Tv-viikko 16: Potemkin, Mona ja Walking Dead
The Walking Dead la 21.4. klo 22.00 Fox
SARJA ALKAA alkaa Robert Kirkmanin sarjakuvaan perustuva amerikkalainen uutuussarja panostaa maailmanlopun meininkiin.
Poliisi Rick Grimes (Andrew Lincoln) havahtuu koomasta autiossa sairaalassa. Outo epidemia on mullistanut maailman, jossa ihmiskunnasta on vain rippeet jäljellä ja selviytyjät kamppailevat käveleviä kuolleita vastaan. Rick lähtee etsimään perhettään kaaoksen keskeltä.
Panssarilaiva Potemkin SU 22.4. klo 18.00 Teema *****
KLASSIKKO Sergei Eisensteinin merkkiteos kuvaa vallankumouksellista kansannousua Odessassa vuonna 1905, Nikolai II:n aikaan. Konfliktin ytimessä on pilaantuneen ruoan raivostuttama sotalaivan miehistö.
Vuoden 1905 kumouksen 20-vuotisjuhlan – ja nuoren kumouksellisen valtion – kunniaksi tehdystä tilaustyöstä tuli neuvostokulttuurin kansainvälisesti juhlittu vientituote. Salamannopeissa leikkauksissa ja rajuissa lähikuvissa oli ennennäkemätöntä tehoa, jota Eisenstein selitti lennokkaissa kirjoituksissaan.
Vasta itsenäistynyt Suomi kielsi Panssarilaiva Potemkinin tuoreeltaan ”bolsevistisena”. Vaarallinen uutuus esitettiin vain Projektio-elokuvakerhossa.
Vähitellen Eisensteinin elokuva vakiinnutti paikkansa klassikkolistojen kärkinimenä ja tiedostavan elokuvaharrastuksen keskeisenä opinkappaleena. Silti Suomen televisio on esittänyt sitä varsin harvoin, viimeksi 1970-luvulla.
Ainaiset puheet vanhan laatuelokuvan säilyneestä voimasta ja tuoreudesta eivät yleensä kuulosta laisinkaan tuoreilta. Silti voi väittää, että Potemkinilla on merkitystä tehokkaan kuvakerronnan oppituntina. Se osoittaa, että elokuva voi tihentyä hyvin dramaattiseksi, vaikka siinä ei olisi päähenkilöä.
Keskushahmoja ovat yksilöiden sijasta kansanosat, joita Eisenstein osasi kuvata väkevästi ja myötätuntoa herättävästi – ainakin suoraviivaisen, vastakkainasettelussaan tiukan tarinan puitteissa. Suuret suunnitelmat Karl Marxin Pääoman elokuvaamisesta jäivät haaveeksi.
Lauri Lehtinen
(Bronenosets Potyomkin, Neuvostoliitto 1925) 70 min. O: Sergei Eisenstein. P: Aleksandr Antonov, Vladimir Barsky, Grigori Aleksandrov.
Tohtori Intiasta alk. ke 25.4. klo 17.10 TV1
SARJA ALKAA Keväänvihreät brittiniityt, lääkäri, 1960-luvun alun maalaiskylä, rautalankamusiikki. Sehän on Sydämen asialla -sarja, ja tästä alkuillasta lähtien myös Tohtori Intiasta (Indian Doctor, 2010).
Tarkkaan ottaen ollaan Walesissa vuonna 1963, jolloin hallitus houkutteli siirtomaiden lääkäreitä Britteihin. Idylliseen kaivoskylään tupsahtavatkin tohtori Prem Sharma (Sanjeev Bhaskar) ja hänen hienosteleva vaimonsa Kamini (Ayesha Dharker). Kylänväki on tohkeissaan taajaman ensimmäisistä ei-kalkkilaivoista.
Kuusiosaisen uutuussarjan pääpaino on kyläläisten ihmissuhteissa ja tunteissa, joita maahanmuutto herättää muuttajissa ja alkuasukkaissa. Muualta muuttanut on myös sarjan todennäköinen pääpahis, englantilainen kaivoksenjohtaja Richard (Mark Williams, Ruuvit löysällä). Koska tämän tyylilajin tuotannoissa lääkäriin aina luotetaan, sarja painottuu hupailuun ja herttaisuuteen. Toinen tuotantokausi alkoi Britanniassa tänä keväänä.
Minna Kontkanen
Mona ja palavan rakkauden aika to 26.4. klo 21.55 Teema ***½
DRAAMA Jokaisella elokuvista kirjoittavalla on jokin tietty katselu, jonka yhteydessä on tajunnut oman elokuvakiinnostuksen ylittävän normit. Minulla erikoisinnon kotimaiseen elokuvaan laukaisi juuri tämä Mona ja palavan rakkauden aika (1983), ohjaajana Mikko Niskanen.
Kaveriani leffateatterissa ei hetkauttanut nuoren tytön vavahtelu uskoontulon ja nuorison tavanomaisen, kaljavetoisen parveilun välillä. Itse taas nautin aivan suunnattomasti ja camp-viritteisesti. Uhhuh, Mona hurahtaa uskoon ja ääniraidalla soi Pelle Miljoona, toinen Niskasen veroinen patetian tyylikeinona käyttelijä. Mutta miten punksankari Pelle oli voinut lähteä moiseen?
Reaktioni oli kai torjuntaa, sillä uskonnollisuus, puhumattakaan helluntailaisuudesta, on hirmuisen herkkä filmiaihe. On vaikuttavaa, millä vilpittömyydellä Niskanen käy tätäkin aihetta päin.
Apposen avoimena näyttäytyvää Monaa esitti jälleen kerran uskomaton nuorisolöytö, Anna-Leena Härkönen. Samaan aikaan kuin Palavan rakkauden ajan ideaa kehitettiin, Härkönen kirjoitti esikoisromaaniaan Häräntappoasetta. Päälle päätteeksi hän läpäisi samana kesänä Teatterikoulun pääsykokeet.
Muista uusista kasvoista Sari Mällinen, Jouko Klemettilä ja Tero Jartti olivat jo Teatterikoulussa. Monan poikaystävää Henkkaa, surusilmäistä punkkari-jamesdeaniä esitti Markku Halme. Kannattaa tarkkailla mökkibileosuutta, jossa kaikkien nuorten pitää kerta kaikkiaan hosumalla päästä intiimikosketukseen.
Monan patetiaa pilkanneille arvostelijoille Niskasella oli päiväkirjassaan varalla termejä, joista ”runkkari” oli lievemmästä päästä.
Jussi Karjalainen
(Suomi 1983) 105 min. O: Mikko Niskanen. P: Anna-Leena Härkönen, Markku Halme, Liisamaija Laaksonen.