TV-viikko 27: Uusi sarja Ringer, USA:n pölymyrskyt, Pornokuninkaan elämä

Strippari varastaa identiteetin ma 7.7. klo 22.05 Liv

UUSI SARJA Sarah Michelle Gellar nähdään kaksoisroolissa yllätyksillä pelaavassa jännäridraamassa Ringer.

Bridget on entinen strippari, joka on vahingossa joutunut mafiamurhan silminnäkijäksi. Poliisi lupaa suojella häntä, mutta nainen päättää toisin. Bridget ottaa jalat allensa ja pakenee kaksoissiskonsa Siobhanin luokse New Yorkiin.

Näkemyserot elämästä ovat ajaneet siskokset aikoinaan eri suuntiin. Viimeisestä tapaamisesta on aikaa vuosia. Bridget haaveilee, että välit korjautuisivat uudestaan. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun Siobhan tekee aivan yllättäen itsemurhan hukuttautumalla mereen.

Alkujärkytyksen jälkeen Bridget huomaa tilaisuutensa tulleen. Hän ottaa kuolleen siskonsa identiteetin ja alkaa elää tämän elämää. Siinä samassa Bridget tulee sotkeutuneeksi siskonsa ihmissuhdekuvioihin.

Uskottavuus koetuksella

Sarah Michelle Gellarin tähdittämä ja osittain tuottama Ringer tuntuu alussa kamppailevan melkoisten uskottavuusongelmien kanssa.

Miten Bridget, joka ei tiedä siskonsa elämästä mitään, onnistuu omaksumaan tämän identiteetin niin hyvin, ettei kukaan naisen lähipiiristä osaa epäillä asiaa?

Mutta mitä syvemmin sarjassa tutustutaan Siobhanin omaisiin ja ystäviin, sitä nopeammin uskottavuusongelmat unohtuvat.

Jokainen läheinen tuntuu olevan niin täynnä itseään ja ongel­miaan, että Siobhanin muodonmuutos jää heiltä huomaamatta.

Näin Ringeristä muodostuukin tarkkasilmäinen kuvaus äärimmilleen viedystä yksilökeskeisyydestä. Sarjan ihmiset ovat vieraantuneet toisistaan, koska ovat keskittyneet tuijottamaan ainoastaan omaan napaansa. Empatiakyky alkaa herätä vasta siinä vaiheessa, kun heidän maailmalleen vieras Bridget saapuu kuvioihin.

Toimiva yhdistelmä

Lajityyppien väliset yhdistelmät toimivat harvoin. Ringer tasapainottelee kuitenkin onnistuneesti draaman ja jännärin välillä. Uusperhekuvauksesta saatetaan yhtäkkiä hypätä kohtaukseen, jossa mietitään, miten tapetun miehen ruumis hävitetään.

Pari ensimmäistä jaksoa lupaavat paljon. Ringer liikkuu sujuvasti käänteestä toiseen. Meno on kiihkeää, mutta herättää myös epäilyksen siitä, kuinka pitkälle sarja voi samalla vauhdilla jatkaa. Muuttuvatko yllätyskäänteet jossain vaiheessa itsearvoisiksi?

Juonitasolla tapahtuva kikkailu ei ensimmäisissä jaksoissa kuitenkaan vaivaa, sillä henkilökuvaus on tarpeeksi syvällistä. Ainakin Jenkeissä sarja tuntuu purevan yleisöön. Siellä se on yltänyt jo toiselle kaudelle.

Vampyyrintappaja ja viettelijä

Sarah Michelle Gellar tuli tunnetuksi tv-sarjasta Buffy, vampyyrintappaja (1993–2003). Siinä hän esitti lukionsa uudella paikkakunnalla aloittanutta teiniä, joka saa kuulla olevansa vampyyrintappajasuvun jälkeläinen.

Teinikauhua edustivat myös Gellarin samanaikaiset roolit elokuvissa Tiedän mitä teit viime kesänä (1997) ja Scream 2 (1997). Varsinainen elokuvanäyttelijänä tehty läpimurto tapahtui kuitenkin Roger Kumblen intohimodraamassa Julmia aikeita (1997). Choderlos de Laclosin kirjeromaaniin Vaarallisia suhteita perustuneessa tarinassa Gellar näyttelijä julmaa viettelijää Kathryn Merteuilia.

Pitkin 2000-lukua Gellar on esiintynyt niin kauhuelokuvissa, trillereissä, draamoissa kuin romanttisissa kome­dioissakin. Viime vuosina hän on keskittynyt etupäässä tv-työhön. Lukuisista rooleistaan huolimatta Gellar muistetaan kuitenkin kaikkein parhaiten Buffyna.

Henri Waltter Rehnström
 

USA:n 1930-luvun pölymyrskyt pe 11.7. klo 19.00 Teema
 

DOKUMENTTI Pitkä kuivuus ja toistuvat pölymyrskyt aiheuttivat 1930-luvulla Yhdys­valloissa Keskilännen preerioilla vuosia kestäneen ekokatastrofin. Amerikan kuuluisimman dokumentaristin Ken Burnsin neliosainen tv-sarja kertoo kuivuuden ajanjaksosta, jolloin sadetta ei tullut ja 40 miljoonaa hehtaaria Oklahoman, Teksasin, Kansasin, Coloradon ja Uuden Meksikon peltoja peittyi pölyyn ja heinäsirkkalaumoihin. Loputtomat hiekkamyrskyt pimensivät auringon, eivätkä ihmiset voineet muuta kuin seurata sivusta viljelypeltojensa tuhoutumista. Pölymyrskyjen nostattamat pilvet olivat niin tuhovoimaisia, että monet luulivat maailmanlopun koittaneen.

