Vaali suoliston hyvinvointia ja hyvää suolistoflooraa: ”Tulevaisuudessa syömme ulosteesta eristettyjä mikrobiseoksia kapseleina” – Yhteys masennukseen ja Alzheimerin tautiin löytyy bakteerikannasta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Pidä huolta suolistosta
© ISTOCKPHOTO
Suoliston mikrobiston kunto on yhteydessä niin diabetekseen, nivelreumaan kuin masennukseen ja Alzheimeriinkin sekä lukuisiin muihin sairauksiin. Siksi nyt tutkitaan jopa sitä, voiko suolistoon palauttaa hyvät mikrobit syömällä omaa ulostetta.

1. Miksi suolistosta kannattaa pitää huoli?

Suoliston kunto vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin. Aikuisen suolistossa elää tuhansia miljardeja bakteereita, joilla on erilaisia tehtäviä, kuten vahvistaa puolustusjärjestelmäämme. Mitä paremmassa kunnossa suolisto bakteereineen on, sitä pienempi on riski saada jotain tauteja, kuten allergiaa tai bakteereiden aiheuttamia ripuleita.

Lisäksi yhä enemmän on tutkimustietoa siitä, että suoliston mikrobisto on yhteydessä monien autoimmuunisairauksien puhkeamiseen. Sairauksien lista vain pitenee koko ajan.

Autoimmuunisairauksilla tarkoitetaan tauteja, joissa kehon puolustusjärjestelmä hyökkää omia soluja vastaan. Tällaisia ovat muun muassa diabetes, keliakia, astma, nivelreuma ja tulehdukselliset suolistosairaudet.

2. Miksi sanotaan, että suolisto on toiset aivot?

Viime vuosina on saatu yhä enemmän näyttöä myös siitä, että suolistomikrobeilla on yhteys mieleen ja sen sairauksiin. Ihmisen suolisto tuottaa paljon erilaisia hormoneja ja välittäjäaineita, jotka vaikuttavat verenkierron ja kiertäjähermon kautta aivoihin. Esimerkiksi masennusta ja Alzheimerin tautia sairastavien suolistomikrobisto on erilainen kuin terveiden.

Vaikutus kulkee myös toisinpäin. Jos aivoissa vaikkapa käynnistyy stressireaktio, se ulottuu vatsaan asti.

3. Miten voi parhaiten pitää huolta suolistosta?

Eniten voi vaikuttaa suoliston mikrobistoon syömällä oikein. Se tarkoittaa kuitupitoista ja monipuolista ruokaa, johon kuuluu paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Mitä monipuolisempi ruokavalio on, sitä monimuotoisempi on myös suoliston mikrobisto. Esimerkiksi afrikkalaisella metsästäjä-keräilijällä on erittäin monipuolinen suolistofloora. Jos hän siirtyy hampurilaisdieetille, muuttuu hänen suolistoflooransa samanlaiseksi kuin lihavilla amerikkalaisilla.

4. Voiko liikunnalla vaikuttaa suoliston mikrobistoon?

Kyllä. Kaikenlainen liikunta panee vauhtia ruoansulatukseen ihan konkreettisesti sekä erittämällä erilaisia yhdisteitä ja hormoneja verenkiertoon ja suolistoon.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kestävyysliikunta lisää suolistossa vaikuttavia hyviä bakteereja. Kuuden viikon liikuntaharjoittelun jälkeen tulehduksenaiheuttajamikrobit vähenivät ja tehokkaaseen aineenvaihduntaan liitetyt mikrobit lisääntyivät.

5. Pitäisikö välttää antibiootteja ja muita lääkkeitä?

Turhia antibiootteja kannattaa tietysti välttää. Antibiootit tuhoavat sekä haitallisia että hyviä bakteereja ja muokkaavat näin suoliston mikrobistoa usein huonoon suuntaan.

Tiedetään, että monet muutkin lääkkeet, kuten tulehduskipulääkkeet ja vatsahappolääkkeet, vaikuttavat kielteisesti suolistomikrobistoon.

6. Millainen elämä olisi ihanteellisinta suolistolle?

Kyse ei ole vain siitä, mitä syö, vaan myös siitä, mitä hengittää ja koskettaa. Mikrobit vaikuttavat elimistöön myös ihon ja hengitysteiden kautta. Pitäisi olla kontaktissa monimuotoisiin ekoyhteisöihin. Se onnistuu kun on yhteydessä luontoon, eläimiin ja toisiin ihmisiin. On myös hyvä välttää stressiä.

