Rikoselokuva Tukholma-syndrooma kertaa kuinka käsite syntyi

Jos ulkomaalaisille ylipäätään jotain tulee Helsingistä mieleen, niin ehkä suurvaltajohtajien tapaamiset. Ruotsin pääkaupungin nimi vie puolestaan ajatukset panttivankitilanteisiin. Maabrändi se on sekin. 

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ethan Hawken 1970-luvun hamppari Lars on ottanut Noomi Rapacen näyttelemän Biancan panttivangiksi.

Jos ulkomaalaisille ylipäätään jotain tulee Helsingistä mieleen, niin ehkä suurvaltajohtajien tapaamiset. Ruotsin pääkaupungin nimi vie puolestaan ajatukset panttivankitilanteisiin. Maabrändi se on sekin. 
Teksti: Pekka Eronen

Tukholma-syndrooma tarkoittaa mielentilaa, jossa kaappaajan ja panttivangin välille syntyy jollain lailla läheinen suhde. Robert Budreaun englanninkielinen rikoselokuva ei ole läheskään uskollinen tosiasioille, mutta se kertaa, mistä käsite syntyi.

Vuonna 1973 ryöstäjät astuvat pankkikonttoriin Norrmalmstorgilla. Ethan Hawke näyttää aika paljon tuon ajan Irwiniltä ryöstäjä Larsina, joka tunkeutuu sarjatuli paukkuen pankkiin. Hän kuitenkin jumittuu sinne päiväkausiksi, ja kohta rupattelee virkailija Biancan (Noomi Rapace) ja muiden panttivankien kanssa kuin vanha tuttu.

Uutta Hikistä iltapäivää tai edes kunnon jännäriä ei tiukan budjetin ja muutaman sisätilan elokuvasta tullut. Kokeneet näyttelijät kuitenkin tuovat hahmot lähelle. Vähän kuin teatterissa ikään.

**

Tukholma-syndrooma, su 30.5, klo 21.05, TV2 

X