Tv-viikko 35: Havukka-ahon ajattelija, Julkkis BB ja Poliitikon aviomies
Havukka-ahon ajattelija su 1.9. klo 21.05 TV1
DRAAMASARJA Taivaan tulet -draamasarjalla kansan kannatuksen lunastanut näyttelijä-ohjaaja Kari Väänänen tarttui pari vuotta sitten suomalaisen korpisatiirin klassikkoon Havukka-ahon ajattelijaan. Väänäsen versio (2010) meni ensin elokuvateattereissa. Nyt Kotikatsomo näyttää sen kolmeosaisena sarjana.
Väänäsen ja kirjailija Veikko Huovisen yhdistelmä kuulostaa aika pettämättömältä yhtälöltä, mutta taka-alalla kummittelee myös peikkona se, että aiheesta on jo tehty tv-sarjaklassikko vuonna 1971.
Havukka-ahon ajattelija on kainuulainen kulkumies Konsta Pylkkänen, joka miettii juurevasti koko kosmoksen asioita. Väänäsellä Pylkkästä esittää ukkoroolien rutinoitunut osaaja Kai Lehtinen (Raid, Päätalo).
Väitöskirjoihinsa aineistoa keräävät maisterit Ojasto ja Kronberg (Hannu-Pekka Björkman ja Tommi Korpela) tarvitsevat metsämiestä pyydystämään heille lintuja. Tieteen historiaa syntyykin, kun kätevä Pylkkänen sattuu saamaan saaliiksi ennenkuulumattoman kanalintumuunnoksen pyymetson.
Onko Pylkkänen itse lintu vai kala? Niin maisterit kuin muutkin pohtivat hykerryttävässä tarinassa, mikä tämä veitsenterävä mietiskelijä ja yksityisajattelija on miehiään.
Pylkkäsen taustassa on mystisiä aukkoja – vuosia, joista kukaan ei tiedä, mitä hän on puuhannut. Onko hän hämäävästä ulkoasustaan huolimatta itsekin opiskellut yliopistossa? Sarkanuttuisesta sattuvien sanontojen miehestä puhutaan, että hänen isänsä olisi seudulla maalaillut kuuluisa taiteilija.
Nasevat ajatelmat teoreettisen viisauden paperisuudesta istuvat Väänäsen porukalle, josta muistettavimmat roolityöt tekee tiedemieskaksikko Björkman ja Korpela. He ovat aivan mainioita – toki kaupunkimaisen nörttejä, mutta Konstan silmissä kelpo poikia.
Versio olisi kuitenkin kaivannut pääosaan rohkeampaa näyttelijävalintaa. Kai Lehtinen tottakai klaaraa homman, mutta vertailun vuoksi: 1970-luvun sarjaversiossa roolin nakutti omakseen Lauri Leino. Hänen valttinsa oli olla vähän tuntemattomampi näyttelijäkasvo.
Väänänen oli alkujaan kiinnittänyt Konsta Pylkkäsen rooliin Pirkka-Pekka Peteliuksen, mutta tämän aika oli liian tiukalla.
Entäpä jos Väänänen olisi itse ryhtynyt Pylkkäseksi ja kenties tuonut tulkintaan yllättävyyttä. Kuka muu olisi voinut yllättää? Juha Veijonen?
Havukka-ahon ajattelija kulkee dramaturgisesti notkeasti ja suuremmitta ongelmitta. Oikeastaan vain Konstan ja maisterien käynti ”Kuoliaaksinaurattajaksi” kutsutun äijän (Aake Kalliala) synkeän morbidissa tönössä on kohtauksena torso, joka ei toimi ollenkaan.
Sisältä tasapaksu sarja on modernin näköinen. Timo Salminen on kuvannut sellaisia luontoyksityiskohtia, että oksat pois, ja jopa Konstan avaruudellisille pohdinnoille on keksitty oikeat trikit.
Kävi niin köpelösti, että lokakuussa 2009 kuollut kirjailijamestari Veikko Huovinen ei ihan ehtinyt nähdä valmista elokuvaa, vaikka yhteydenpito ohjaajan ja kirjailijan välillä oli kuvausten aikaan tiivistä.
Huovis-filmatisointeja tulee toivottavasti jatkossakin, sillä Koirankynnen leikkaajan onnistuneesti elokuvannut Markku Pölönen on yrittänyt saada tuotantoon 3D-leffaa romaanista Siintävät vuoret.
Jussi Karjalainen
Sivuraiteilla ma 2.9. klo 19.30 TV2
DOKUMENTTISARJA Aluksi hermostuttaa, että mikä näitä tyyppejä oikein vaivaa. Sivuraiteilla-sarjassa seurataan syrjäytymisvaaraisia nuoria, jotka eivät kaipaa kouluun tai töihin.
