Tv-viikko 11: Toy Story 3, Ayrton Senna ja Molanderin perhe

Toy Story 3, la 16.3. klo 21.00 Nelonen    ****

ELOKUVA Vuonna 1995 ensi-iltansa saanut Toy Story oli herttainen animaatio pojasta ja hänen leluistaan. Vaikka siinäkin käsiteltiin negatiivisia tunteita, toinen jatko-osa vie pimeyden pidemmälle – ehkä pidemmälle kuin ison budjetin ja koko perheen animaatioissa koskaan aiemmin. 

Woodyn (äänenä Tom Hanks), Buzz Lightyearin (Tim Allen), Jessien (Joan Cusack) ja muiden lelujen omistaja Andy on liian vanha leikkiäkseen. Hänen lelunsa päätyvät päiväkotiin, jossa kuria pitää roosa Lotso-nalle (Ned Beatty). 

John Lasseterilta ohjausvastuun saaneen Lee Unkrichin elokuva muistuttaa välillä vankilaleffaa, hetkittäin se lainaa jopa kauhusta. Aikuiset vaikutteet eivät kuitenkaan peitä elokuvan ystävyydelle sykkivää sydäntä. Toy Story 3 on suuri seikkailu täynnä leikkisää huumoria niin lapsuuden ohittaneille kuin sitä vielä elävillekin. Kaikkein pienimmille katsojille se lienee turhan raju, minkä esitysaikakin jo kertoo.

Kaisu Tervonen

Molanderin perhe, ma 18.3. klo 20.00 Yle Fem 

SARJA ALKAA Ulf Kvensler Solsidanin tekijäkaartista kirjoitti 12-osaisen Molanderin perheen (2013). Ylen Femin on ollut helppo uskaltautua mukaan yhteistuotantoon näinä ruotsalaisen sarjaosaamisen huippuaikoina.

Tukholmalaisperhe muuttaa maalle kertarysäyksellä ylikuormitetun kardiologin Fanny Molanderin (Livia Millhagen) havaittua eräällä työvuorolla hortoilevansa sairaalansa katolla valmiina hyppäämään alas.

Perheneuvottelun tuloksena hyppy päätetään suorittaa mieluummin leppeisiin maalaismaisemiin perheen isän, konserttipianisti Olof Molanderin (Eric Ericson) lapsuudenkaupunkiin Alingsåsiin Vänern-järven seutuville. Poika Linus (Erik Lennblad) aikoo edetä isän tietä klarinetista ammattimuusikoksi. Teinitytär Alva (Alva Cavallin Telkkonen) on perheen ärripurri.

Sarjassa on kiusallisella tavalla huvittavaa, kuinka käden käänteessä kuviot voi downshiftata, jos on Molanderien tasoisesti varoissaan.

Olofille järjestyy toimi ilmaisutaidon koulun johtajana ja seuraavaksi – uskokaa tai älkää – oma sinfoniaorkesteri! Paikkakunnan muusikkokuuluisuus nimittäin suostutellaan väkisin johtamaan harrastajasinfonikkoja. Katsoja joutuu sulattamaan tällaiset hienohelmaisuudet, jos aikoo nauttia komediallisen draaman keinoin kulkevasta elämäntapasarjasta.

Avausjakso kuluu luonnollisesti uusiin työ- ja koulukavereihin tutustumiseen. Paikalliset eivät lainkaan karsasta tulokkaita suurkaupungista. Toivokaamme silti optimistisesti, että vastaavista taustoista Ronnebystä lähtöisin oleva Kvensler pystyy kehimään tarinaansa elämänmakuisempia ulottuvuuksia ja mielenkiintoisia kuppikuntia.

Jussi Karjalainen

Senna, ma 18.3. klo 21.30 TV1 

DOKUMENTTI Joka kerta kun arvovaltaiset Formula 1 -asiantuntijat laittavat autourheilun kuninkuusluokan kuljettajia paremmuusjärjestykseen, brasilialainen Ayrton Senna (1960–1994) nousee vähintään kolmen parhaan joukkoon. Esimerkiksi viime F1-kauden päätteeksi julkaistulla BBC:n Kaikkien aikojen parhaat -listalla Senna oli ykkösenä ennen 1950-luvun virtuoosia Juan-Manuel Fangiota, 1960-luvun tähteä Jim Clarkia ja seitsemän mestaruuden Michael Schumacheria.

Vaikka Senna ehti vuonna 1994 traagisesti päättyneellä urallaan voittaa ”vain” kolme maailmanmestaruutta, hän eittämättä oli lahjakkaampi, taitavampi – ja uhkarohkeampi – kuin kenties kukaan toinen F1-sankari.

”Hänen ajotyyliään voi kuvailla vain yhdellä sanalla: nopea. Hän sai aina autosta enemmän irti kuin sen rakenteet sallivat”, kokenut F1-toimittaja John Bisignano luonnehtii Sennaa maanantaina TV1:llä esitettävässä, englantilaisen Asif Kapadian ohjaamassa dokumentissa.

