Tv-viikko 14: Pan Am, Tuomari Nurmio ja Grete Waitz

Titanic alk. la 7.4. klo 17.15 MTV3.

MINISARJA ALKAA Kaksiosaista amerikkalaisminisarjaa on kutsuttu Francis Ford Coppolan Titaniciksi. Coppolan yhtiö oli mukana tuotannossa, jonka ohjasi Robert Lieberman. Minisarja valmistui 1996, vuotta ennen James Cameronin elokuvaa ja pyrki hyötymään leffan hypestä.

Eri Titaniceja pukkaa huhtikuussa ruutuun (ja Cameronin Titanic teattereihin 3D:ksi trimmattuna). Unohtumattomasta laivaonnettomuudesta on sata vuotta.

Kolme tuntia näyttää olevan vaadittava mitta Titanic-tragedian selostamiseen. Jännitteenä on aina se, että rakastetut joutuvat jättämään järisyttävässä tilanteessa toisensa. Liian vähät pelastusveneet ovat naisille ja lapsille. Mukiinmenevä minisarja onnistuukin melkein itkettämään.

Sarja hakee Titanicin perustarinoihin väriläiskiä rikollislinjalta. Tähtikaartiin kuuluu Tim Curry merimiehenä, joka laskeskelee kääntävänsä sekasorrossa taskuihinsa sievoiset rikkaudet. Meriromansseista keskeisin tapahtuu Catherine Zeta Jonesin ja Peter Gallagherin välillä.

Jussi Karjalainen

Pan Am alk. su 8.4. klo 21.00 TV2

SARJA ALKAA Uusi Pan Am -sarja (USA 2011) ei ole arvoituksellisen täydellinen Mad Men, vaikka sekin sijoittuu 1960-luvun alun sliipattuun New Yorkiin, sekä muun muassa Pariisiin ja Roomaan. Tarjolla on todella ensiluokkaista silmäkarkkia, mutta karkkimaista on myös sarjan sisältö. Osa sarjan musiikista on toimintaleffoista tuttua sotilaallista jynkytystä, joka ei sovi kuvaan lainkaan.

Ainakin alkupään jaksojen päähenkilö on Kate (Geena Davisin näköinen Kelli Garner), jonka ammatti on Laura-siskon mielestä erittäin houkutteleva. Sisko ei vain tiedä, mitä kaikkea Kate puuhaa reissuillaan.

Muita päähenkilöitä ovat kipakka Jennifer (filmitähti Christina Ricci) ja ranskatar Colette. Kaikki ovat kotirouvuutta korostavan aikansa naisiksi itsenäisiä, lentoyhtiö tosin pakottaa heidät samaan ulkonäkömuottiin.

ABC-kanava ei antanut Pan Amille aikaa nousta siivilleen, vaan lopetti sarjan 13 jakson jälkeen. Se on luultavasti hiukan harmillista.

Minna Kontkanen

Stadilaista tangoa etsimässä ma 9.4. klo 20.50 TV1

DOKUMENTTI Tangomanifesti-levynsä (2006) ilmestymisen yhteydessä Tuomari Nurmio peräänkuulutti todellista intohimoa tanssimusiikin lajiin, joka usein jämähtää rutiinimaiseksi metritavaraksi.

Nurmion ja Kongontien orkesterin levyn valmistelua kuvaavassa Tahvo Hirvosen dokumentissa Nurmio tutkii tangon suomalaista ja etenkin helsinkiläistä menneisyyttä, haastatellen soittajia ja asiantuntijoita. Stadilaista tangoa etsimässä ei ole Nurmion henkilökuva, mutta siitä näkyy muusikon perinnetietoinen ja persoonallisesti sisäistävä ote työhönsä. Tuomarin tekemisten ytimessä on taito saada vierasperäiset musiikkilajit puhumaan suomea katu-uskottavalla tyylillä.

Kaikki Tangomanifestin tangot olivat tulkintoja klassikkokappaleista tai Nurmion vanhemmista lauluista. Mikä esti legendaarista biisinikkaria tekemästä uusia tangoja, jotka voisivat nostaa lajin vielä suurempaan hehkuun? Kysymys tuntuu jotenkin liian henkilökohtaiselta, eikä sitä dokumentissa esitetä.

