Tv-viikko 29: Poikien bisnes, Lasileuka ja olympialaisten avajaiset

Poikien bisnes su 22.7. klo 22.00 Teema

DOKUMENTTI Rautaesiripun putoamisen jälkeen Itä-Euroopasta tuli homopornon keskus. Markku Heikkisen dokumentti katsoo karuun alakulttuuriin, jossa kaikki on monella tavalla riisuttua. Yleisvaikutelma on synkkä, ja Heikkisen sympatiat ovat pornoesiintyjien puolella. ”Tähdistä” ei ole kyse.

Heikkisen mukaan vuonna 2006 maailmassa tehtiin 3000 homopornoelokuvaa, joista yli 200 Prahassa. Määrä oli jo laskussa. Buumi ei tarkoittanut taloudellista menestystä esiintyjille. Kun kilpailu kiristyy, tehdään halvemmalla.

Miksi Praha? Koska siellä on enemmän 18-25-vuotiaita kauniita miehiä kuin missään muualla, toteaa amerikkalainen tuottaja Dan Komar. Hän myöntää häpeilemättä aloittaneensa prahalaistuotannoissa uuden trendin: aiemmin kondomeita käytettiin, nyt ei enää. Luonnollisesti HIV-riski kasvaa.

Enkelinkasvoinen Ruda Prohacka, ”taiteilijanimeltään” Aaron Hawke on Komarin entinen tähti ja entinen poikaystävä. Haastattelussa Ruda on päihtynyt ja paljastuu nyt kodittomaksi. Seuraavaksi selviää, miksi Praha on erityisen suosittu pornoelokuvien tuotantopaikkana. Selviää myös, että siellä yleiset kasvonpiirteet vastaavat pornon kuluttajien kauneusihanteita. Köyhyys ja halu kuulua johonkin ajavat miehiä Komarin haaremiin, joka on kuin Playboy-kartanon itäblokki- irvikuva. Suuri osa Komarinkin näyttelijöistä on rahan tarpeessa monenlaiseen suostuvia heteroseksuaaleja.

Masentavuuden huippu on tuottaja Alan Pelikanin toteamus, että pornoesiintyjätkin tarvitsevat jouluksi rahaa. Silloin hyväksikäyttö on helpointa: joulun alla pojat työskentelevät entistä halvemmalla.
Kalle Kinnunen

Lasileuka ma 23.7. klo 22.20 TV1

LYHYTELOKUVA Zaida Bergroth, 35, on uuden suomalaisen elokuvan suuria lupauksia. Hänen elokuvansa ovat tunnetasolla väkeviä kertomuksia siitä, kuinka poikkeusoloissa kasvaa erikoisia ihmisiä. Viimeisin on Hyvä poika, jossa itsekeskeinen näyttelijä-äiti (Elina Knihtilä) on käytöksellään luonut aikuisuuden kynnykselle ehtineestä pojastaan väkivaltaisen suojelijansa.

Kolmen vuoden takaista esikoispitkää Skavabölen pojat edelsi monet lyhytelokuvat, joista nyt esitetään hieno 40-minuuttinen Lasileuka. Sen henkilöissä ja teemoissa on samaa kuin Hyvässä pojassa. Tässä yksinhuoltajaperheessä äiti (Leea Klemola) on alkoholisti ja hänen kaksi tytärtään elävät käytännössä omillaan. Vanhempi heistä, Marianne (Emilia Sinisalo) harrastaa nyrkkeilyä ja tienaa perheelle käyttörahaa myymällä varastettua tavaraa.

Bergrothin valtti on vaivattomalta vaikuttava toden tunnun ja herkkyyden yhdistäminen. Hän osaa kuvata kovuutta mitä inhimillisimmällä otteella, ja on täysin kotonaan myös nyrkkeilysalin maskuliinisessa, painostavassakin tunnelmassa.