Neliosaisessa sarjassa seurataan, miten vuosikymmenen kuivuuden ajanjakson kokeneet muistelevat tuhojen laajuutta ja kuinka valtiovalta koetti tilannetta lievittää.

Kuivuuden syyt ja seuraukset paljastuvat osin preeriaa uusilla moottorikäyttöisillä maatalouskoneilla pelloksi muuttaneen ihmisen syyksi. Maanviljelijät pystyivät muuttamaan uudella tekniikalla miljoonia hehtaareita ruohikkomaata vehnäpelloksi. Samaan aikaan vehnän hinta romahti suuren laman alkaessa vuonna 1929. Viljelijät yrittivät paikata tappioitaan kasvattamalla vehnäsatoja entisestään, joten taloudellinen ja ekologinen katastrofi kulkivat käsi kädessä. Tosin myös monet muuttujat säätilassa suihkuvirtauksineen vaikuttivat pölymyrskyjen syntyyn.

Kyseessä oli kuitenkin Amerikan historian suurin ihmisen aiheuttama onnettomuus, jossa lähes hävitettiin Amerikan vilja-aitta. Sateet palasivat vasta vuonna 1939 takaisin. Ihmisellä oli kuivuuden vastatoimissa myös suuri roolinsa.

Marko Lysmä

Prisma: Miekkavalaat ma 7.7. klo 19.00 TV1
 

DOKUMENTTI 50 vuotta sitten ihmiskunta alkoi oppia jotain maapallon toisesta kaikkialle levinneestä nisäkäslajista, miekkavalaista. Tappamis­tarkoituksessa 1964 pyydystetty naaras nimettiin Moby Dolliksi ja asetettiin näytteille Kanadaan. Se menehtyi pelkoon ja yksinäisyyteen ilman lajitovereitaan, mutta siitä alkoi kiinnostus näiden älykkäiden ja so­siaalisten eläinten kielen – jopa murteiden – ja käyttäytymisen tutkimiseen.

BBC:n luontodokumentti huipentuu norjalaisen Stumpyn tarinaan. Luultavimmin veneen potkurissa poikasena vammautunut miekkavalas ei kykene itse saalistamaan. Stumpy on tavattu jo viidessä eri valasparvessa, joissa terveet saalistajat jakavat makrillinsa sen kanssa. Tämä oman lauman ulkopuolisen lajitoverin hoivaaminen paljastaa, että merten tappokoneina aiemmin pidetyt eläimet muistuttavat meitä enemmän kuin on luultukaan.

Hyvässä dokumentissa ärsyttää eri saaliseläimiin erikoistuneiden miekkavalaskantojen tappavan tehokkaan tiimityöskentelyn esittäminen toimintaelokuvan tyyliin.

Kirsti Salokangas

Pornokuninkaan elämä ma 7.7. klo 21.30 TV1
 

DOKUMENTTI Ruotsalainen dokumentti vuodelta 2013 johdattaa Berth Milton Jr:n maailmaan. Hän on ruotsalainen pornokuningas, jonka monet unelmat toteutuivat, mutta kaikki ei käynyt kuitenkaan kuten hän toivoi. Fredrik von Krusenstiernan ohjaama ja lähelle kohdettaan pääsevä dokumentti johdattaa katsojan pornokuninkaan nuoruuteen ja häikäisevään matkaan yhdeksi Ruotsin rikkaimmista henkilöistä.

Suomi-Filmin tarina pe 11.7. klo 16.50 Teema

DOKUMENTTI Peter von Baghin 1990-luvun tärkeimpiä projekteja oli ottaa kunnolla selvää kotimaisen elokuvan historiasta, jolle hän oli nyrpistellyt nenäänsä nuorempana, kriitikkoaikoinaan. Bagh muun ­muassa teki erilliset dokumenttisarjat kolmesta ”suomifilmien” kulta-aikojen suurimmasta yhtiöstä, joista eräs oli nimeltäänkin Suomi-Filmi. Suomi-Filmin tarina -sarja vuodelta 1993 pyörii nyt uusintana.

Dokumenteissa Bagh sai haastateltua kameralle valtavat määrät vanhojen aikojen leffaväkeä ohjaajista säveltäjiin asti. Moinen ansiokas tiedonkeruu ei olisi onnistunutkaan myöhemmin, sillä vain aniharva on enää keskuudessamme.

Päivän jakso alkaa näyttelijä-käsikirjoittaja Lea Joutsenon (kuvassa) räiskyvistä sota-ajan komedioista, jotka ohjasi Valentin Vaala. Suomen sukkelin ja kansainvälisin ohjaaja Vaala oli uransa loppuun saakka uskollinen Suomi-Filmi-firmalle. Esimerkiksi Tarmo Manni päästeli Baghin haastatteluissa parastaan lohkaisten vaikkapa juuri Vaalasta: ”humaani, vähän humpsahtava”.

Jussi Karjalainen