Tv-viikko 3: Matkaoppaat, MasterChef Suomi ja Pienet potilaat

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Matkaoppaat ma 21.1. klo 19.00 Nelonen 

REALITYSARJA ALKAA. Häiden tai lomamatkan tallentaminen enon videokameralla ei enää riitä. Ihmisille on luontevaa tarjota tärkeät hetkensä todellisuustelevision käyttöön. 

Siksi moni lomailija ilmoittautui ennakkoon Matkaoppaiden neljännelle kaudelle.

”Ehkä he ajattelevat, että saavat itselleen myös lomamuiston, että loma taltioidaan ihan uudella tavalla”, tuottaja Susanna Lasarov arvelee. 

Kursailematon avoimuus on yllättävää, koska Matkaoppaat ei ole pelkkää postikorttia, vaan se paljastaa turismin helposti unohtuvat puolet. Unelmalomalla ollaan usein tuskaisia ja pahantuulisia. Kolmoskaudella Bulgariassa nähtiin väsyneen kännisiä suomalaisia vaeltamassa rantakapakasta toiseen. 

Neloskausi ottaa takapakkia kännäämisestä ja palauttaa sarjan kahden ensikausien suosikkipaikkaan Turkin Alanyaan. Rantakohteeseen laskeutuu viikossa seitsemän koneellista lapsiperheitä ja eläkeläisiä, joukossa muutama nuorikin.

Lomaongelmat ovat tutun pieniä. Ensimmäisessä osassa saa jännittää, löytävätkö turistinaiset tuoremehua.

Paluulle on selvä syy. Suosikkioppaita Terhiä ja Erjaa on kyselty takaisin sarjaan. 

”He tekevät hommaansa sydämellä. Se tekee heistä niin pidettyjä”,  Lasarov sanoo.

Neloskaudella vieraillaan myös Tunisian Soussessa, jossa Bulgariasta tutut oppaat Anne-Mari ja Anna-Kaisa ohjaavat turisteja Saharan-retkille.

Aikaisemmin kukaan ei jatkanut katsella, kun Mallorcalta palanneet sukulaiset kävivät matkakuviaan huolella läpi. Matkaoppaissa tahti ei ole peruslomavideota nopeampi, mutta ehkä katsojasta on nautinnollista nähdä, että muidenkin lomalla usein stressataan enemmän kuin levätään.

Tero Kartastenpää

 

Suurlähettiläs ma 21.1. klo 21.30 TV1

DOKUMENTTI.  Journalisti ja televisiotuottaja Mads Brügger luo ahneen diplomaattihahmon Mads Cortzenin, joka haluaa rikastua kaoottisen Keski-Afrikan luonnonvaroilla.

Vaikutusvaltaisen Peter Aalbæk Jensenin tuottama dokumenttielokuva Suurlähettiläs (2011) paljastaa, miten melkein kuka tahansa rikollinen voi ostaa Liberian diplomaattipassin. Brügger on kuvannut epäselviä tapahtumia heiluvilla, usein piilotetuilla kameroilla. Hän jakelee viranomaisille lahjuskirjekuoria, perustaa tulitikkutehdasta ja yrittää sopia timanttikauppoja.

Diplomaattien toiminta on moraalisesti oksettavaa, mutta elokuvallisessa muodossa sopimusväännöt välittyvät pitkäveteisinä. Välillä on hankala erottaa elokuvantekijä Brüggeria ja mielikuvitusdiplomaatti Cortzenia.

On vaikea sanoa, haluaako rasittava elokuvantekijä muuttaa maailmaa vai vain nauttia lieron valkoisen miehen etuoikeuksista. Hän esimerkiksi syöttää surutta paikallisille työläisille ennakkoluuloja ranskalaisista ja kiinalaisista.

Elokuvan jälkeen Liberia haastoi Brüggerin oikeuteen. Se on hänelle ihan oikein.

Tero Kartastenpää

MasterChef Suomi ti 22.1. klo 20.00 Nelonen

KOKKIKILPAILU ALKAA. Tomi Björckin, Sikke Sumarin ja Mikko Takalan tuomaroimaan MasterChef Suomi -kilpailuun pyrki satoja amatöörikokkeja. Tiukan karsinnan jälkeen itse ohjelmaan pääsi 14 taitavaa ja intohimoista ruuanlaittajaa.

”Oikeasti ällistyttää, minkälaisella innolla kilpailuun valitut suhtautuvat hyvän ruuan loihtimiseen. Pari heistä jätti jopa vakituisen työpaikkansa päästäkseen mukaan”, ruokakriitikko Mikko Takala äimistelee.

Iso osa kisaajista on hankkinut omalta alaltaan korkean koulutuksen. Porukan ikähaitari puolestaan on suurempi kuin koskaan: nuorin kokkikokelas on 20-vuotias, vanhin yli viisikymppinen.

Aiemmat MasterChef-voittajat, Joonas Hämäläinen ja Mika Tuomonen, ovat jääneet alalle pysyvästi. Aika näyttää, mistä hommista tämänvuotinen tittelin saaja itsensä vielä löytää.

”Kilpailun taso on erittäin kova, vielä kovempi kuin viimeksi”, Takala arvioi.

Itse ohjelman formaatti on pysynyt pääpiirteiltään samana. Kilpailijat kohtaavat toisensa tiukoissa kaksintaisteluissa, mutta pääsevät kokkaamaan myös pareittain.

”Vaikka kyse on hyvän ruuan tekemisestä, samalla mitataan ihmisen paineensietokykyä”, Takala muistuttaa.

