Tv-viikko 19: Facebook-elokuva, Splash ja Nuori Morse
The Social Network alk. la 11.5.klo 21.00 TV5 ****1/2
DRAAMA Harvardissa opiskeleva Mark Zuckerberg sai 2000-luvun alussa idean uudesta sosiaalisesta verkosta internetissä. Asiat etenivät vauhdikkaasti ja bisnes alkoi kukoistaa, mutta menestyksellä oli myös runsaasti varjopuolia.
Ei ole relevanttia, esittääkö David Fincherin ohjaustyö todenmukaisen version Zuckerbergista ja Facebookin perustamisesta. Ainoastaan The Social Networkin elokuvalliset saavutukset merkitsevät – ja niitä voi vain kiitellä.
Ben Mezrichin The Accidental Billionaires -kirjan pohjalta käsikirjoituksen laatinut Aaron Sorkin kuvaa Zuckerbergin (Jesse Eisenberg) sosiaalisesti estyneenä ja ylpeänä ohjelmoijanerona, joka ystävänsä Eduardo Saverinin (lahjakas Andrew Garfield) avustamana kehittää yhdessä illassa esiversion Facebookille. Lopputuloksena on 2000-luvun nuoren sukupolven määrittänyt, 500 miljoonan ihmisen yhteisöpalvelu, josta kehkeytyi internet-ajan katkerin oikeustapaus.
Fincher hallitsee nerokkaasti hillittömän informaatiotulvan ja inhimillisen draaman kehittelyn. Eisenberg henkii loukatun nörtin hyytävää pikkumaisuutta, ja Red Riding -trilogiasta muistettava Garfield sementoi paikkansa ensiluokkaisten draamanäyttelijöiden joukossa.
The Social Network palkittiin vuoden 2010 parhaan draamaelokuvan Golden Globella. Ohjaaja Fincher sai parhaan ohjaajan palkinnon. Oscarit elokuva nappasi parhaasta käsikirjoituksesta ja alkuperäismusiikista.
Mari Pöyhtäri
(USA 2010) 111 min. O: David Fincher. P: Andrew Garfield, Brenda Song, Jesse Eisenberg, Justin Timberlake, Rashida Jones.
Nuori Morse la 11.5. klo 21.15 TV1
SARJA ALKAA Colin Dexterin luoma komisario Morse on klassisesta musiikista ja sanaristikoista pitävä keskiluokkainen poliisimies, joka seikkailee kolmessatoista rikosromaanissa. Televisiossa hahmon teki tutuksi nyt jo edesmennyt John Thaw. Hänen lisäkseen kukaan toinen näyttelijä ei ole saanut kunniaa hypätä Morsen nahkoihin, ennen kuin vasta nyt.
Tuore poliisisarja kertoo, miten komisario Morsen ura lähti käyntiin 1960-luvun Oxfordissa.
Aluksi nähdään puolitoista tuntia kestävä pilottijakso, jossa nuori ja täysin raitis Endeavour Morse (Shaun Evans) aloittaa etsivänä Oxfordin poliisissa. Hän alkaa tutkia nuoren koulutytön katoamistapausta, joka pian muuttuu murhatutkimukseksi. Rikoksen selvittelyä vaikeuttaa kuitenkin paikkakunnalla rehottava korruptio.
Komisario Morsen hahmosta on muodostunut jo osa dekkarigenren kaanonia. Siksi tutustuminen hänen nuoruusvuosiinsa vaikuttaa ainakin ajatuksena mielenkiintoiselta. Colm McCarthyn ohjaaman pilottijakson juoni on mukavan mutkikas ja päähenkilökin tarpeeksi ristiriitainen. Tästä huolimatta jaksossa sorrutaan myös tavanomaiseen tarinankerrontaan.
