Mediatutkija Veijo Hietala Nelosella alkavasta The Real Housewives Suomi -sarjasta: ”Tunteiden katsominen lähikuvassa on terapeuttinen kokemus”
Mediatutkija Veijo Hietala uskoo, että The Real Housewives -formaatti vetoaa katsojiin, koska näemme sarjan suurissa tunnereaktioissa jotain tuttua.
The Real Housewives Suomen päähenkilöinä nähdään Linda Jakobsson, Satu Väkiparta, Mia Ehrnrooth, Anitra Ahtola ja Marjo Toskala.
Vaikka eläkkeellä oleva mediatutkija Veijo Hietala ei välttämättä käperry sohvannurkkaan katsomaan The Real Housewives Suomea, hän ymmärtää tosi-tv-sarjan vetovoiman.
”Pohjimmiltaan sarjan rankassa tunteiden ilmaisussa on samat elementit kuin meidän jokaisen arjessa. Välillä menee hyvin ja välillä menee huonosti, ja kun menee huonosti, tulee huudettua ja riideltyä. The Real Housewivesissa huuto vain on kovempaa ja tunteet kärjistetympiä”, Hietala sanoo.
”Olemme peilanneet omia tunteitamme elokuvien näyteltyihin tunteisiin jo sadan vuoden ajan. Kun se ei enää riittänyt, halusimme nähdä oikeiden ihmisten tunteita tv:ssä. Tunteiden katsominen lähikuvassa on myös terapeuttinen kokemus.”
Hietalan määritelmän mukaan tosi-tv:n keskiössä ovat nimenomaan suuret tunteet. Hän on tutkinut aihetta 1990-luvun alusta saakka, jolloin tosi-tv oli vasta idullaan.
Tosi-tv:n voi jakaa kahteen tyyppiin
Hietalan kiinnostus tosi-tv:tä kohtaan syttyi oikeastaan sattumalta. Saatuaan väitöskirjansa valmiiksi hän käänsi katseensa ympäröivään mediamaailmaan ja havaitsi, että tosipohjaisuudesta oli tullut trendi elokuvissa ja tv-sarjoissa.
”Samaan aikaan kaikkialla korostettiin elämyksiä ja suuria tunteita. Kun olin neljä vuotta aiemmin sulkeutunut tutkijankammiooni, ei niistä ollut ollut mitään puhetta. Tulkintani oli, että oli tapahtunut murros, jota nimitän uusromantiikan aikakauden aluksi.”
Hietala kiinnitti huomionsa myös aivan uuteen ohjelmatyyppiin, josta tosi-tv oli versomassa. Tätä tyyppiä edusti yhdysvaltalainen Cops eli Lain nimessä, jossa seurattiin poliisien työtä mutta hylättiin perinteinen dokumentaarinen kerronta.
Samalla Hietala tuli löytäneeksi itselleen tutkimuskohteen loppuelämäkseen.
”Tosi-tv:n voi jakaa karkeasti kahteen tyyppiin. Joko seurataan ihmisiä ammateissaan ja keskitytään tilanteisiin, joissa tunteet nousevat pintaan. Tai sitten luodaan tilanteita, joissa tunteita syntyy: suljetaan ihmiset Big Brother -taloon tai pannaan kilpailemaan rahapalkinnosta. Tästä tosi-tv on toki levinnyt moneen suuntaan.”
Melodraama korvasi ilkeyden
1990–2000-lukujen taitteessa tosi-tv:ssä haettiin rajusti rajoja. Miljonääri-Jussi ja Noriko Show perustuivat osanottajien huijaukselle, ja Yhdysvalloissa Jerry Springer Show’n tapaisissa keskusteluohjelmissa tuuleteltiin tunteita niin rajusti, ettei väkivaltakaan ollut kaukana. Ilkeys rehotti myös kilpailullisessa realityssa.
”Ensimmäiset Idolsit olivat tuskaista seurattavaa, koska tuomarit olivat niin ilkeitä varsinkin huonoimmille laulajille. Silloin tuntui, että nämä nuoret saavat sieluunsa sellaisen haavan, että eivät varmasti uskalla elämässään yrittää enää yhtään mitään”, Hietala muistelee.
Ilkeilyn kultakausi tuli tiensä päähän 2010-luvulle siirryttäessä. The Voice of Finland otti kilpailuvaltikseen kannustavuuden, ja Vain elämää -ohjelman keskeiseksi kulmakiveksi muurautui liikuttuminen.
”Nykyisin tosi-tv:stä haetaan pehmeämpiä tunteita kuin vuosituhannen vaihteessa: raa’an ja väkivaltaisen riitelyn sijasta halutaan enemmänkin melodraamaa ja tunteellisuutta.”
Tosi-tv on usein raadollinen viihteenlaji
Pehmeiden tunteiden lisäksi Hietala näkee tämän päivän tosi-tv-trendeinä kilpailullisuuden ja romantiikan. Vuonna 2006 päivänvalon nähnyt The Real Housewives -formaatti kulkee sitkeästi kaikkia näitä trendejä vastaan: pääosissa on kourallinen varakkaita naisia, ja ennemmin tai myöhemmin he riitaantuvat keskenään.
Menestyvien naisten melskaamiselle hekottelu tuntuu jotenkin oikeutetummalta kuin nuorille au paireille tai omalaatuisille hääpareille irvailu. Mutta onko se kuitenkaan ok?
”Aika moneen tosi tv-formaattiin on sisällytetty mahdollisuus nauraa, tuntea myötähäpeää ja ylemmyyttä. Sen lisäksi, että samaistumme tosi-tv-esiintyjien tunteisiin, saatamme katsoa jotain ohjelmaa ihan vain halveksiaksemme päähenkilöitä”, Hietala analysoi.
”Onhan se ihan hirveän julmaa, moraalitontakin. Tosi-tv:n raadollisuus on juuri siinä, että voimme purkaa hyvin negatiivisia tunteitamme päähenkilöihin, jotka ovat kuitenkin ihan oikeita ihmisiä.”
Hietala itse ei tästä katsomistavasta viehäty.
”En myöskään oikein jaksa katsoa negatiivisten tunteiden tuulettelua ruudussa. Olen romantikko, ja seuraan mieluummin Bachelorin tapaisia romanttisia tosi-tv-ohjelmia. Kauden viimeistä jaksoa en tosin yleensä pysty katsomaan. Sekin on niin julmaa nähtävää, kun toinen rakastunut kilpailija hylätään kaikkien edessä.”
The Real Housewives Suomi, keskiviikko 14.2. klo. 21.00, Nelonen
Lue myös: Koukuttaako tositelevisio? Tee tietovisa! Tunnetko reality-ohjelmat ja niiden tähdet?