Tv-viikko 21: Michael Jackson, La Strada ja Elsa-leijona

Michael Jackson’s This Is It la 26.5. klo 18.50 TV5

DOKUMENTTI Kun Michael Jackson kuoli, haihtui miljoonia dollareita: supertähden kymmenet paluukonsertit Lontoossa jouduttiin perumaan. Konsertteja suunnitellut Kenny Ortega halusi antaa mahdollisuuden nähdä show niin valmiina kuin mahdollista ja ohjasi harjoitusnauhoista elokuvan Michael Jackson’s This Is It. Se toi oheistuotteineen sijoittajille mukavasti rahaa takaisin.

Dokumentissa lavalla touhuaa tarkka, huumorintajuinen ja esiintymisestä nauttiva mies, jolla on pakkomielle olla yliystävällinen vaikka häntä selvästi raivostuttaisi korvakaiuttimien vinku. Kuihtuneen miehen tanssi näyttää välillä lääketokkuraiselta, mutta toisaalta hän sanoo säästelevänsä paukkuja rankkaan konserttiputkeen.

Dokumentti julkaistiin pikaisesti syksyllä 2009 muutamaa kuukautta tähden kuoleman jälkeen. Kiireen aistii. Lähinnä teinisarjoja ohjannut Ortega oli väärä mies käsittelemään sadan tunnin materiaalia. Kappaleita ja konsertin etenemistä voisi taustoittaa huomattavasti enemmän.

”R.A.K.K.A.U.S. Rakkaus”, Jackson hokee työryhmälleen. Sitä hän tulee saamaan kuolleenakin.

Tero Kartastenpää

La Strada – tie su 27.5. klo 18.00 Teema    ***½

DRAAMA Federico Fellinin La strada – tie (La strada, Italia 1954) on liikutuksen klassikoita. Se kirvoitti epäselvän syvällisiä ylistyslauluja kriitikoilta ja saavutti myös ensimmäisen ulkomaisten elokuvien Oscarin. Teennäinen hivutus vaatii kylläkin katselemista uusin silmin. Naiivia naisparkaa Gelsominaa (Giulietta Masina) riepotetaan heittopussina pitkin Italian syrjäteitä. Voimamiestemppuja tekevä erityisen raaka mies Zampanò (Anthony Quinn) on ostanut Gelsominan kiertueavustajaksi.

Fellini on itse sanonut La stradaa omaelämäkerrallisimmaksi filmikseen, joka on ”vaarallinen esitys omasta identiteetistäni ja tehty ilman varokeinoja”. Huh, toivottavasti rehevän kokoinen ohjaaja ei tarkoittanut näyttelijävaimonsa Masinan kiusaamista myös kotioloissa!

Hyviksi puoliksi luettakoon, että Italian maestro liputti sirkusrakkauttaan ja alkoi löytää itsestään taiteellista mahtipurkautujaa, joka sittemmin kukoisti esimerkiksi Amarcordissa. Nino Rota teki Fellinille haikeita säveliä jo La stradaan.

Jussi Karjalainen

Julie & Julia ma 28.5. klo 21.00 TV5    ****

KOMEDIA Amy Adamsin päätä ei palele. Käydä nyt Meryl Streepin vastanäyttelijäksi, Julieksi Juliaa vastaan. Vaikka kyse on yhteistyöstä eikä kaksintaistelusta, on selvää, että tasaisen hyvä Streep voitaisiin kruunata voittajaksi – ja kruunattiinkiin Oscar-ehdokkuudella.

Julie Powell (Adams) on tympiintynyt toimistotyöläinen, joka ryhtyy kokkaamaan läpi maineikkaan Julia Childin (Streep) ranskalaista keittokirjaa ja bloggaamaan yrityksestään. Toisella aikatasolla seurataan, kuinka amerikkalainen Child miehineen (Stanley Tucci) asettuu pittoreskiin Pariisiin, rakastuu kaupunkiin, sen ruokiin ja niiden laittamiseen.

Epäsuhta kahden aikatason välillä toimii elämännälkäisen Childin ja rehevän Pariisin eduksi, nostalginen eskapismi voittaa todellisuutta hipovan nykykertojan. Eikä ihme, sillä ensiksi mainitussa tarinassa on enemmän intohimoa ja vähemmän julkisuudenkaipuuta.

