Pahanhautoja-kauhudraaman käsikirjoittaja Ilja Rautsi: ”Genre ei ole minulle mikään ulkoinen säväriseikka, vaan se on rakennettu sisältöön”
Pahanhautoja kertoo voimistelijatytöstä ja tämän perheestä. Pahanhautojan ansiosta kauhukirjoittaja Ilja Rautsilla on monta rautaa tulessa.
Mitä Tinjan (Siiri Solalinna) hautomasta munasta kuoriutuukaan kauhudraamassa Pahanhautoja?
Pahanhautoja (2022) on saanut tunnustusta myös maailmalla. Se on Hanna Bergholmin ja Ilja Rautsin ideoima kauhudraama, jonka Rautsi käsikirjoitti ja Bergholm ohjasi. Pahanhautoja esitetään osana Teeman uuden suomalaisen elokuvan viikkoa.
Elokuva kertoo influensseriäidin 12-vuotiaasta tyttärestä Tinjasta (Siiri Solalinna), jonka olisi parasta menestyä lähestyvissä voimistelukisoissa. Tinja alkaa hautoa sievässä huoneessaan pahaenteisen kokoiseksi kasvavaa linnunmunaa.
Pahanhautoja-leffan jälkeen äitiyden kauhuja
Rautsin ja Bergholmin hyvin natsaava yhteistyö jatkuu elokuvassa Yön lapsi, joka kuvataan elokuussa. Tuo kauhistus kuvaa naisen ensimmäistä vuotta äitinä.
”Yön lapsi on tiukasti äidin näkökulmassa. Hän epäilee, että lapsessa saattaa olla jotain pielessä. Teema on herättänyt sen henkisiä tunteita, että vihdoinkin tästä puhutaan”, Rautsi kertoo.
Ilja Rautsi on itse ohjannut kaksi ronskia feminististä kauhulyhäriä miesten mulkkuudesta. Niistä Helsinki Mansplaining Massacre loksautti omaa sanottavaa kohdalleen. Pitkissä elokuvissa hän on ehtinyt käsikirjoittaa jo niin scifiä (Veden vartija) kuin lastenelokuvaa (Räkä ja Roiskis).
Rautsista elokuvissa on parasta, että mitä tahansa kuvittelee, se on kankaalla totta. Hirviö on totta.
”Voi tehdä elokuvan, jossa tunteet ruumiillistuvat olennoksi, jonka kanssa pitää selvittää välinsä. Ja se tuntuu ihmisistä todelta. Se on ihanaa. Yhtäkkiä omat tunteet ovat tunnistettavia ja kokee olevansa vähemmän yksin.”
Genreleffat veivät voiton
Rautsi mietti vielä opiskellessaan, onko hänenkin yritettävä kirjoittaa realistisia elokuvia. Espoossa kasvanut Rautsi (synt. 1979) rakastui jo 7-vuotiaana Disneyn Hiidenpadan luurankoarmeijaan.
”Elin puoliksi Keski-Maassa ja puoliksi kauhuleffoissa. Stephen Kingin Se tappajaklovneineen oli tärkeä. Näin sen bussissa luokkaretkellä matkalla laskettelemaan”, Rautsi kertoo.
Rautsin töistä tajuaa pian, että hänen kauhussaan on järkeä.
”Genre ei ole minulle mikään ulkoinen säväriseikka, vaan se on rakennettu sisältöön. Jos tyttö hautoo linnunmunasta pahaa kaksoisolentoa, niin ilman tätä konseptia leffaa ei ole olemassa.”
Rautsi pitää viime vuoden genrehittiä Sisua mahtavana vetona. Tosin: ”Minua ei olisi haitannut, jos elokuvan natseilla olisi persoonallisuudet.”
Teinitytön telekineettiset supervoimat
Rautsi on myös kirjoittamassa elokuvaa Lapin sodasta työnimellä Alma, ohjaajana Pete Riski. Teinitytöllä on telekineettisiä supervoimia, joilla hän lähtee pelastamaan isäänsä rintamalta. Toinen taso on nykyajassa, jolloin tyttärentytär koputtaa Alman ovelle.
”Alma on tarina ylisukupolvisista traumoista ja sodan hinnasta. Katsotaan eri katseella sotakuvastoa, joka on ollut supermiehinen.”
Rautsilla on monta asiaa liikkeellä. Läheisin lienee sittenkin ensimmäinen oma pitkä ohjaus Punaista lunta. Se kertoo vampyyrijoulupukista. Kuvaukset alkanevat jouluna.
”Kun olen ohjaajana, haluan, että se on hauskaa. Se on leikkiä helvetin isolla hiekkalaatikolla. Samaan aikaan haluan, että se on tarkasti harkittua ja kertoo jostain oikeasta asiasta. Yhdistelmään kuuluvat kauhu, absurdius ja melankolia. Viisari raiteilee siellä koko ajan ja yrittää etsiä jotain.”
Pahanhautoja, keskiviikko 24.4. klo 21.15, Teema & Fem
Juttua päivitetty 24.4. klo 14.54: Ohjaajan ja käsikirjoittajan osuuksia täsmennetty.