Nuoren Morsen keskeisenä ajatuksena on näyttää, miten vastavalmistunut älykäs poliisimies onnistuu vakuuttamaan vanhat jääräpäiset esimiehet omasta terävyydestään. Teema on sinällään tärkeä, mutta vastaavanlainen kuvio on nähty jo monta kertaa ties kuinka monessa poliisidraamassa.
Henri Waltter Rehnström
Dokumenttiprojekti: Aranda ma 13.5.klo 21.30 TV1
DOKUMENTTI Aranda alkaa pitkillä viipyilevillä kuvilla, joissa meren visuaalinen kauneus ei jää epäselväksi. Faktana kerrotaan, että syvä merivirta kiertää maapallon 1600 vuodessa. Merien muutosprosessit ovat siis hitaita, eikä ihminen voi kaikesta uteliaisuudestaan huolimatta ymmärtää niistä kuin pieniä palasia.
Vuonna 1989 käyttöön otettu Aranda on jo kolmas samanniminen suomalainen tutkimusalus. Se toimii pääasiassa Itämerellä, mutta pystyy jäävahvistuksensa ansiosta operoimaan kaikkialla maailmassa. Kuvausten aikaan vieraillaankin Etelämantereella asti.
Dokumentin kertova rakenne koostuu Arandalla työskentelevien tutkijoiden kirjeistä kotiin. Niissä voi aistia tavallista suuremman välimatkan vaikutuksen: moni ikävöi lapsiaan, mutta puheenvuoroissa kuuluu myös intohimo.
Meri tuntuu olevan useille tieteellisen tutkimuksen lisäksi tunteiden selittämätön kohde. Yksi tutkijoista analysoi intensiivisesti aaltojen säännönmukaisuuden ja sattumanvaraisuuden teoriaa. Toinen taas vertaa pinnanalaisen maailman tutkimista siihen, että metsiä tutkittaisiin haavilla helikopterista käsin. Analyysit pitäisi tehdä mukaan tarttuneiden risujen, lehtien ja käpyjen pohjalta.
Dokumenttiohjaaja Anu Kuivalainen on tehnyt onnistuneen valinnan luottaessaan kuvan kertovaan voimaan. Pitkissä, musiikin säestämissä kohtauksissa maalaillaan muotokuvaa poikkeuksellisesta yhteisöstä, jonka määrittävä tekijä on ympäröivä meri. Erityisen hienosti on onnistuttu taltioimaan meren liike – keinuvissa ja valuvissa kuvissa voi kokea kelluvan yhteisön todellisuuden.
Onnimanni Liukkonen
Elävä arkisto: Junnu Vainio 75 vuotta ti 14.5. klo 21.55 Teema
DOKUMENTTI Lauluntekijä Junnu Vainion (1938–90) syntymästä tuli perjantaina kuluneeksi 75 vuotta. Sen kunniaksi Elävä arkisto uusii dokumentin Junnu Vainio – muina miehinä vuodelta 1987.
Hötkyilemättömässä ja suorastaan seesteisessä dokumentissa Helena Kokko haastattelee sanaseppoa. Tekee tosiaan mieli kuunnella, mitä viihdetaiteilija kertoo taustoistaan ja filosofiastaan.
Taso on selvä, kun muistaa, että juuri Vainio suomensi Fredille Kolmatta linjaa takaisin -biisin, joka kuulostaa ikiomalta. Junnun soolobiiseissä kuten Albatrossissa oli jutusteleva tyyli täsmällisin loppusoinnuin. Ohjelmassa olivat koolla useat satamakaupunki Kotkan nuoruudenveijareista, jotka tekijä ikuisti kappaleidensa henkilöiksi.
Vainio sanoi, ettei hän estoiltaan kykene haastattelussa repimään sisimpäänsä auki, ”se on palasina niissä teksteissä”. Hän näki suomalaiset lyriikat pitkänä linjana, johon laski kernaasti Eppu Normaalinkin ”karun kauniit tekstitykset”.
Ohjelmasta välittyy ilman epäilyksen häivää, kuinka parhaat tekevät sanoituksia kutsumuksesta ja joka solulla.
