Teksti:
Seuran toimitus

Youth in Revolt, la 22.6. klo 19.15 TV5

ELOKUVA Michael Cera on kunnostautunut velttojen elämäntapa-nörttien rooleissa. Myös Miguel Artetan (mm. Kiltti tyttö) komediassa näyttelijän roolihahmo kalskahtaa tutulta, mutta kesken elokuvan Cera hyppää kaksoisrooliin.

Cera on yksinhuoltaja-äidin (Jean Smart) ja tämän vaihtuvien miesystävien kanssa asuva teini Nick, joka ihannoi eurooppalaista elokuvaa ja Frank Sinatraa. Kulttuurituotteita lukuun ottamatta jännitys ja tyyli kiertävät nuorukaisen oman elämän kaukaa, ainakin siihen asti kunnes hän tutustuu leirintäalueella viehkeään nuoreen naiseen (Portia Doubleday) ja kehittää itselleen sivupersoonan, ketjupolttavan kapinallisen.

C. D. Paynen romaaniin pohjaavan teinikomedian ytimessä on nuorukaisen kiire päästä lihallisten ilojen äärelle. Teema on usein koluttu, mutta Youth in Revolt tarjoaa siihen tuoreen näkökulman absurdin identiteettipelin kautta. Michael Cera pelaa tuplaroolissa hauskasti yhteen oman itsensä kanssa ja sivuosat on täytetty vähintään yhtä osaavilla naamoilla.

Kaisu Tervonen

****

Sohvasurffajat, ma 24.6. klo 19.30 TV2

MATKAILUSARJA Näyttelijä Lotta Kaihua ja kuvaaja-ohjaaja Pia Asikainen syöksyvät jo toisen kerran kohti varmaa stressiä. Ensimmäisellä kaudella Sohvasurffaajat yöpyivät tuntemattomien kodeissa Mustanmeren maisemissa ja nyt halpamatkaavat rahapulaisesta Italiasta kohti Välimeren arabivaltioita.

Matkaohjelma on testi, miten umpivieraita pohjoismaalaisia kohdellaan heitä ilmaiseksi majoittavissa eteläisissä kodeissa. Heti alkutaipaleella suomalaisia hämmästyttää, että sisilialaiset isännät vievät heidät juhliin, joissa puhutaan aivan liikaa.

”Meillä on kuukausi edessä tätä kuokkimista”, Kaihua huokailee.

Naiset eivät yritäkään solahtaa maahan sisään vaan hassuttelevat stereotypioilla: Palermossa he hermostuttavat paikallisia huutelemalla mafiasta ja myöhemmin kävelevät nunna-asuissa ympäri katolilaisen maan katuja.

Räävittömyys on nolottavaa, mutta naisten aito äkäisyys sen sijaan tehoaa. He saavat pelkällä läsnäolollaan aikaan tasa-arvoväittelyitä. On vaikeaa olla samaan aikaan kiitollinen ja erimielinen.

Tero Kartastenpää

Tosielämän frendit, ti 25.6. klo 21.00 TV2

REPORTAASI Ajankohtaisen kakkosen reportaasi Liedon Verkarannasta sai kaksi vuotta sitten aikaan palautemyrskyn. Mieliä kiihotti verkarantalainen, joka valitti asuntojen hinnanlaskua, jos alueelle avataan asumisyksikkö kehitysvammaisille aikuisille.

Ajattelematon joutui nielemään sanansa. Asumisyksikkö aloitti. Ja toimittaja Tiina Merikanto jatkoi käyntejä Verkarannassa tietääkseen lisää asenneilmaston kannalta oireellisesta tapauksesta. Valtioneuvoston periaatepäätöksella tavoitellaan näet sitä, että vuonna 2020 kehitysvammaiset eivät ylipäätään asuisi enää laitoksissa.

