Tv-viikko 36: Spiral, Lopun alku ja Heimsendir
Maksullisia naisia la 8.9. klo 21.00 Teema
DOKUMENTTI Vaikka teemana ovat maksulliset naiset, fantasia meinaa osoittautua todellisuutta kesymmäksi. Niin ainakin Teemalauantain kokonaisuudessa, jonka aluksi esitetään hieno dokumentti Punaisten lyhtyjen kaksoset (Meet the Fokkens 2011).
Dokumentin päähenkilöt, 69-vuotiaat identtiset kaksoset Martine ja Louise Fokkens ovat tehneet lähes viiden vuosikymmenen mittaisen uran Amsterdamin punaisten lyhtyjen kortteleissa. Gabrielle Provaasin ja Rob Schröderin elokuva on täynnä elämäniloa, jota seksivälinekaupassa shoppailevat ja toisiaan varauksetta tukevat siskot auliisti jakavat.
Sisarusten kautta käsitellään paitsi prostituutiota, myös naisen asemaa seksibisneksessä sekä käsityksiä iäkkäiden seksuaalisuudesta. Kaksosten kiehtovan tarinan synkemmät ja ikävämmät puolet avautuvat pikku hiljaa.
Fokkensit olivat jo aloittaneet uransa, kun Luis Buñuel teki oman prostituoitukuvauksensa. Maksullisten naiset jälkeen esitettävässä Päiväperhossa (Belle du Jour 1967) maksulliseksi naiseksi alkaa komean lääkärin (Jean Sorel) estoinen vaimo Séverine (Catherine Deneuve). Kyse on fantasioista: joutilasta luokkaa edustavan naisen seksuaalisesta vapautumisesta D.H. Lawrencen romaanin, Lady Chatterleyn rakastajan, tapaan. Mutta Séverinen halu ei kohdistu tiettyyn rakastajaan. Kerronnassa hänen todellisuutensa limittyy fantasiajaksoihin.
Nykyajassa katsottuna erittäin kesyt seksikohtaukset ovat edelleen hulvattomia, mutta muuten koominen vire ei ole aivan kestänyt aikaa. Se pelaa kuitenkin hienosti yhteen läpeensä tyylikkään esillepanon kanssa.
Kaisu Tervonen
Spiral alk. su 9.9. klo 22.00 TV1
SARJA ALKAA Tommi Korpela on joutunut keskelle spiraalia. Hän näyttelee eurooppalaisten yleisradiokanavien monimediallisessa taiderikossarjassa, jonka tapahtumiin katsoja pääsee osallistumaan nettipelissä tai suorittamalla sosiaalisen median kautta saatavia tehtäviä.
”Ihan kiinnostavalta se kuulostaa, mutta en käytännössä osaa selittää yhtään, mitä tässä tapahtuu”, Korpela hymähtää.
Ei siis haittaa, jos ei halua osallistua. Spiral toimii ihan hyvin myös menevänä rikossarjana.
Korpelalla on merkittävä rooli Juha Virtasena, hollantilaiskirjoittajien kehittämänä suomalaishahmona, joka saapuu huume- ja väkivaltayksiköstä Europolin taiderikosyksikköön. Itsepäinen mies alkaa selvittää kuuden maalauksen varkautta.
Korpela työskenteli 30 kuvauspäivän aikana Kööpenhaminassa, Brysselissä ja Antwertpenissä. Hän oli ennen sarjaa näytellyt englanniksi vain tulevassa liettualaiselokuvassa Santa. Juha Virtasen suomalaisuus näkyy näyttelijän olemuksessa.
”Minä tuon siihen huonon aksenttini ja yrmeyteni.”
Spiral esitetään yhtä aikaa kahdeksassa maassa. Kipinä transmedialliseen sarjaan syntyi Belgiassa, jossa haluttiin tuoda katsojat mukaan fiktioon. Suurin osa isosta budjetista tuleekin Belgiasta, joten Yle pääsi laatukokeiluun mukaan kohtuullisella panostuksella. Mukana on myös monia ulkopuolisia rahoittajia, kuten suomenruotsalainen säätiö Svenska Kulturfonden.
Yksi varastetuista tauluista on Helene Schjerfbeckin Kalifornialainen, joka viedään lumen ympäröimästä Didrichsenin taidemuseosta. Teos on oikeastikin otettu pois esiltä, että todellisuus ja fiktio sotkeutuisivat. Liikaa yleisöä ei kuitenkaan ole haluttu huijata, koska mukana olevat yleisradioyhtiöt eivät halua menettää luotettavaa mainettaan.
Hämmennystä on jo silti syntynyt. Sarjan taideyhteisö otti Yle Areenan hallintaansa yhdeksi yöksi ja monet mediat uutisoivat nettihyökkäyksen täytenä totuutena.
Taideyhteisöä kuvaavissa kohtauksissa statisteina häärii viisi suomalaista larppaajaa, jotka ovat vuoden ajan luoneet maailmaa ja levittäneet sitä hahmojensa kautta esimerkiksi Facebookiin.
Helsinkiläinen opiskelija Senni Lytkönen, 28-vuotias larppausveteraani, loi itselleen katutaiteilijahahmo Saaren. Hahmonsa kanssa päivittäin elänyttä Lytköstä jännittää, kun suuri sarja pitkän odotuksen jälkeen alkaa.