Aikanaan sanoittajan viestikapula siirtyi Junnun pojalle Ilkka Vainiolle, joka esittää näkemyksiään dokumenttia edeltävässä tuoreessa haastattelussa. Vahvasti Junnun oloinen Ilkka kertoo anekdootin Junnun salaviisaasta, moralisoimattomasta huumorista. Ilkan jäätyä 14-vuotiaana kavereineen kiinni typerästä huoltoasemamurrosta poika vastasi kysymykseen saaliista: ”Musiikkikasetteja.” Tähän Junnu: ”Tervetuloa, poika, musiikkialalle.”
Jussi Karjalainen
Splash! alk pe 17.5. klo 20.00 Nelonen
KILPAILU ALKAA Joukko kohtalaisen tunnettuja suomalaisia puetaan uimapukuihin, viedään korkeaan torniin ja käsketään hyppäämään veteen. Splash!-uimahyppyohjelma on hölmöyden huipentuma. Eikö niin, hyppytuomari Janne Kataja?
”On.”
Katajan mukaan hölmöys kuuluu viihteeseen, ja ohjelmassa on oikeasti mahdollisuus, että jostakin 18 julkkiksesta tulee hyvä uimahyppääjä.
”Tässä ohjelmassa on monta tasoa. Kolmonen, vitonen ja kymppi”, hän hymähtää.
Julkkistenkastelu on levinnyt maailmalle Hollannista, jossa tähtihyppyohjelma Sterren Springer alkoi viime kesänä. Brittiversio sai hurjat 5,6 miljoonaa katsojaa, mutta kriitikot lyttäsivät ohjelman. Eräs kilpailijakin nimitti ohjelmaa roskaksi, mutta kiitti muhkeasta osallistumispalkkiosta.
Nopeat temput eivät jaksa jännittää pitkään, ja Suomessakin suora kisa käydään vain neljänä perjantaina. Tuomarit uimahyppääjä Joona Puhakka, kirjailija Rosa Meriläinen ja Kataja karsivat kilpailijoita nopeaan tahtiin. Katsojatkin vaikuttavat, ketkä kuusi parasta kisaavat finaalissa 7. kesäkuuta.
Tornista hyppäävät muun muassa ex-pari Martina Aitolehti ja Esko Eerikäinen, laulaja Frederik, stylisti Teuvo Loman, toimittaja Rakel Liekki ja viidakontähtönen Anni Uusivirta.
Lähes kaikki kilpailijat puhuvat peloista, jotka he haluavat voittaa. Parin vuoden takaisesta Miss Suomesta Sara Siepistä uimahallit ovat ällöttäviä paikkoja. Hänen suurin pelkonsa on, kuitenkin se, että hän loukkaa arvokkaat kasvonsa.
Se on aiheellinen huoli. Ulkomaalaisversiossa useat kilpailijat ovat jättäneet leikin kesken loukkaantumisten vuoksi. Jos Mäkelänrinteen uimahallin tornista tulee väärässä asennossa veteen, kipua ei voi suorissa lähetyksissä peitellä.
Kaikkea muutakaan ei voi. Hunks-tanssija Esko Eerikäinen uskoo, että uimapukuiset julkkiset ovat olennainen osa ohjelmaa. Häntä puolialastomuus ei haittaa, koska paidan ottaminen on osa työtä. Kilpailun missit ovat lupautuneet esiintyä bikineissä.
”Sitä minäkin odotan”, Eerikäinen nauraa.
Selvännäkijä Claudia Eve sanoo neuvotelleensa pitkään, että voi hypätä uimahaalarissa. Hän sanoo talvella esitetyn Iholla-sarjassa olleen mielen hoitamista ja Splashissa hän käy läpi ruumiillista puoltaan.
”Olen selvännäkijä ja näen, että voitan tämän. Vitsi-vitsi.”
Niinpä.
Tero Kartastenpää