Tv-viikko 18: 500 Days of Summer ja Yks tavallinen Toivanen

Jaa artikkeliLähetä vinkki

500 Days of Summer MA 21.00 Sub ****½

ELOKUVA Suomen tv-ensi-iltansa saava 500 Days of Summer on ovela romanttinen komedia. Se toimii sekä kyynikoille että rakkaususkovaisille. Tom (Joseph Gordon-Levitt) edustaa jälkimmäisiä. Hän on onnittelukorttifirmassa korulauseita kehittelevä nuorukainen, joka uskoo löytäneensä tosirakkauden uudesta työtoveristaan Summerista (Zooey Deschanel).

Elokuva lähtee liikkeelle suhteen lopusta. Marc Webbin ohjaama teos muistuttaakin film noirista, jossa rikos on jo tapahtunut elokuvan alkaessa. Tomin sydänsurusta leikataan välillä onnenpäiviin, yhdessä hupsutteluun ja rakastumiseen. Hallitusti poukkoileva kerronta toimii oivaltavana läpileikkauksena yhden suhteen ylä- ja alamäistä.

Los Angelesiin sijoittuva elokuva on osuva myös retroillessaan. Tom kuuntelee kasarisuosikki The Smithsiä ja Summerin vaatetus viittaa 1960-luvulle ja kauemmaksi. Mennyttä romantisoidaan monella tasolla.

Kaisu Tervonen 

(USA 2009) 95 min. O: Marc Webb. N: Joseph Gordon-Levitt, Zooey Deschanel, Chloë Grace Moretz.

 

Yksitoista ihmisen kuvaa MA 21.30 TV1

DOKUMENTTI Markku Lehmuskallio ja Anastasia Lapsui jatkavat tinkimättömällä tyylillään uusimmassa elokuvassaan. Tuttuun tapaan kyseessä ei ole perinteinen dokumentti, mutta ei aivan fiktiokaan. Yksitoista ihmisen kuvaa on pikemminkin essee ihmisen innosta purkaa kuviksi kokemansa maailma.

Elokuvan pääosassa ovat luolapiirrokset ja niiden tuntemattomat tekijät. Lehmuskallio ja Lapsui vievät katsojan niin Amerikkaan, Eurooppaan kuin Afrikkaankin tarkastelemaan aikoinaan kiveen piirrettyjä kuvia. Yksitoista ihmisen kuvaa yrittää avata sitä, miten kulloinkin kallioon raaputettu maalaus kertoo sen tekijästä. Miksi hän on kuvan piirtänyt? Mitä hän on siihen siirtänyt itsestään ja tuntemuksistaan?

Lehmuskallion ja Lapsuin tarjoama kuvasto on yksinkertaista, mutta äärimmäisen voimakasta. He ovat saaneet ladattua jokaisen liikkumattoman kuvan täyteen miltei maagista vetovoimaa. Ohjaajakaksikko herättää tuhansia ja taas tuhansia vuosia vanhat maalaukset eloon katsojan silmien edessä.

Henri Waltter Rehnström

 

John F. Kennedy Irlannissa KE 19.00 TV1

DOKUMENTTI Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy teki kesäkuussa 1963 historiallisen matkan Länsi-Saksaan. Se huipentui muurin jakamassa Berliinissä pidettyyn puheeseen, jossa Kennedy hurraavan väkijoukon edessä lausui sykähdyttävästi ”Ich bin ein Berliner”.

Kennedy lensi heti Berliinistä matkansa toiseen etappiin, esi-isiensä kotimaahan Irlantiin. Illan mielenkiintoisessa dokumentissa irlantilainen tv-juontaja Ryan Tubridy selvittää, kuinka tärkeä tuo neljän päivän visiitti oli läntisen Euroopan takapajulaksi parjatulle köyhälle saarivaltiolle ja Kennedylle itselleen.

Yhdeksi asiantuntijakseen Tubridy on onnistunut saamaan Ted Sorensenin, Kennedyn lähimmän neuvonantajan ja puheidenkirjoittajan. Sorensen kuoli pian dokumentin valmistumisen jälkeen.

Kennedylle Euroopan-matkan tärkein tehtävä oli nostaa USA:n kylmän sodan politiikan imagoa. Siihen keskityttiin Länsi-Saksassa, Irlannin osuus oli ennen kaikkea lomamatka. Kennedy nauttikin täysin siemauksin olostaan sukunsa juurilla.

Turvamiehille päivät olivat painajaismaisia, sillä innostunut väkijoukko piiritti presidentin välillä perusteellisesti. Irlannin poliisin arkistot paljastavat, että Kennedyn henkeä oli uhattu kolmasti ennen hänen saapumistaan maahan.