Lauri Lehtinen

Lilyhammer alk. ti 10.4. klo 22.00 Yle Fem

SARJA ALKAA Kun mafiamies Frank Tagliano (Steven van Zandt) joutuu todistamaan pomoaan vastaan, hän tietää etteivät kotikulmat ole enää turvallisia. Todistajansuojeluohjelman viranomaisille hän ilmoittaa haluavansa Lilyhammeriin, siihen puhtaaseen ja kauniita naisia vilisevään kaupunkiin, jossa vuoden 1994 talviolympialaiset kilpailtiin.

Kahdeksanosainen Lilyhammer (2011-) alkaa varsinaisesti siitä, kun Frank (Steven van Zandt) saapuu lumen peittämään pikkukaupunkiin. Kulttuurishokki meinaa käydä päälle, kun jääkaapissa on raviolin sijaan pakastepizzaa ja autotallissa tyylikaaran paikalla sähköauto.

Outoja ovat uudet tuttavatkin. Naapurinaan hän joutuu kestämään paikallista poliisipäällikköä (Anne Krigsvold), kun taas työvoimatoimiston järjestämällä kurssilla hän tutustuu pitkäaikaistyöttömään olmiin (Trond Fausa Aurvåg). Onneksi kaupungissa asuu myös viehättävä kielenopettaja Sigrid (Marian Saastad Ottesen).

Anne Bjørnstadin and Eilif Skodvinin luomassa komediasarjassa käsitellään kevyemmän sekoilun ohessa myös siirtolaisuutta. Ulkopuoliset otetaan vastaan hymyillen, mutta salaa epäillen. Frankin kohdalla epäilykset tosin pitävät paikkansa, sillä koviin otteisiin tottuneella miehellä ei ole aikomuksia noudattaa byrokratian vaatimuksia. Paikallisten sinne sun tänne suuntautuvat terroristiepäilykset sen sijaan eivät löydä oikeata maalia.

Amerikkalaisen gangsteriperinteen ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion törmäyksestä revitään myös huumoria. Frank yrittää perustaa baarin lahjuksien avulla, mutta työvoimaneuvoja kieltäytyy ja lähettää hänet kuuden kuukauden kotoutuskurssille.

Amerikkalais-norjalainen sarja sai ensiesityksensä Norjassa tämän vuoden alussa. Katsojaluvut hipoivat ennätyksellistä miljoonaa. Siinä missä osa Sopranos-näyttelijöistä on halunnut vältellä mafioson rooleja hittisarjan jälkeen, Steven van Zandt on vain kääntänyt koomisen vaihteensa isommalle ja vääntänyt toisen vetävän hittisarjan.

Kaisu Tervonen

Taistelija Grete Waitz ti 10.4. klo 21.00 Yle Fem

DOKUMENTTI ”Hän on mielestäni kaikkien aikojen paras pitkien matkojen juoksija”, nelinkertainen Bostonin ja New Yorkin maratonien voittaja Bill Rodgers suitsuttaa Grete Waitzia tänään nähtävässä dokumentissa. Eikä osu arviossaan suuremmin harhaan. Waitz (os. Andersen, 1953–2011) hallitsi parhaimmillaan kaikkia matkoja 3 000 metristä maratoniin ja oli ylivoimainen sekä maastossa että maantiellä.

Suomalaiset muistavat Waitzin erityisesti Helsingin MM-kisoista 1983, joissa hänestä tuli kaikkien aikojen ensimmäinen yleisurheilun maailmanmestari kisojen avauspäivänä juostulla naisten maratonilla.

NRK:n dokumentissa päähuomion ymmärrettävästi vievät Waitzin uroteot New Yorkissa. Norjalaistähti voitti legendaarisen NY:n maratonin käsittämättömät yhdeksän kertaa ja nosti kuin sivutuotteena naisten juoksuinnostuksen kokonaan uusiin mittasuhteisiin.

Waitz jatkoi juoksuharrastusta vielä pitkään uransa jälkeenkin ja keskittyi opettamaan terveitä elämäntapoja. Suurin taistelu oli kuitenkin vielä edessä: hänellä todettiin syöpä vuonna 2005. Kamppailu päättyi keväällä 2011.

Tuomo Kiisseli