Tv-viikko 41: Sydänystävät, Veljekset ja Isänmaan puolesta

Sydänystävät, ke 16.10. klo 20.00 Fem

TOSI-TV-SARJA Kotimaisessa uutuussarjassa Sydänystävät  seurataan kuutta 65–­90 -vuotiasta senioria – kolmea naista ja kolmea miestä – jotka etsivät itselleen sydänystävää. 

“Tuottajamme Mia Oikarinen ja juontaja Magnus Silfvenius Öhman tekivät usean kuukauden ajan työtä sen eteen, että löytäisimme sopivat päähenkilöt”, sarjan vastaava tuottaja Markus von Reiche kertoo. 

”Olimme yhteydessä eri eläkeläisjärjestöihin, kiersimme heidän tapahtumissaan  ja puhuimme ihmisten kanssa.”

Rakkauselämän koukeroiden lisäksi osallistujat kertovat aktiivisesta eläkeläiselämästään. Yksi keilaa, toinen maalaa, kolmas kirjoittaa romaaneita, neljäs tanssii, viides tapaa tovereitaan ja kuudes jumppaa. 

Kaikkia yhdistää halu ja valmius avautua elämästään ja näkemyksistään. 

Sydänystävät ei kuitenkaan huku nykytelevision peruselementtiin, kyyneleisiin. Eläkeläissinkut kertovat kivuliaistakin asioista niitä dramatisoimatta. 

Juontaja Magnus Silfvenius Öhman haastaa varovasti vanhusten käsityksiä rakkaudesta ja parisuhteesta, mutta tukee  heitä matkalla uutta kohti. 

Sarjan osallistujien ihmissuhdetilanteet ovat erilaisia. Rolf on vasta toipumassa vaimonsa kuolemasta, kun taas Gunvor kärsii yksinäisyydestä.  Hänelle ideaalia edustaa ensimmäinen aviomies. joka rakensi pienikokoiselle Gunvorille keittiönkin mittojen mukaan. 

Hiukan alle 90-vuotias, kaksi romaania julkaissut Elis muistelee Gunhildia, heilaansa yli 50 vuoden takaa. Elis on jo ottanut ensimmäisen askeleen lähettämällä Gunhildille onnittelusähkeen tämän syntymäpäiviä. Vastaus saapui vasta kolmen viikon päästä.

Sarjan toinen Gunvor taas miettii lähempää tutustumista samassa eläkeläisryhmässä käyvään Bengtiin. Niin Elis kuin Gunvorkin pääsevät toivomilleen treffeille 14 jakson aikana.

Von Reichen mielestä eläkeläisten käsitys rakkaudesta ei ole yhtään vähemmän idealistinen kuin nuoremmalla polvella, vaikka elämänkokemukset ovatkin tuoneet kommentteihin rentoutta.

”Jokainen päähenkilöistämme on yksilö, jonka suhde rakkauteen lähtee hänen persoonastaan, ei hänen iästään. Suurin huomio sarjaa tehdessä oli juuri tämä; kukaan päähenkilöistämme ei koe, että ikä olisi hänen tärkein ominaisuutensa.”

Kaisu Tervonen

Veljekset, la 12.10. klo 22.15 TV2  ****

DRAAMAELOKUVA Irlantilaisen veteraaniohjaajan Jim Sheridanin (Isän nimeen, Boxer – nyrkkeilijä ) elokuva on onnistunut uusintaversio tanskalaisen Susanne Bierin väkevästä draamasta. 

Elokuvan päänäyttämönä on amerikkalainen pikkukaupunki ja tavallinen perhe, jonka kaukainen sota murskaa.

Gracen (Natalie Portman) aviomies Sam (Tobey Maguire) on Yhdysvaltain armeijan ansioitunut kapteeni, joka saa komennuksen Afganistaniin. Juuri ennen Samin lähtöä hänen renttuveljensä Tommy (Jake Gyllenhaal) vapautuu vankilasta. 

Pian perhe saa kuulla Samin syöksyneen helikopterin mukana alas Afganistanin vuoristossa. Kaikkien sotilaiden oletetaan kuolleen. Grace jää yksin kahden pienen lapsen kanssa. 

Samin veli Tommy (Jake Gyllenhaal) yrittää pitää huolta Gracesta ja pikku tyttäristä.  Gracen ja lankomiehen välille kehittyy pikkuhiljaa yhä lämpimämpiä tunteita. Sam on heidän tietämättään kuitenkin elossa ja viruu afgaanisissien vankina maakuopassa. 

Karujen kokemusten jälkeen Sam yllättäen pelastetaan ja hän palaa takaisin perheensä luokse juhlittuna sankarina, mutta rikki menneenä miehenä. 

Veljekset pyörittelee taitavasti elämän epäoikeudenmukaisuuden teemoja. Kunnollinen veli ei saa, mitä ansaitsisi. Renttu veli puolestaan saa sen, mitä ei ansaitsisi. Harva ihminen on synnynnäisesti hyvä tai paha. Olosuhteilla on oma roolinsa siinä, millaiseksi ihminen kehittyy.

Veljekset on myös onnistunut kuvaus sotatraumasta. Rintamalla koetut tapahtumat eivät vaikuta ainoastaan sotilaaseen, vaan koko hänen lähipiiriinsä. 