MasterChef-keittiö ei ole ainoa kilpailuareena vaan välillä kokataan myös tunnetuissa ravintoloissa.

”Ja kun jäljellä on enää kolme kokkia, lähdemme reissun päälle. Tarkkaa paikkaa en paljasta, mutta etelä-Euroopassa se on.”

Annoksia pääsevät kisan edetessä maistelemaan muun muassa presidentti Martti Ahtisaari ja Junior MasterChef -finalistit. Tämänvuotinen MasterChef Suomi huipentuu finaaliin huhtikuun 11. päivänä.

Tuomo Kiisseli

Pieniä potilaita ke 23.1. klo 21.00 AVA 

REALITYSARJA ALKAA. Yhdistelmä on arka: televisio ja sairaat lapset. Helsingin Lastenklinikan toimintaa seuraava tosi-tv-sarja Pieniä potilaita on pitänyt kuvata erityisen varovaisesti.

”Aihe on niin tunteita herättävä, ettei tuotannollisesti kannata lähteä yhtään mässäilemään. Tästähän saisi todella raflaavan ja julkisuushakuisen ohjelman aikaan, mutta se ei ole todellakaan kenenkään etujen mukaista”, tuottaja Riku Riihilahti sanoo.

Lastenklinikalla on totuttu kuvauksiin ja osataan määrittää julkisuuden rajat. Sairaala kysyi lupaa kaikilta potilailta ja perheiltä, ja suostumuksen jälkeenkin heillä oli mahdollisuus vetäytyä ohjelmasta koska vaan. Sarjan päähenkilöitä ovat lääkärit ja sairaanhoitajat, eivätkä kamerat ole seuranneet potilaita koteihin.

”Herkästi mediassa ovat esillä syövät, keskoset ja sydänpotilaat”, yksi päähenkilö, sairaanhoitaja Eerika Pohjanheimo sanoo.

Kaikkia mainittuja sairauksia käsitellään myös sarjassa, mutta rinnalle on haluttu eri-ikäisiä lapsipotilaita monipuolisesti: käsimurtumia, jalanpidennyksiä ja diabetesta. Osa potilaista vain käväisee klinikalla, osa toipuu siellä vuosia.

Tarinat kertovat selviytymisestä. Muuttuneesta elämästään puhuu esimerkiksi tyttö, jolle tehtiin Lastenklinikalla vuonna 2009 Suomen ensimmäinen suolensiirto.

Sarjassa yhdistyy kaksi suurta televisiotrendiä: ammattilaisia seuraavat sarjat ja lasten nouseminen television tähdiksi. Taustalla on vielä suurempi yleisvirtaus: hyväntahtoisuuden ja auttamisen yleistyminen televisiossa.

Asiantuntevien hoitotoimenpiteiden lisäksi olennaista on potilaiden oikeanlainen kohtelu. Sairaalakyynisyys ei näy kuvista.

Yhdeksi näyttävimmistä hahmoista nousee klinikkaylilääkäri Yrjänä Nietosvaara, joka kertoo diagnooseista lakonisesti päässään vaaleanpunainen sammakkopipo. Hassu hattu on tarkoitettu rauhoittamaan lapsia. Nietosvaara luopuu siis jopa auktoriteetistaan lasten parantumisen vuoksi.

Tero Kartastenpää

Spartacus – gladiaattori pe 25.1. klo 00.10 TV5

TOIMINTASARJA ALKAA. Veri lentää kuin sarjakuvissa, päitä silvotaan ja taistelun jälkeen gladiaattorit jauhavat alapään asioista. Traakialaisen soturin Spartacuksen (n. 100–71 eaa.) uhmakas tarina roomalaisen sorron keskellä on kuvitettu useasti, mutta koskaan ei antiikin rappiollisuutta ole esitetty näin graafisesti.

Starz-kanavan sarja Spartacus – gladiaattori keskittyy lihallisuuteen. Naisten maitorauhasilla herkutellaan runsaasti, eivätkä lihaksikkaat gladiaattorit juuri villapaitoja käytä vaikka lunta tupruttaisi.

Sarjassa vähäsanainen taistelija Spartacus kerää kunnioitusta väkivallan areenalla ja joutuu kykyjensä vuoksi keskelle roomalaisten juonittelua. Selvä visuaalinen vaikuttaja on Zack Snyderin 300-elokuvan lanseeraama synkkä, julistemainen tehostetappeleminen. 

Silmitön väkivalta on koreografiaa, samanlaista poseeraamista kuin lukuisat seksikohtauksetkin. Suositusikärajan 18 saanut sarja esitetään myöhäisaikaan ihan syystäkin.

Hahmoissa ei ole syvyyttä ennen kuin heihin isketään miekalla. Tunnemaailma on idiooteille suunnattu ja näyttelijät joko ärisevät, ähisevät tai patsastelevat.  Kun sarjan ensimmäisen jakson jälkeen poseeraus vähenee, orjuutetun traakialaistaistelijan kapinatarina vetää hitusen mukaansa. 

Jykevä, walesilainen Andy Whitfield omaksuu pääroolin koko ruumiillaan. Yllättäen Whitfield kuoli syöpään ensimmäisen kauden jälkeen, ja hänet on Spartacuksena korvannut australialainen Liam McIntyre, joka on jatkanut Yhdysvalloissa juuri ensi-iltansa saavalle  kolmannelle ja viimeiselle kaudelle.

Tero Kartastenpää

X