Muun muassa Sundancen filmifestivaaleilla palkittu Senna (2010) on taidokkaasti arkistomateriaalista koottu ja mukaansatempaavasti leikattu kertomus varakkaan brasilialaisperheen pojasta, joka ponnistaa kartingradoilta yhdeksi F1:n valovoimaisimmista tähdistä. Dokumentti myös piirtää kuvaa korkeamman johdatukseen lähes sokeasti uskoneesta kilpa-autoilijasta, jonka ajoittainen hullunrohkea ajotyyli aiheutti katsomossa ihailua ja radalla ärtymystä.

Elokuvan toiseksi päähenkilöksi nousee odotetusti Alain Prost, Sennan pahin kilpakumppani ja tallikaveri McLaren-vuosilta. Kaksikon keskinäiset ratataistelut mestaruuksia ratkaisseine kolareineen olivat legendaarisia ja yhä kiintoisaa katsottavaa. Dokumentissa Senna todistellaan vääryyttä kärsineeksi osapuoleksi ja Kansainvälisen autourheiluliiton FIA:n politikoinnin uhriksi.

Sennan viimeiset päivät, tunnit ja sekunnit San Marinon GP:ssä 1994 ovat sykähdyttävästi mukana. Viikonloppu Imolan radalla oli murhetta täynnä, sillä Roland Ratzenberger kuoli rajussa ulosajossa lauantain aika-ajoissa. Autenttisista taltioinneista välittyy miten vakavakasvoinen Senna ikään kuin aavistaisi että seuraavana päivänä on hänen vuoronsa.

Tuomo Kiisseli

Amerikan valtatie 66, ti 19.3. klo 19.00 TV1

MATKAILUSARJA Näyttelijä Billy Connelly on hupsu ja samalla terävä matkaseuralainen Amerikan-reissulle. Skotlantilainen koomikko kiertää neliosaisessa sarjassa Kiehtova maailma: Amerikan valtatie 66 läpi kuuluisan tien ja poikkeaa 4000-kilometrisen reitin varrella periamerikkalaisissa paikoissa.

Tavanomainen aihe, uuden mantereen läpiajaminen, sopii Connellylle, 70,  jonka komiikka on tehonnut yleisöön vuosikymmenien ajan. Häntä innostavat Easy Rider -elokuvan mukainen liikkuva elämäntapa, moderni arkkitehtuuri, perinneruuat ja erikoiset kansanihmiset. Connelly ihastelee Eero Saarisen Gateway Arch -muistomerkkiä ja kiroilee merirosvomaisesti Donald Trumpin uudelle pilvenpiirtäjälle.

Connellyn kaipaama hippien ja modernististen ihanteiden Amerikka on jo menneisyyttä. Moottoripyörällä kaasuttelukaan ei enää näytä kapinalliselta vaan itsekkäältä bensantuhlaukselta. Dokumenttisarja vaikuttaakin eläkeläismiehen viimeiseltä reissulta muistojensa maahan. Hän ei anna edes vakavan kolarin pysäyttää matkantekoa.

Connellyn tärkein ase on kiero, nopea ja skottilaisella aksentilla kuorrutettu huumori. Connelly repeää jatkuvasti hekottelemaan rouheasti, eikä hermostu, vaikka ihmiset nauravat hänen oudolle kolmipyörälleen. Suoraan silmiin katsova mies saa varovaisen amishinkin kertomaan suljetun yhteisön tavoista. Ja viiksistä.

Tero Kartastenpää

Neuvosto-Venäjän nälänhätä, ke 20.3. klo 19.00 TV1

DOKUMENTTI Kommunistinen yhteiskuntakokeilu johti muutamassa vuodessa tilanteeseen, jossa ihmisiä kuoli miljoonittain. Volga-joen varren valtava ruokapula 1921–22 kaatoi kansaa suorastaan nopeammin kuin puhdistukset.

Amerikkalaisdokumentissa Neuvosto-Venäjän nälänhätä (2011) on ymmärrettävän puolueellinen näkökulma. Ajallisesti kaukainen kriisi kiinnostaa amerikkalaisia, koska hätiin meni Herbert Hooverin organisoima avustusjärjestö American Relief Administration. Yleensä Hoover yhdistetään enemmänkin USA:n omaan, myöhempään suurlamaan, jonka aikana hän oli presidentti.

Elintarvikeapu Neuvostoliitolle oli mittakaavaa, jolle haastateltavat eivät löydä vertaista historiasta. Järjestö oli tosin jo vähän aiemmin auttanut monia ensimmäisen maailmansodan heikentämiä Euroopan maita.

Dokumentti seurailee muun muassa avustustyöntekijä Will Shafrothin jälkiä. Hänen kauttaan levisi myös uutislausuntoja nälänhädän karuimmista kasvoista kannibalismeineen. Nälkiintyneiden valokuvat heikottavat.

Hyväntekemisen lisäksi asioilla oli kuin olikin poliittinen lisäviritys. Hoover sai kongressin suostumaan 20 miljoonan dollarin avustuksiin arviollaan, että apuprojekti saattaisi aiheuttaa vallanvaihdoksen. Ongelman lievittäminen pikemminkin pelasti bolševikkihallinnon.

Turvallisuuspoliisi Tšeka epäili tietenkin vastavallankumouksellisia taustasyitä ja tavallaan hankaloitti maissin kulkua. Toisaalta rautatiekuljetukset alkoivat kummasti pelata, kun avustuksia valvoneen virkailijan tilalle nimitettiin Tšekan kammoksuttu perustaja Feliks Dzeržinski.

Jussi Karjalainen