Mariannen tarinan jännitteet syntyvät 15-vuotiaan tytön sisäisestä rajuuden ja pehmeyden ristiriidasta. On karmeaa, kun äiti on epäluotettava ja tuottaa pettymyksiä, vaikka ilmeisesti myös rakastaa. Sinisalo on roolissaan erinomainen.

Nyt Bergrothilla on tekeillä Angela, joka kertoo pintajulkisuudella itseään elättävien nuorten naisten maailmasta. Bergroth on korostanut, että se ei kerro kenestäkään tietysti henkilöstä, kuten Johanna Tukiaisesta, vaikka markkinointimateriaaleissa on käytetty Tukiaisen näköisen hahmon kuvaa. Angelankin kehittelyssä on ollut mukana Leea Klemola.
Kalle Kinnunen

Einstein ja Eddington ti 24.7. klo 21.00 TV1  ****

TV-ELOKUVA Tiede ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta, päinvastoin. Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä Isaac Newtonin painovoimateorian nimiin vannova brittiläinen tiedeyhteisö haluaa todistaa vääräksi saksalaisen Albert Einsteinin tutkimukset. Ne kun kyseenalaistavat kansallissankari Newtonin tulokset.

Cambridgen observatorion johtoon nousseelle Arthur Eddingtonille annetaan tehtäväksi tutustua Einsteinin työhön. Vastoin esimiestensä tahtoa Eddington alkaa uskoa Einsteinin teoriaan. Sota-aikaan se ei ole soveliasta. Pahennusta herättää myös Eddingtonin kveekariuskontoon perustuva sodanvastaisuus.

Saksassa myös Einstein joutuu vaikeuksiin. Kun yliopistossa kehitellään myrkkykaasua armeijan käyttöön, esittää hän jyrkän vastalauseensa toiminnalle. Kumpikaan elokuvan päähenkilöistä ei suostu myymään tiedeihanteitaan kärjistyneen kansallisuusaatteen käyttöön.

Tositapahtumiin perustuvassa elokuvassa on onnistuttu rajaamaan aihe taitavasti. Kerronta ei rönsyile, vaan keskittyy olennaiseen. Eddington haluaa todistaa Einsteinin teorian oikeellisuuden. Vaikka tavoitteet ovat samat, ovat miehet täysin erilaisia. Boheemi ateisiti Einstein ottaa rakastajan, kun uskonnon ja tieteen ristiriitojen kanssa painiskelevan Eddingtonin kohdalla vihjaillaan homoseksuaalisuudesta.

Andy Serkis tunnetaan tietokoneanimoiduista rooleistaan. Hänen ruumiinkielensä on ollut esimerkiksi Klonkun ja King Kongin hahmojen takana. Serkisin näyttelijäntyö toimii myös ilman animaatiomaskia, vaikka välillä Einsteinin ilmeikkyys liikkuukin ylinäyttelemisen rajamailla. Doctor Who -sarjan pääroolista tuttu David Tennant tekee herkän roolityön pidättyvänä Eddingtonina.

Elokuva on HBO:n ja BBC:n yhteistuotanto.

Onnimanni Liukkonen

(Einstein and Eddington, USA 2010) 89 min. O: Philip Martin. P: Andy Serkis, David Tennant.

Kreivitär to 26.7. klo 21.00 AVA **

DRAAMAELOKUVA “Vihaan synkkiä elokuvia, mutta nyt tuli tehtyä sellainen. Kaikki muut elokuvasuunnitelmani ovat komedioita”, räväkkä Julie Delpy kertoi Kreivittären maailmanensi-illan jälkeen Berliinin elokuvajuhlilla.

Elizabeth Báthory (1560-1614) oli unkarilainen hallitsija, jonka väitettiin surmanneen neitsyitä ja kylpeneen heidän veressään saavuttaakseen ikuisen nuoruuden. Elokuvan teemoina ovat ikääntymisen pelko ja monia tarinan hahmoja riivaava vallanhimo – sekä ennen kaikkea rakkaus. Alussa Delpyn näyttelemä Báthory on raiteillaan, kunniallinen ja hyvä hallitsija.