Nora Ephron käsikirjoitti ja ohjasi hyväntuulisen elokuvan Powellin ja Childin omaelämäkertojen pohjalta.

Kaisu Tervonen

Historiaa: Elsa-leijonan perintö ke 30.5. klo 19.00 TV1

DOKUMENTTI Monen 1960-70-luvulla lapsuuttaan eläneen silmäkulmaan ilmestyy helposti liikutuksen kyynel, kun aletaan puhua Elsa-leijonasta. Mieleen muistuu oitis, miten Joy ja George Adamsonin ”ottolapsen” koskettavaa tositarinaa luettiin ja katseltiin lumoutuneena – ja loppupäivä sujuukin sitten John Barryn säveltämää Born Free -elokuvan tunnusmelodiaa hyräillessä.

BBC:n The Born Free Legacy (2010) antaa paljon muillekin katsojille kuin meille muistelijoille. Dokumentti tarjoilee kompaktissa muodossa kaiken olennaisen itse Adamsoneista, siitä miten leijonan pentu päätyi lapsettoman pariskunnan hoteisiin Kenian savanneilla 1956 ja miten Elsa opetettiin takaisin vapauteen. Eläintieteilijä Desmond Morrisin mukaan Elsa oli Joylle enemmän kuin lapsi, kyseessä oli melkein eroottinen suhde.

Joy Adamson taisteli pitkään etsiessään Elsa-kirjalleen julkaisijaa, mutta kun Harvill Press -kustantamon Marjorie Villiers sai teoksen käsiinsä, loppu on historiaa. Kirjasta tuli bestseller ja 1966 valmistuneesta Elsa – vapaana syntynyt (Born Free) -elokuvasta kaksine Oscar-palkintoineen yhtä suuri menestys.
Dokumentissa kuvataan, miten koko Born Free alkoi elää omaa elämäänsä. Suhtautuminen eläinten oikeuksiin ja koko luonnonsuojeluun muuttui olennaisesti parempaan suuntaan. Elokuvan tähdistä, oikeankin elämän avioparista Virginia McKennasta ja Bill Traversista, tuli aktiivisia villieläinten oikeuksien puolestapuhujia. Heidän poikansa Will jatkaa työtä Born Free -säätiössä.

Georgen ja Joyn tarinalla ei ollut onnellista loppua. He erosivat ja molemmat kokivat väkivaltaisen lopun. Joy kuoli ex-työntekijänsä veitseniskuihin 1980, Georgen surmasi joukko somalirosvoja 1989.

Tuomo Kiisseli

Suomalaisia naiskirjailijoita pe 1.6. klo 20.00 Fem

KIRJALLISUUSOHJELMA Norjalaisen kirjallisuusohjelman juontaja Siss Vik saapui Suomeen haastattelemaan Marta Tikkasta, Sofi Oksasta ja Monika Fagerholmia. Ruotsalaisen teatterin edessä kuvatussa insertissä Vik perustelee: Tulin tänne, koska suomalainen kirjallisuus on tällä hetkellä niin ’hottia’. Juuri naiset ovat Vikin mukaan nostaneet rimaa korkealle: He maalaavat suurella pensselillä, rikkovat tabuja ja luovat uusia näkökulmia maailmaan.

Vik onnistuu saamaan puolituntiseen yllättävän paljon kaikenlaista. Fagerholmin ja etenkin Tikkasen kotona tehdyt haastattelut ovat antoisia. Tikkanen on ollut tienraivaaja, ”veteraani”, joka osaa analysoida ajan ja ilmapiirin muutoksia. Hänen kertomuksensa vuonna 1975 ilmestyneen Miestä ei voi raiskata -teoksen saamasta vastaanotosta on rajua kuultavaa. Kuinka kapeakatseisessa Suomessa silloin elettiinkään!

Sofi Oksanen ei ole koskaan päästänyt yhtään journalistia kotiinsa, ja tapaaminen Vikin kanssa järjestyy keskustan hotellissa. Lyhyessä haastattelussa hän kertoo muun muassa motiiveistaan kirjoittaa.

Siss Vik on tehnyt kiinnostavan koosteen. Lisäkiitos siitä, että hänen kirjallisuusohjelmassaan lähdetään ulos puhuvien päiden studioista!

Iina Alanko