajeesta, sillä olin käytännössä valvonut pienen tyttäreni kanssa lähes 3 vuotta putkeen.

Huono olo kehossa vaikutti myös mieleen: olin alakuloinen, pinna kiristyi helposti pienistäkin asioista ja kärsin keskittymisvaikeuksista.

Väsyneenä palkitsin itseni iltaherkuilla – ajattelin, että koska olin koko päivän huolehtinut muiden tarpeista, olin ansainnut suklaani. Väsymys ja herkuttelu johtivat siihen, että lopulta vaaka hätyytteli 130 kiloa.”

Ylipainolle stoppi – päätös muutoksesta syntyi

”Työterveyshuollon laboratoriokokeissa kävi ilmi, että verensokeriarvoni huitelivat vaarallisen korkealla. Lisäksi kärsin kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja lisämunuaiseni olivat väsähtäneet. Näihin vaivoihin hain helpotusta yksityiseltä puolelta.

Lääkärirumbaa ja lääkitysten vaihtoa kesti useita vuosia, mutta olo ei juurikaan kohentunut.

Vuoden 2019 kesällä päätin, että huonolle ololle ja ylipainolle on tultava stoppi. Olin enemmän kuin valmis muutokseen.

Samoihin aikoihin tutustuin vähän kuin vahingossa ketogeeniseen ruokavalioon ja sitä kautta pätkäpaastoon. Koin vahvasti, että minulla ei ollut mitään hävittävää ja aloin etsiä verkosta tietoa paaston vaikutuksesta painonpudotukseen ja hyvinvointiin. Seurasin myös pätkäpaastoon liittyviä keskustelu- ja vertaistukiryhmiä verkossa.

Ymmärsin, että napostelu ja sokeriset herkut vaikuttivat haitallisesti erityisesti elimistöni insuliinintuotantoon. Kun aloin mittailla säännöllisesti verensokeriarvojani, huomasin, että omalla kohdallani jo pelkkä sushiateria nosti lukemat korkealle. Päätin kokeilla pätkäpaastoa.”

Oikealla kuva Sannasta ennen ja vasemmalla jälkeen laihdutuksen.

Oikealla kuva Sannasta ennen ja vasemmalla jälkeen laihdutuksen.  © Sanna Rannan kotialbumi

Näin pätkäpaasto sujui

”Varsin pian huomasin, että pätkäpaasto on minun juttuni. Yllätyin siitä, että vaikka en syönyt enää viittä ateriaa päivässä ja paastosin vuorokaudessa yhtäjaksoisesti 16 tuntia, nälkä ei silti kurninut vatsassa.

Päätin heti alussa, että pätkäpaasto ei toimisi vapaalippuna herkutteluun ruoka-aikoina. Tehostaakseni painonpudotusta noudatin ketogeenista ruokavaliota ja jätin pois viljat, tärkkelyksen ja sokerin. Kyläpaikoissa ja illanvietoissa söin kylläkin samoja tarjottavia kuin muut.

Alkuun en halunnut kertoa ulkopuolisille, että noudatin pätkäpaastoa, ainoastaan yksi läheinen ystävä tiesi asiasta. Hänestä tulikin viikkojen ja kuukausien myötä suurin tsempparini muutosmatkalla.

Pitkään en saanut varjella salaisuuttani muiltakaan, sillä paino alkoi pudota niin nopeasti, että itsekin yllätyin. Kirpputorit tulivat matkan varrella tutuiksi, kun jouduin vähän väliä hankkimaan pienempiä vaatteita vanhojen isoiksi käyneiden tilalle.

Kun projektia oli kestänyt vuoden, olin laihtunut yhteensä 50 kiloa.”

Pätkäpaasto nosti elämänlaatua

”Pätkäpaaston myötä elämänlaatuni on noussut kohisten. Peilissä näkyy hoikistunut nainen, mutta paljon muutakin on tapahtunut.

Kun aiemmin mikään unen määrä ei tuntunut riittävän, herään nykyään aikaisin ja virkeänä. Verensokeriarvoni ja kilpirauhasen toiminta ovat korjaantuneet. Muisti ja keskittyminen ovat parantuneet, ja liikunta on tullut osaksi arkea punttisalin ja kävelylenkkien muodossa. Elämä tuntuu jälleen mielekkäältä.

Joskus harmittelen sitä, että en ymmärtänyt hakea pätkäpaastosta apua aiemmin, mutta toisaalta uskon asioiden tapahtuvan juuri silloin kun niiden on tarkoituskin.”

X