Yhteisöön pääsee vielä mukaan osoitteessa www.thespiral.eu. Katsojat voivat esimerkiksi lähettää taideteoksia, joista parhaat pääsevät sarjaan. Kaikilla on myös 28. syyskuuta asti aikaa etsiä varastettuja teoksia nettipelissä.
Viimeisen jakson loppuratkaisuja kuvataan vielä Helsingissä, kun taulut palautetaan. Todennäköisesti voittajapelaajat vilahtavat sankareina ruudussa.
Vähemmästäkin hämmästyy.
Tero Kartastenpää
Elisabet kohtaa alk. ma 10.9. klo 21.00 Fem
YK:n pääsihteerin erityisedustaja, ihmisoikeusraportoija, maailman ensimmäinen naispuolustusministeri, ilmiöksi noussut presidenttiehdokas… Elisabeth Rehnin poliittinen meriittilista on pitkä ja kunnioitusta herättävä.
Maanantaina Femillä alkavassa Elisabeth kohtaa -ohjelmassa Rehn tekee taas uuden avauksen. Siinä hän vie katsojat tutustumaan uransa aikana kohtaamiin ihmisiin, jotka ovat olleet hänelle eri tavoin merkityksellisiä. Kyseessä on eräänlainen Rehnin kansainvälinen elämäkerta, vaikka mukana on kotimaisiakin haastateltavia, muun muassa presidentti ja vuoden 2008 rauhannobelisti Martti Ahtisaari.
Lopun alku alk. ke 12.9. klo 21.00 Fem
DRAAMASARJA ALKAA Kun näyttelijät esittävät mielisairaita, katsoja joutuu yleensä sietämään ylinäyttelemistä ja huutamista. Viime vuonna valmistunut draamakomedia Lopun alku (Heimsendir 2011) ei ole mielisairaalakuvausten pahimmasta päästä. Yhdensänosainen sarja seuraa saaren syrjäseudulle sijoitettua mielisairaalaa, jonka potilaat ovat kroonisesti kiinni pakkomielteissään.
Ragnar Bragasonin ja Pétur Jóhann Sigfússonin edellinen komedia Yövuorossa rikkoi Islannissa kaikki katsojaennätykset. Nyt lopun alku astuu askeleen realistisen draaman suuntaan. Ankeassa ja oudossa tunnelmassa on samaa kuin Lars von Trierin sairaalakuvauksessa Valtakunta – mutta ilman pelottelua ja tahallista ärsyttämistä.
Vuoteen 1992 sijoittuvan sarjan hahmogalleria on tavanomaisen absurdi. Psyykelääkkeitä napsivat esimerkiksi pupuhattuun pukeutunut nainen, kanoja rakastava honkkeli ja norsuja käytävillä näkevä opettaja. Käsikirjoitus saa pisteet siitä, että henkilökunnasta ei ole tehty sadistista. Nautinnollisinta on seurata erilaisia tapoja, joilla hoitajat saavat hämmentyneet mielisairaat rauhoittumaan.
Päähuomio kiinnitetään nössöön Lúðvíkiin, joka osaa ohjata potilaita, muttei onnistu pitämään kuria sairaalassa vierailevalle teinityttärelleen.Tapahtumat käynnistyvät kunnolla vasta ensimmäisen osan jälkeen, kun raivokas uusi potilas Einar keplottelee kapinaa. Hän haluaa julistaa hoitolasta oman valtionsa. Huutaminen ja ylinäytteleminen se kun vain lisääntyy.
Alkuperäisnimi Heimsendir tarkoittaa suoraan käännettynä maailmanloppua. Sarjasta aistii islantilaisen lama-ajan vallankumoushengen.
Tero Kartastenpää
Ulkolinja: Luokituslaitosten kylmä kyyti to 13.9. klo 22.00 TV1
DOKUMENTTI Taantumaan ajautunut maailmantalous on tarjonnut dokumentintekijöille runsaasti kiinnostavia ja tärkeitä aiheita. Talouden monimutkaiset mekanismit eivät kuitenkaan ole niitä helpoimmin havainnollistettavia prosesseja. Tarkkana saa olla myös luottoluokituslaitosten valtaa tutkivaa dokumenttia seuratessaan. Puhuvien päiden rinnalle olisi kaivannut tavallista katsojaa palvelevaa perustietoa.
Luokituslaitokset ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, jotka arvioivat yritysten ja valtioiden kykyä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan. Luokittajien asiantuntemus ja rehellisyys on asetettu kyseenalaiseksi viime vuosien talouskriisin aikana. Oliko esimerkiksi Lehman Brothersin täysin pieleen mennyt luokitus asiantuntemattomuutta vai tahallista harhaanjohtamista?
Dokumentti nostaa esiin kiinnostavan näkökulman: yhdysvaltalaisilla luokitusyhtiöillä on kiinteä suhde maan pankkeihin ja poliittiseen järjestelmään. Voisivatko siis Euroopan valtioiden luokitusten alentamiset olla hyökkäys yhteisvaluutta Euroa vastaan? Ainakin useampi eurooppalainen asiantuntija uskoo niin.
Onnimanni Liukkonen