Tv-viikko 32: Ylikomisario Banks, Liittolaiset ja Hubotit

Ylikomisario Banks su 12.8. klo 22.10 TV1

SARJA ALKAA Onpa tässä harvinaisen kovaksikeitetty dekkari. Neljästä puolentoista tunnin tarinasta koostuva Ylikomisario Banks (DCI Banks, Englanti 2010-2011) sijoittuu Leedsin kaupunkiin Pohjois-Yorkshireen, jossa on oikeastikin riehunut synkkä määrä sarjamurhaajia.

Nimihahmo Alan Banks (Stephen Tompkinson) on turhautunut tutkiessaan tapausta, jossa viisi lukiolaistyttöä ovat kadonneet yksi kerrallaan. Heti jakson alussa nähtävä, rutiininomaisesta raa’aksi muuttuva kotietsintä paljastaa konnaksi sadistisen opettajan, joka ei kuitenkaan ole kylän ainoa raakalainen.

Banksin hermoja kiristää entisestään rikospoliisin sisäinen tarkastaja Annie Cabott (Andrea Lowe). Tietyistä kulmista kyylätär on Michelle Pfeifferin näköinen.

Kuulustelujaksot, joissa Banks panee kovistellen sanoja epäillyn suuhun, tuovat mieleen siirappisemman jenkkiviihteen Todistettavasti syyllisen. Siinä epäilty tunnustaa aina heti. Miten käy brittisarjassa? Sietää katsoa. Ensi viikon jaksossa Banks tutkii kuolonuhreja vaatinutta tuhopolttoa.

Minna Kontkanen

Liittolaiset ti 14.8. klo 21.00 TV1   **1/2

DRAAMA Vaikka kyseessä on suositun The Queen -elokuvan jatko-osa, ei Liittolaisista kannata innostua. Se on huonoin, erinomaisiin edeltäjiinsä verrattuna suorastaan yhdentekevä osa käsikirjoittaja Peter Morganin Tony Blair -trilogiaa, joka alkoi televisiodraamasta Sopimus – The Deal.

Elokuvia yhdistää Michael Sheenin näyttelemä Blair. Sopimuksessa käsiteltiin hänen pääministeriksi nousemistaan edeltäneitä puolueen sisäisiä neuvotteluja. Vuoteen 1997 ja Blairin valtaannousuun sijoittuvan The Queenin päähenkilö oli näennäisesti kuningatar Elisabeth II, joka sai prinsessa Dianan kuoltua omasta pääministeristään ovelan pr-vastustajan.

Liittolaiset on aiheeltaan houkutteleva: seurataan Blairin ja Bill Clintonin (Dennis Quaid) suhdetta ja samalla Iso-Britannian ja USA:n rakkautta ja kitkaa 1990-luvulla. Tapaus Monica Lewinskyn aikaan Blair tukee Clintonia, mutta kun hän myöhemmin vaatii maajoukkojen lähettämistä Serbiaan, Clinton sanoo ei. Riita kärjistyy ja monien Clintonin ratkaisujen takaa paljastuu nainen – Hillary (Hope Davis).

Ohjaaja Richard Loncraine ei puhalla tarinaan sellaista eloa kuin taitava Stephen Frears kahteen edelliseen elokuvaan. Quaid ylinäyttelee, mikä korostaa myös tosiasiaa, ettei hänessä ole ulkoisesti mitään clintonmaista. Sheenkin tuntuu menettäneen energiaansa.

Kalle Kinnunen

(The Special Relationship, Englanti-USA 2009) 89 min. O: Richard Loncraine. P: Michael Sheen, Dennis Quaid, Hope Davis.

Elävä arkisto: Helsingin puukorttelit ti 14.8. klo 21.50 Teema

DOKUMENTTI Elävän arkiston tämänkertaisena aiheena ovat Helsingin puutalokorttelit. Pari ensimmäistä lyhytkuvaa käsittelee Käpylän puutaloaluetta. Filmisepon vuonna 1963 tuottama Käpylä – Hymykuokka Helsingin poskessa on ylistys kauniille puutarhakaupunginosalle. Legendaarisen dokumentaristin Eero Tuomikosken elokuvassa Puretaanko Puu-Käpylä? (1966) kysellään asukkaiden mielipiteitä Puu-Käpylän purkusuunnitelmista.

