TIA-kohtaus yllätti Hannun, joka kiidätettiin kahdesti ambulanssilla sairaalaan: ”Kannattaa heti soittaa päivystykseen”

Äkillinen lähinäön menetys sai Hannu Koisteen vasta seuraavana päivänä miettimään, että tilanteessa olisi saattanut käydä paljon hullumminkin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

TIA-kohtausten jälkeen Hannu Koiste on motivoinut pitämään kunnostaan hyvää huolta. Kesäisin hän käy paljon pyöräilemässä.

Äkillinen lähinäön menetys sai Hannu Koisteen vasta seuraavana päivänä miettimään, että tilanteessa olisi saattanut käydä paljon hullumminkin.
Teksti: Hanna Vilo

Kun Hannu Koisteen, 72, näkökenttään ilmestyi sahalaitakuvio ja lähinäkö hävisi kokonaan, hän ei heti osannut huolestua asiasta. Kun hän seuraavana aamuna soitti päivystykseen ja kuvaili edellisillan tapahtumia, hänen käskettiin lähteä sairaalaan kiireesti Kela-taksilla. Kyseessä saattoi olla TIA-kohtaus eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö.

Kummallinen sahalaitakuvio

”Vajaat neljä vuotta sitten eräänä iltana näkökenttääni ilmestyi kummallinen sahalaitainen kuvio. Vähän sen jälkeen lähinäköni heikkeni. En pystynyt lukemaan mitään näyttöpäätteeltä tai lehdestä, koska kaikki lähellä oleva oli sumeaa. Kauas sen sijaan näin edelleen normaalisti. Näön sumeneminen kesti ehkä reilun vartin. En puhunut siitä siinä vaiheessa kenellekään.

Seuraavana aamuna poskeni tuntui hieman tunnottomalta ja asia alkoi vaivata minua. Muistin, mitä olin kuullut aivoinfarkteista, ja kerroin tapahtuneesta vaimolleni. Hän oli sitä mieltä, että minun pitäisi soittaa päivystykseen.

Ambulanssilla sairaalaan

Päivystyksessä lääkäri tutki minut ja totesi, että kyseessä oli todennäköisesti ollut TIA-kohtaus. Hän kertoi myös, että minun olisi ollut hyvä soittaa heti, kun tilanne oli päällä, jotta olisin päässyt välittömästi tutkimuksiin.

Minut päätettiin lähettää ambulanssilla Oulun yliopistolliseen sairaalaan eli Oysiin.

Jälkeenpäin olin itsekin ehtinyt vähän pelästyä kohtausta, ja siksi tuntui helpottavalta päästä sairaalaan. Tiesin, että apu olisi lähellä, jos jotakin taas tapahtuisi.

Minua tutkittiin kolme päivää, mutta mitään syytä kohtaukselle ei löydetty. Lääkäri totesi vain, että kyseessä oli ollut määrittämätön aivoinfarkti. Hän määräsi minulle aivoverenkiertohäiriön estolääkkeen ja kolesterolilääkkeen. Esto­lääkityksen tarkoituksena on tehdä verestä sen verran ohuempaa, että uusia tukoksia ei enää syntyisi. Lisäksi ajokorttini laitettiin kolmeksi kuukaudeksi varmuuden vuoksi hyllylle.

Outoa puutumista ja kihelmöintiä

Palasin kotiin ja jatkoin lähes normaalia elämääni. Vaimoni joutui toimimaan autonkuljettajanani.

Parin kuukauden päästä aloin kuitenkin tuntea outoa puutumisen ja kihelmöinnin tunnetta oikeassa jalassani ja kädessäni. Soitin heti päivystykseen, ja minut lähetettiin ambulanssilla takaisin Oysiin. Siellä minulle tehtiin taas erilaisia tutkimuksia. Muun muassa sydäntäni tutkittiin entistä tarkemmin. Lääkäri halusi selvittää, oliko verisuonissani hyytymiä, jotka voisivat lähteä liikkeelle ja päätyä aivoihin.

Toisella kerralla olin itse valtavan huolestunut. Kävin läpi elämääni ja elämäntapojani. Minulla on aivoverenkiertohäiriön riskitekijöitä, kuten verenpainetauti. Lisäksi sairastan uniapneaa ja astmaa. Kysyin lääkäriltäkin, että mahtoiko elämäni olla nyt tässä. Hän lohdutti, että minulla olisi vielä pitkä ja hyvä elämä edessä. Siitä tuli helpottunut olo.

Toinen kohtaukseni määriteltiin ohittuneeksi aivoverenkiertohäiriöksi, mutta sen syytä ei taaskaan saatu selville.

Terveellisempää elämää

Pariin vuoteen minulla ei ollut aivoverenkiertohäiriöihin viittaavia oireita, kunnes pari vuotta sitten kesällä sain taas näköhäiriöitä. Silloin kävin jälleen Oysissä. Lääkäri oli sitä mieltä, että kyse oli migreenityyppisestä oireilusta, jota ei tarvinnut tutkia enempää. Migreeniä minulla ei ole kuitenkaan ollut koskaan.

Kaikki kohtaukset ovat herättäneet minut huolehtimaan terveydestäni paremmin. Pyrin syömään terveellisesti. Olen muun muassa vähentänyt rasvan ja lisännyt kasvisten käyttöä. Lisäksi liikun säännöllisesti. Olen myös oppinut, että jos yllättäviä oireita ilmaantuu, kannattaa heti soittaa päivystykseen eikä jäädä itsekseen miettimään asiaa.”

Lue myös: Tunnistatko sinä aivoverenkiertohäiriön oireet? Kun äkillinen kohtaus iskee, aikaa ei ole enää hukattavaksi

X