Henri Waltter Rehnström

(Brothers, USA 2009) 106 min. O: Jim Sheridan. P:  Jake Gyllen-haal, Natalie Portman, Tobey Maguire. 

Wallander: Musta syksy, la 12.10. klo 22.35 MTV3

RIKOSSARJA Ruotsalaisnäyttelijät Rolf Lassgård ja Krister Henriksson ovat ruumiillistaneet taitavasti Henning Mankellin luoman komisario Wallanderin. Olisi vaikea kuvitella, että kukaan ulkoruotsalainen kykenisi sisäistämään hahmon yhtä tehokkaasti. 

Siksi onkin hämmästyttävää, miten mainiosti Kenneth Branagh onnistuu tehtävässään. Kun Wallanderista kertova brittisarja aloittaa kolmannen tuotantokautensa, päänäyttelijän ulkomaalaisuus unohtuu nopeasti.  

Kolmas kausi starttaa Mankellin novelliin perustuvalla tarinalla. Wallander tutkii tapausta, jossa rantavedestä löytyy ihmisruumiin osia. Tämän lisäksi myös komisario itse löytää jo luutuneen ruumiin omasta puutarhastaan. Löytöjen välillä voi piillä yllättävä yhteys. 

Rikostutkimukset ja Wallanderin henkilökohtainen elämä nivoutuvat tarinassa hienosti yhteen.

Englanninkielinen dialogi ja ruotsalainen maisema luovat sarjaan kosmopoliittisen tunnelman. Oltiin missä tahansa, väkivalta on aina yhtä rumaa, julmaa ja likaista.

Henri Waltter Rehnström

Isänmaan puolesta, ma 14.10. klo 22.35 MTV3

DRAAMASARJA Tämän hetken kiistatta paras toimintadraama Isänmaan puolesta (Homeland) palaa ruutuun kolmannen kauden jaksoilla. Kersantti Nicholas Brody (Damian Lewis) on paennut ulkomaille, sillä häntä epäillään syylliseksi CIA:n päämajan pommitukseen. Ainoa, joka uskoo hänen syyttömyyteensä, on CIA-agentti Carrie Mathison (Claire Danes).

Sarja toimii paitsi huippuunsa viritetyn jännityksen, myös vahvojen henkilöhahmojensa ansiosta. Carrie on milloin kylmähermoinen toimintasankari, milloin kaksisuuntaisen mielialahäiriön otteessa rimpuileva ihmisraunio. Brody ei ole sarjan kuluessa ollut yhtään vähemmän ristiriitainen yrittäessään pysyä lojaalina niin perheelleen kuin hänet värvänneelle terroristijärjestölle.

Päähenkilöiden kohtalot kietoutuivat yhteen, kun Carrie epäili Irakista palannutta Brodya aivopestyksi ja ajautui tämän kanssa tuhoisaan suhteeseen. Heikkouksineen Carrie on yksi tv:n kiehtovimmista hahmoista.

Juha Heinisuo

Teemareportaasi: Laman lapset, to 17.10. klo 20.30 Teema

DOKUMENTTI Vuonna 1987 syntyneet elivät lapsuuttaan 1990-luvulla, jolloin lama oli syvimmillään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tekemässä laajassa tutkimuksessa ikäluokkaa seurattiin vuoteen 2008 asti eri viranomaisrekistereiden kautta.

Lama-ajan lapsista suurin osa voi hyvin, mutta monella on ollut vaikeuksia matkalla aikuisuuteen. Esimerkiksi joka viides ikäluokan edustajista on jossain vaiheessa saanut hoitoa mielenterveysongel­mien vuoksi.

Ilona Ikosen toimittama Teemareportaasi: Laman lapset antaa osaltaan tutkimuksen sukupolvelle kasvot. Ohjelmassa tavataan neljä vuonna 1987 syntynyttä. Mukana ovat esimerkiksi suositut rapmuusikot Jare ja VilleGalle.

”Haastateltavat muistivat lapsuudestaan sen, että piti elää säästäväisesti, eikä isoja hankintoja voinut tehdä. Toisaalta lapsi ei ymmärrä sellaisia asioita kuin lama ja työttömyys”, Ikonen kertoo.

THL:n tutkijan Reija Paanasen  mukaan tilastojen perusteella vanhempien kokemat vaikeudet vaikuttavat voimakkaasti lasten elämään. Vaikka lama ei ole ainoa selittävä tekijä, sillä on kuitenkin ollut vaikutusta.

”Vuonna 1987 syntyneiden vanhemmista lähes 40 prosenttia on saanut toimeentulotukea. Köyhyydestä seuraa usein ongelmia parisuhteessa ja ylipäänsä ahdistusta siitä, miten pärjätään. Ne heijastuvat myös lapsiin.”

Reportaasissa esiintyy myös nimettömänä pysyttelevä helsinkiläisnainen, joka on sairastanut masennusta. 

Lama heikensi yhteiskunnan turvaverkkoja. 1990-luvulla tehtiin leikkauksia ennalta ehkäiseviin palveluihin, kuten kouluterveydenhuoltoon. Leikkauksia tehdään nykyäänkin, mikä on Paanasen mukaan lyhytnäköistä.

”Seuraukset saattavat tulla näkyviin vasta vuosien päästä. Niihin pitäisi reagoida ajoissa, eikä vasta sitten, kun ongelmia ilmenee.” 

Juha Heinisuo