Dokumentti huipentuu Elm Streetin tapahtumiin 22. marraskuuta 1963 ja Kennedyn hautajaisiin. Jacqueline Kennedyn toivomuksesta hautajaisissa nähtiin sama kadettien kunniaparaati, jota hänen miehensä oli ihastellut viisi kuukautta aiemmin Irlannissa.  

Tuomo Kiisseli

 

Yks tavallinen Toivanen TO 21.00 TV1

DOKUMENTTI 73-vuotiaana elokuussa 2010 kuollut Erkki Toivanen oli aikansa tähtitoimittaja, laajalti sivistynyt ja tiedonjanoinen suomalaisten Eurooppa-tulkki, joka vuosikymmenten ajan toimi Ylen ulkomaankirjeenvaihtajana Lontoossa ja Pariisissa. Lukemattomien uutisraporttiensa lisäksi Toivanen ehti tehdä urallaan dokumentteja ja kulttuurisarjoja sekä selostaa muun muassa kuulennon, Churchillin ja Dianan hautajaiset, euroviisut sekä muutamat kuninkaalliset häätkin.

Henkilökuvassa Toivanen kertoo paitsi urastaan, myös yksityiselämästään. Dokumentin on ohjannut Tom Östling, mutta sen pohjana on toimittaja Anna Perhon keväällä 2010 tekemä antoisa haastattelu, joka nähdään nyt ensi kertaa.

Sota muutti vanhempien suunnitelmia ja jätti jäljet myös tulevaan toimittajaan. Vanhempien erottua Toivanen vietti aikaansa Kansallisoopperassa, missä äidin ystävä oli töissä.

Baletin ja oopperan sivistämä nuori valtiotieteilijä pääsi töihin Lontooseen, missä hän tapasi elämänkumppaninsa Lennox Walkerin. BBC:n uutuusohjelman ”tiskijukkana” hän pääsi haastattelemaan The Beatlesiä ja Rolling Stonesia.

Lontoon vuosien jälkeen paluu Suomeen ja vasemmistolaiseen Reporadioon oli järkytys, ja Toivanen hakeutuikin pian ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Siinä tehtävässä sointuvaäänisen kosmopoliitin oppi tuntemaan koko Suomi.

Herrasmiesmäiseen tapaan Toivanen vähättelee haastattelussa omia kykyjään ja merkitystään ja hymähtelee pompöösille julkikuvalleen. Hän kertoo kaipaavansa ”kolmatta perheenjäsentä”, 18-vuotiaana kuollutta Na­po­leon-kissaa, ja miettii onnen syvintä olemusta.

Esimiesten  tai kollegoiden ylistäviä lausuntoja ei nyt kuulla. Sen sijaan puhuvat läheiset: harvoin julkisuudessa nähty Lennox Walker ja kulttuuritoimittaja Eila-Maija Mirolybov, joka oli Toivasen kollega, ystävä ja ”pikkusisko”.  

Henkilökuva tuo esiin Toivasen sympaattisuuden ja huumorintajun. Julkisuudesta tuttu itsetietoinen, jopa arrogantti olemus oli vain osa totuutta.

Iina Alanko 

 

Life’s Too Short Yle Areena

NETTISARJA Hillitön valedokkarisarja Life’s Too Short on parasta, mitä Ricky Gervais ja Stephen Merchant ovat tehneet sitten Konttorin. Päähenkilö Warwick Davis muistetaan Willow-satu­seikkailusta ja Harry Pottereista. Alussa Davis esittelee itsensä Britannian tähtikääpiöksi.

Davis näyttelee itsensä nimistä katkeraa, itseään täynnä olevaa lahjatonta näyttelijää. Hän etsii työtä ja järjestelee avioeroaan.

107 senttiä pitkä Davis vertaa lyhytkasvuisten tilannetta mustiin USA:ssa. ”En ole koskaan nähnyt mustaa miestä ammuttavan kanuunasta kahdesti lauantaisin”, hän narisee.

Meininki kiteytyy koh­tauksessa, jossa aasialainen ja mustaihoiseksi lankattu valkoinen kääpiö esittävät kappaletta Ebony and Ivory.

Pistää miettimään, kun vähemmistön edustaja on myös arkisesti rasisti ja homofobinen. Suhteemme vähemmistöihin tapaa olla ohjelmallinen ja teeskentelevä. Davis taas on koomikkona ykkösluokkaa ja poikkeuksellisen rohkea.

Kalle Kinnunen

X