Hetken katselun jälkeen nuoria alkaa ymmärtää. Kymmenosaisessa sarjassa hahmot saavat puhua omassa ympäristössään, eikä heitä tuomita tai varsinkaan laiteta kuritusleirille. Kertojaäänen sanavalinnoissa kuuluu kuitenkin painotus, että jotain heidän pitäisi elämälleen tehdä.
Marko näyttää, kuinka vähäisesti voi elää. Hän nukkuu kynttilänvalossa isänsä nurkissa, mutta vaikuttaa onnellisen älykkäältä nuorukaiselta. Hän ei ole syrjäytynyt sanan synkässä mielessä.
Jennyn vanhempien rikostaustat ovat vakavat ja päihderiippuvuus on syntynyt rikkonaisesta elämästä. Hän osaa eritellä, kuinka laitoshoito tekee hänelle pahaa. Jos hänestä haluaisi veronmaksajan, yhteiskunnan pitäisi olla valmis maksamaan kunnon hoidosta.
LVI-teknikko Atte valmistui putkimieheksi, koska luuli siten ansaitsevansa paljon rahaa, muttei kestäkään märissä paikoissa ryömimistä. Hän uskoo kavereineen, ettei ihmisen tarvitse tehdä mitään, mikä ei tunnu sopivan tämän persoonalle. Sellainen ajatus on kaukana järkkymättömästä työmoraalista, joka pakottaa ihmisjoukot raatamaan palkkansa eteen.
Turha silti moralisoida. Atte on esimerkki nuoresta, jonka tarvitsee tehdä harha-askelia – eikä se tarkoita leimaavaa syrjäytymistä – jotta hän löytää oman työuransa.
Sivuraiteilla on osa Ylen suurta Nuorille. Nyt! -kampanjaa, jolla yritetään herätellä syrjäytyviä nuoria. Kampanja levittäytyy kaikille Ylen kanaville, ja nettisivujen Suunta-palvelussa annetaan nopeaa, paikallista apua sitä hakeville.
Tero Kartastenpää
Julkkis Big Brother ti 3.9. klo 21.00 Sub
TOSI-TV-SARJA Kohtalaiset uutiset ensiksi. Jos kaikki menee hyvin, Julkkis Big Brotherista kehittyy mukava hassuttelu. Tutunoloisia suomalaisia teljetään espoolaistaloon ja sitten katsellaan nokittelua, halailua, kännäystä ja itkeskelyä.
Julkkis-BB on näytelmää, jossa mediassa käväisseet kansalaiset esittävät itseään, ja katsojan rooli on tuomita, miten hänen ennakkoluulonsa kustakin julkkiksesta pitävät paikkansa. Tavallisessa BB:ssä katsoja saattaa kuvitella, miten itse pärjäisi oudoissa olosuhteissa.
Julkkis-BB on kestoltaan vain kuusi viikkoa eli puolet vähemmän kuin normaali kausi. Se hälventää suljetun paikan tehoa, mutta on varmasti pakon sanelemaa. Julkkikset tippuvat tiuhaan tahtiin, sillä harva pystyy irrottautumaan oikeista töistään kuukausiksi.
Voittopalkkiokin on puolet pienempi eli 25 000 euroa. Oikeassa Big Brotherissa voittoraha on arvoltaan palveluammattilaisen parin vuoden palkan verran, mutta nyt panoksena on myös julkkisten rahanarvoinen maine. Törttäilyä ja anteeksiantamattomia lausahduksia ei voi leikata pois.
Sitten huonoihin uutisiin. Julkkis Big Brother on todennäköisesti esimerkki ajan ja luonnonvarojen tuhlauksesta. Tiistain aloituslähetyksessä saattaa juontajaksi palaavan Mari Sainion ohitse taloon astella rupinen sakki.
Tauski on onneksi kertonut kieltäytyneensä sarjasta, mutta tieto herättää kysymään, että jos Tauski kieltäytyy, kuka suostuu? Suomeen on syntynyt tosi-tv-julkisuuteen koukussa oleva ihmisjoukko, joka on varmasti lähtenyt innolla tuontantoryhmän testeihin, joista kilpailijat on raakattu.
Tuottaja Mikko Räisänen kertoi Iltalehdelle, että julkkisten ikä vaihtelee ja mukana on ”kaikkien tuntema lempijulkkis ja raju yllätysnimi”. Lausunto ei nostata järin suuria odotuksia.