Verkarannassa on sujunut mukavasti, eikä yksikään naapureista tunnustaudu nyt vastustajaksi. Dokumentti seuraa rauhallisesti kahta kihlaparia – Memmu Heinosta ja Jouko Liljaa, Mirma Laaksoa ja Markku Osmosaloa.

Tässä ohjelmassa kehitysvammaisten suuhun ei ole käsikirjoitettu yltiönasevaa kertojaääntä, kuten sinänsä hienossa Toisenlaiset frendit -sarjassa.

Jussi Karjalainen

Brittiavioliitto 1900-luvulla, ti 25.6. klo 21.00 Teema

DOKUMENTTISARJA Krista Siegfrids maanitteli Marry Me -biisissään partneriaan viemään hänet vihille. Se ei purrut missään muualla, ei edes naapurimaissa. Käsittävätkö ne muissa maissa naimisiinmenon ulottuvuudet eri tavalla kuin me?

Englantilaisajatuksia laajalla skaalalla saadaan tänään alkavassa kolmeosaisessa BBC-dokumentissa Brittiavioliitto 1900-luvulla (2012).

Steve Humphriesin laatimassa luistavassa sarjassa ei ole yllättäviä oivalluksia instituution muutoksista, mutta vahvaa, arkisen karheaa romantiikkaa totisesti löytyy.

Haastatteluja ei ole tehty pariskunnittain, vaan kokemuksiaan jakaa yksi ihminen kerrallaan. Se ei ole linjapäätös. Muuten jäisimme paitsi vaikkapa ikicharmantista 107-vuotiaasta Hetty Bowerista.

1950–60-lukuihin tarkentava kakkosjakso kuulostelee jo kokonaisia pariskuntiakin, kuten 45 vuotta yksissä viihtyneitä Alan ja Judith Ketleytä. Ketleyt esiintyivät herkkänä nuorenaparina eräässä dokumentissa, jota sarja tietysti lainaa. Suudelmista ja perhe-elämän nurjemmistakin puolista on ammennettu tunteikasta arkistokuvaa.

Päälinjat ovat selvät. 1900-luvun alussa monet tuoreet parit tiesivät vähänlaisesti seksistä ja lapsia tuli ehkäisemättä. 1970-luvulla ydinperheestä muodostui toisille kirosana, mutta sitoutuminen on yhä vaan porskuttanut. On mielenkiintoista nähdä, miten 1980–90-lukuja käsittelevä päätösjakso jatkaa esimerkiksi homoavioliitoista, jotka jo kakkosjakso huomioi Edinburghin piispan Richard Hollowayn kertomuksella: hän siunasi homoparin jo 1972.

Jussi Karjalainen

Metcalfe: Kuoleman lähettiläs

MINISARJA Boris Starlingin oman romaaninsa pohjalta käsikirjoittamassa Metcalfessa (2001) etsitään Lontoossa riehuvaa rituaalimurhaajaa. Tutkimuksia johtaa Red Metcalfe (Ken Stott), pikkutarkka ammattilainen, joka vaikenee omasta vaikeasta menneisyydestään. Murhien jatkuessa Metcalfen tiimi saa yllättävää apua papilta (Edward Woodward), jonka neuvoista poliisit päättelevät murhaajan saaneen innoituksensa Raamatusta.

Mikäli kantti kestää elokuvien Uhrilampaat ja Seitsemän karmeudet, kannattaa mukaansatempaavalle kaksiosaiselle sarjalle antaa mahdollisuus. Brittidraamoista tuttu henkilökeskeinen ja poliisityötä aidon tuntuisesti kuvaava kerronta yhdistyy hyvien jännityselokuvien napakkuuteen ja nopeaan tempoon. Sivujuonetkin ovat merkityksellisiä itse arvoitukselle, eivät pelkkää taustoittamista.

Toisin sanoen Metcalfe tuntuu elokuvalta, ja sellaisena arvioituna se nousisi sarjamurhaajajännärien kirkkaimpaan ja fiksuimpaan kärkeen.  

Kalle Kinnunen

X