Kreivittären heikkous on rakkaus nuorempaan mieheen, jonka isä käyttää tilannetta hyväkseen. Aristokraattien salaliitto juonittelee kreivittären omaisuuden varastamiseksi.

”Tarinasta ensi kertaa kuullessani mietin, mikä saisi minut hulluuden valtaan. Rakkaus ja torjutuksi tuleminen”, Delpy sanoi.

Nurkkaan ajettuna kreivitär menettää mielenterveytensä, torjuu toisen mahdollisuuden rakastaa ja surmauttaa lähikylien neitoja toivoen, että veri palauttaisi hänen elinvoimansa. Toisaalta inhottavimmassa kohtauksessa hän viiltää rintaansa haavan, kätkee rakastettunsa hiuksia lihaansa ja ompelee viillon kiinni. Vertauskuvallisuus on ilmiselvää.

Ylinäytellyssä Kreivittäressä replikoidaan kömpelösti, ja elokuva on Delpyn ohjauksista heikoin. Hän kertoi sen olevan kuuden vuoden käsikirjoittamisen tulos. Kenties kolkko elokuva oli terapiaa tekijälleen.

Kalle Kinnunen

(The Countess, Saksa-Ranska-USA 2009) O & P: Julie Delpy. P: Daniel Brühl, William Hurt. Anamaria Marinca.

Lontoon olympiakisat: Avajaiset pe 27.7. klo 22.05 TV2

URHEILU Olympialaisten avajaiset ovat aina olleet suuria näytöksiä, joissa isäntämaa osoittaa voimansa ja taiteelliset lahjansa. Lontoon kisojen avajaisten taiteelliseksi johtajaksi pestattiin Danny Boyle, joka haluaa kertoa tarinaa brittiläisestä kansakunnasta teemalla ”ihmeiden saaret”.

Boyle muistetaan Oscar-voiton tuoneen Slummien miljonäärin ohella huumekuvaus Trainspottingista. Avajaisshown hän aloittaa englantilaista maaseutua simuloivalla ohjelmanumerolla. Sen aikana stadion muuttuu vihreäksi englantilaiseksi maalaismaisemaksi, jossa käyskentelee oikeita lehmiä ja lampaita. Sadettakin on kuulemma luvassa.

Kyynisimmät kriitikot ovat naureskelleet, että avajaisissa nähdään maatalousnäyttely. Arvostelua osakseen on saanut myös kisojen virallinen tunnuskappale, Musen esittämä Survival. Sitä on pidetty mielikuvituksettomana ja mahtipontisuudessaan latteana tusinatuotteena, jossa on lisäksi aivan karmea sanoitus.

Avajaisten ajasta suurin osa kuluu viralliseen ohjelmaan, kuten joukkueiden sisäänmarssiin, puheisiin ja olympiatulen sytytykseen. Kuten aina, tulen sytyttäjän henkilöllisyys on nytkin suuren spekulaation kohteena. Iso-Britannian jalkapallojoukkueesta viime metreillä pudotettu David Beckham on yksi vedonlyöntitoimistojen suosikki. Todennäköisimpinä ehdokkaina pidetään kuitenkin viisinkertaista soudun olympiavoittajaa Steve Redgravea tai haamumailin juossutta 83-vuotiasta Roger Bannisteria.

Vaikka Boyle on luvannut, ettei tapahtumasta tule popkonserttia, niin musiikkiakin kuullaan. Avajaiset päättyvät Beatles-legenda Paul McCartneyn esiintymiseen. Neljän tunnin mittainen lähetys jatkuu aina aamukahteen asti.

Lontoon kisastudion toimittajia ovat Kristiina Kekäläinen, Petra Manner, Niki Juusela ja Inka Helenius.

Onnimanni Liukkonen