Kävi miten kävi, ensimmäinen lähetys on todellisuusviihteen historiaa. Aktiivinen katsoja voi aloittaa juomapelin, jossa nautitaan juomia epäjulkkismaisille julkkiskilpailijoille. Yksi hörppy Viidakon tähtösistä, kaksi hörppyä entisestä BB-kilpailijasta ja kolme hörppyä, jos katsojalla ei ole mitään aavistusta, miksi joku ihminen on laskettu julkkikseksi.
Tero Kartastenpää
Poliitikon aviomies ti 3.9. klo 21.00 TV1
DRAAMASARJA Vallan linnake, House of Cards ja Good Wife. Politiikasta on tullut useiden draamasarjojen suola, elementti jota ilman draamasta puuttuisi maku. Myös tänä vuonna valmistuneessa brittisarjassa Poliitikon aviomies perhe-elämä kietoutuu politiikkaan ja toisinpäin.
Sivujuonteena useimmissa politiikkaa sivuavissa sarjoissa kulkee käsitys politiikasta pelinä, niin tässäkin. Kun ministeri Aiden Hoynes (David Tennant) nousee kolmeosaisen sarjan alussa vastustamaan puolueensa puheenjohtajan maahanmuuttokriittisiä puheita, hän tekee sen vain, koska havittelee itse pääministerin paikkaa.
Politiikka korruptoituneena älypelinä ei kuitenkaan ole taitavan käsikirjoittajan Paula Milnen pääasiallinen mielenkiinnon kohde. Ministeri Hoynesin irtiotto ei kannata ja hänet sysätään syrjään. Sen epäsuorana seurauksena hänen kanssaan naimisissa olevan rivipoliitikon Freya Hoynesin (Emily Watson) tähti alkaa nousta. Sarja kehittyy nopeasti psykologiseksi draamaksi avioparin välillä.
Perhedraama saa toisessa jaksossa melkoisen pimeitä sävyjä. Valtapeliä pelataan politiikan kabinettien lisäksi myös makuuhuoneessa, jossa lojaalisuuden kulisseja ei tarvitse pitää yllä. Muualla autistisen pojan ja pienen tytön vanhemmat joutuvat kätkemään kasvavan epäluulonsa toisiaan kohtaan.
Kerronnan ripeä tahti ei haittaa, sillä pääosia näyttelevät Tennant ja Watson pitävät kokonaisuuden uskottavan rajoissa väläytellen oivassa suhteessa lämpöä ja kylmyyttä. Se on hyvä, sillä sarja on jatkuvasti vaarassa nyrjähtää uskottavasta draamasta karikatyyrimäiseksi jännäriksi.
Kaisu Tervonen
Nashville ke 4.9. klo 21.00 Nelonen
DRAAMASARJA Pitkään kantrilistoja hallinneen Rayna Jaymesin (Connie Britton) ura on vaakalaudalla, kun uusi levy ei myy toivotusti. Hänelle ehdotetaan yhteiskiertuetta nousevan tähtösen Juliette Barnesin (Hayden Panettiere) kanssa. Naisten kemiat eivät kohtaa, vaan ensikohtaamisesta lähtien koossa ovat kunnon kissatappelun ainekset.
Samaan aikaan uraansa aloittelee myös herkkä Scarlett O’Connor (Clare Bowen), jonka ensiesiintyminen baarissa herättää tuottajien mielenkiinnon.
Parrasvaloissa paistattelevien vahvojen naisten rinnalla miehet jäävät sivuosiin. Heistä Jaymesin isä, häikäilemättömästi valtaa käyttävä Lamar Wyatt (Powers Boothe) punoo kulisseissa omia juoniaan.
Nashvillen on luonut Callie Khouri, joka voitti Oscar-palkinnon elokuvan Thelma & Louise käsikirjoituksesta. Sarja alkaa kiinnostavana juonitteludraamana, jossa mukana on myös romantiikkaa, poliittista vääntöä ja päihdeongelmia. Sarjan päätähdet istuvat hyvin säteilyä vaativiin rooleihinsa. Näyttelijät myös laulavat itse täysin uskottavasti omat lauluosuutensa.
Julkisuudessa on arvuuteltu roolihahmojen esikuvia. Connie Britton on kertonut, että Rayna Jaymesin hahmosta löytyy esimerkiksi Faith Hillin, Reba McEntiren ja Bonnie Raittin piirteitä.
Heroes-sarjassa teinitähdeksi noussut Hayden Panettiere on rakentanut Juliette Barnesia omien kokemustensa pohjalta. Inspiraatiota on haettu myös American Idol -voittajan Carrie Underwoodin urasta. Kyseessä on sen verran häikäilemätön miestennielijä, ettei kunnianloukkaussyytteiden takia kannata liian paljon tunnustaakaan.
Onnimanni Liukkonen