Viimeinen dokumentti Vanha puukaupunki, varo! (1973) on Lauri Törhösen ohjaama oppilastyö Taideteollisen oppilaitoksen kamerataiteen osastolle. 45-minuuttinen elokuva perehtyy purku-uhan alla olevan Puu-Vallilan esittelyyn.

Kaikissa kolmessa dokumentissa sanoma on sama: puutaloalueet tulee säilyttää. Elokuvissa korostuu ennen kaikkea suomalaisen byrokratian ja rakennuspolitiikan typeryys. Vanhoja puutaloja yritettiin purkaa vedoten huonokuntoisuuteen, vaikka tarkemmat tutkimukset puhuivat toisin. Onneksi Käpylän ja Vallilan purkusuunnitelmista luovuttiin asukkaiden aktiivisen toiminnan ansiosta.

Henri Waltter Rehnström

Kuinka saada naisia, menestystä ja rahaa? ke 15.8. klo 20.00 MTV3

DOKUMENTTI Kun pehmeät arvot ovat ottaneet valtaa, myös supermaskuliinisuuden arvostus on noussut. Tanskalaisdokumentissa joukko päämäärättömiä miehiä aloittaa neljän kuukauden itsevarmuuskoulutuksen, jossa heidän elämänsä pitäisi muuttua.

Speed Up Life -akatemia opettaa suorasukaisia iskutaktiikoita ja röyhkeyttä kaupanteossa. Hämmentyneet miehet joutuvat kuntotreeniin ja sosiaalisuusharjoitteisiin. Workshopeissaan he hokevat mantraa: ”En välitä hittoakaan, mitä muut ihmiset ajattelevat minusta.”

Valmennusryhmä uskottelee miehille, että onnellisuuden voi saavuttaa jatkuvalla uholla ja itsenostatuksella. Parhaimmillaan kurssilaisista voi siis kasvaa ihmishirviöitä, joille olennaista on seksuaalinen ja taloudellinen suorittaminen.

Onneksi monilla raukoilla ei ole varaa koulutukseen. Muuten puistot täyttyisivät miehistä, jotka aamulenkillä hakkaavat rintaa ja kehuvat itselleen itseään.

Tero Kartastenpää

Hubotit – melkein ihmisiä to 16.8. klo 22.05 TV2

SARJA ALKAA Tänä vuonna valmistuneessa 10-osaisessa ruotsalaisessa Hubotit-sarjassa kokeillaan jotain uutta. Sen maailma on hyvin lähellä nyky-yhteiskuntaa, mutta mukaan on lisätty ihmisenkaltaiset robotit – hubotit.

Kysymys ei ole tulevaisuudesta, vaan vaihtoehtoisesta nykyajasta, jossa hubottien tehtävänä on helpottaa ihmisten elämää. Päivittäisaskareissa auttamisen lisäksi bisneksen pimeällä puolella robotit toimivat seksuaalisten paineiden purkajina.

Kaikkia kehitys ei miellytä. Oikeat ihmiset -liike vastustaa hubottien olemassaoloa. Toisaalta osa huboteista on ryhtynyt vastustamaan orjuuttamistaan.

Alkuvuodesta Ruotsissa esitetty sarja näyttää hyvältä. Yksityiskohtien kanssa on nähty vaivaa. Myös tarina lähtee kiinnostavasti liikkeelle. Hubottien kohtelu on helppo rinnastaa erilaisiin rotusorron ja ihmiskaupan ilmenemismuotoihin.

Sarja tuo luonnollisesti mieleen Blade Runnerin (1982). Neonvalojen kyllästämä pimeä teknokaupunkimaisema on tosin vaihtunut valoisan arkipäiväiseen Ruotsiin. Ratkaisu on varmasti ollut taloudellisesti mielekäs, mutta samalla se tekee tarinasta ihmisläheisemmän ja helposti samastuttavan.

Onnimanni Liukkonen