Hyvän suolistomikrobiston rakentaminen alkaa jo ennen syntymää. Odottavan äidin kannattaisi olla monipuolisesti tekemisissä luonnon ja eläinten kanssa, välttää antibiootteja ja syödä terveellisesti. Suolistomikrobistoa välittyy istukan kautta vauvalle. Alakautta syntyvä vauva saa myös emättimessä olevia mikrobeja ja ulosteflooraa. Imetettäessä vauva imee bakteereja äidin rinnasta.

7. Kannattaako popsia probiootteja, jotta suolisto voisi paremmin?

Saattaa kannattaa, mutta emme voi tietää varmasti. Ensin pitäisi tietää, millaisia ovat omat suolistomikrobit – ehkä ne ovatkin parempia kuin probiootit, joita ottaa purkista.

Monissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että probiootit vaikuttavat positiivisesti. Mutta eivät ne mitään ihmelääkkeitä ole. Kaikki eivät niistä hyödy.

Jos on suoliston kanssa ongelmia, probiootit voivat helpottaa joidenkin oireita. Antibioottikuurin jälkeen niiden avulla voidaan vähentää riskiä saada antibioottiripuli.

Tutkimuksissa on todettu myös, että jos probiootteja annetaan odottavalle äidille raskauden loppuvaiheessa ja vastansyntyneelle vauvalle, vähentää se lapsella tiettyjen autoimmuunisairauksien ja antibioottikuurien riskiä.

8. Kesällä uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan probioottien syöminen on hyödytöntä ja jopa haitallista. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Kyse oli kahdesta israelilaisesta tutkimuksesta. Tulokset ovat sinänsä kiinnostavia, mutta tutkimuksissa oli paljon heikkouksia. Esimerkiksi valitut probiootit olivat sellaisia, jotka ovat hyvin vähän käytössä ja joista on vain vähän tietoa.

Probiooteista on eri tutkimuksissa voitu selkeästi osoittaa olevan haittaa vain silloin, jos ihminen on hyvin sairas, immuunipuolustus heikossa jamassa ja suolisto tulehdustilassa. Tällöin kehoa ei ole hyvä rasittaa suurella määrällä probiootteja.

9. Probiootteja on lukuisia erilaisia. Mitä kannattaa syödä?

Probiooteilla on monia vaikutusmekanismeja, joista tunnetaan vain osa. Apteekissa on tarjolla valmisteita, joissa toisissa on vain yhtä probioottia ja toisissa taas useita erilaisia. Edes farmaseutit eivät osaa tarkkaan sanoa, mikä olisi paras.

Itse suosittelisin valitsemaan sellaisia probiootteja, joita on tutkittu eniten. Maailman tutkituin on maitohappobakteeri Lactobasillus rhamnosus GG. Toiseksi tutkituin on hiivalaji Saccharomyses boulardii, jota lääkärit suosittelevat muun muassa antibioottiripulin ehkäisyyn, ja kolmantena tulee maitohappobakteeri Lactobasillus acidophilus.

10. Voiko omaa ulostetta syömällä palauttaa suoliston mikrobisto antibioottikuurin jälkeen?

Periaatteessa kyllä. Ensin pitäisi toki olla varma siitä, että itsellä on hyvä suolistofloora. Sitä voisi ottaa talteen ulostepankkiin ja palauttaa sen taas elimistöön tarvittaessa.

Henkilökohtainen ulostepankki on Yhdysvalloissa jo patentoitu. Hankkeessa ihmiset saivat tehdä ulostetalletuksen mahdollisen Clostridium difficile -bakteerin aiheuttaman suolistotulehduksen varalta

Uskon, että tulevaisuudessa syömme tarvittaessa omasta tai jonkun toisen ulosteesta eristettyjä mikrobiseoksia kapseleina. Monet yritykset yrittävät parhaillaan kasata hyvää suolistomikrobiyhdistelmää.

Nykyäänhän meillä on käytössä vain ulosteensiirto vaikeissa Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamissa ripuleissa. Ulosteensiirto on tehokas, se tehoaa yli 90 prosenttiin potilaista.

Asiantuntijana mikrobiologian professori Per Saris Helsingin yliopistosta.

X