Tv-viikko 46: Vallan linnake, Silminnäkijä ja Kruppin metallidynastia

Menestyksen takana – Rolf Nordström su 18.11. klo 16.15 MTV3

DOKUMENTTI Professorimainen. Perfektionisti. Valmis esiintymään Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Plastiikkakirurgi Rolf Nordström tunnetaan paitsi kauneusleikkauksien tekijänä, myös viihtymisestään itsekin julkisuudessa. Itsevarma Nordström antaa usein ylimielisen vaikutelman.

Menestyksen takana -sarjaa tehdään sen kohteiden taloudellisella tuella, joten mikään ei pitele Nordströmiä. Hän kertoo, kuinka äärimmäisen vaikeita hommia on tullut tehtyä ja kuinka hän vain 16-vuotiaana lähti rohkeasti merille – tosin vain kesäksi, palatakseen porvoolaiseen porvarismiljööseen.

”Moni teki väitöskirjan jostain rotan suolistosolusta, mutta mä ajattelin tehdä jostain, mitä voi käyttää käytännössä”, Nordström luonnehtii opiskeluaikojaan.

Aihe oli hiustensiirrot. Pian hän keksi maailman johtavan hiustensiirtomenetelmän. Todellako? Se on tulkinnanvaraista. Kun saavutusten listaaminen jää Nordströmin itsensä harteille, niiden merkityksen arvaaminen on katsojan vastuulla.

”Jos joku käsi tai penis on irronnut, niin sen liittäminen kestää pitkään. Tulee kahdessa osassa helikopterissa, ja leikataan kymmenen tuntia tai koko päiväkin”, Nordström kertoo Norjan vuosistaan, ja kuvasto irtoraajoineen on hetkittäin hätkähdyttävää.

Vasta loppusuoralla päästään esteettiseen kirurgiaan, josta Nordström nykyään tunnetaan, ja joka toi hänelle toissa vuonna liki kahden miljoonan euron tulot. Siitä eteenpäin mainostetaan klinikkaa. Lapsena koiran raatelema nainen kertoo, kuinka Nordströmin kuuden vuoden projekti palautti hänelle hiukset. Toinen potilas kuvailee, kuinka hänestä tuli kirurgin käsittelyssä kauniimpi kuin koskaan. Ja oma poika kehuu, kuinka mukava lomalla on lentää pitkin Afrikkaa yksityiskoneella.

Kalle Kinnunen

Venäjän vapain mies ma 19.11. klo 21.30 TV1

DOKUMENTTI Ari Matikainen ohjasi taannoin sarjan Yhteinen sävel venäläisen musiikin vaikutuksesta Suomen mollibiiseihin. Matikaisella on Venäjän vapaimmassa miehessä (2012) Venäjään poleemisempi kulma, joka saattaa tehdä dokumentista vientituotteen.

Henkilökuva on tyylikkäästi toteutettu, mutta paino on sanoilla, joita kirjailija, ainainen toisinajattelija Viktor Jerofejev (synt. 1947) draamantajuisesti lausahtelee.

Vielä nykyhallinnon ratkaisevien vikojen päällekin Jerofejev toteaa, että pahempaa voi olla tulossa sivukaistoilta, kovan linjan kiihkonationalisteilta.

Vladimir Putin on kaikesta huolimatta ”liberaalimpi kuin 80 prosenttia kansastaan”. Kansa voi äänestää valtaan hirviön. Jerofejevin mielestä hallinto on erehtynyt pahasti rohkaisemalla epäsuorasti aineksia, joissa muhii suoranaisia ”Iivana Julman kultteja”. Johto on menestynyt, koska antoi venäläisille yksityiselämän.

Sisältö on siis kovaa tavaraa, vaikka haastateltava haluaa uskoa tulevaisuuteen ja dokumentaristi armahtaa optimistisella lopetuksella. Mukana on otteita kiistellyn kirjailijan osallistumisista tv-väittelyihin, jotka tukevat sitä ”kotidosenttimme” kantaa, että Venäjän mediassa tulee puhua kärjistäen. Jerofejev pysyy rauhallisempana kuin opponentit.

Kirjailijan diplomaatti-isä menetti neuvostoaikoina uransa pojan alettua julkaista kirjallista Metropol-lehteä. Oli huhuttu isän nimittämisestä varaulkoministeriksi, mutta poika oli auttamatta varttunut Pariisin asemapaikkavuosina eurooppalaiseksi. Jukka Mallinen on suomentanut useita Jerofejevin teoksia, kuten Venäläisen sielun ensyklopedian.

Jussi Karjalainen

Vallan linnake alk. ma 19.11. klo 22.00 Fem

SARJA ALKAA Harvoja pohjoismaisia tuotantoja on ylistetty niin yksimielisesti kuin tanskalaisdraamaa Vallan linnake. DR:n tuottama sarja oli yllätyshitti, jonka tekeminen oli mahdollista vain yleisradioyhtiölle – minkään maan kaupallisten kanavien olisi vaikea kuvitella innostuvan ehdotuksesta tehdä sarja, jossa kerrotaan poliittisesta valtapelistä ja jonka päähenkilö on Tanskan pääministeri.

Prix Italialla palkittu sarja onnistui tekemään lähes trillerin siitä, kuinka idealistinen uusi naispääministeri Birgitte Nyborg (Sidse Babett Knudsen) tasapainoilee vallan huipulla kasvavan kunnianhimon, raa’an valtapelin ja tappioilta tuntuvien kompromissien suossa oman hyvinvointinsa ja perheensä kustannuksella.

Toinen avainhahmo on ärhäkkä toimittaja Katrine (Birgitte Hjort Sørensen), jolla on omat ongelmansa suhteessa poikaystäväänsä, pääministerin pr-avustajaan Kasperiin ( (Pilou Asbæk) ja lehtimiehen etiikasta piut paut piittaaviin pomoihinsa.

Nyt uusittavien ykkös- ja kakkoskausien jälkeen nähdään huhtikuussa vielä upouusi, Tanskassa alkuvuonna 2013 ensiesityksensä saava kolmas kausi.

Iina Alanko

Silminnäkijä: Nielijä ke 21.11. klo 22.10 TV2

DOKUMENTTI Huumeiden kehonsisäinen salakuljetus on yleistynyt roimasti. Helsinki-Vantaallakin näitä nykyajan huumekuriireja napataan kiinni silloin tällöin. Kuitenkin vain häviävän pieni osa ns. muuleista tai nielijöistä jää tavallisessa tarkastuksessa tullin haaviin, eivätkä huumekoiratkaan yleensä pääse heidän jäljilleen.

Toimittaja Juha Portaankorvan ohjaamassa Nielijä-dokumentissa virolainen Jaanus Iljashenko, 24, kertoo oman tarinansa. Hän suostui kameran eteen omalla nimellään, ilman kasvojen peittelyä.

Helppo raha ja lähes olematon riski kiinnijäämisestä houkuttelivat Iljashenkon kuriiriksi 19-vuotiaana. Sitä ennen hän oli hankkinut elantonsa rakennuksilla muun muassa Suomessa. Ensimmäisellä keikallaan hän nieli 1,3 kiloa muoviin pakattua kokaiinia, vei huumeet maasta toiseen ja tienasi 3 000 euroa. 

Iljashenko ei koskaan pelännyt, että huumepaketit alkaisivat vuotaa vatsassa, vaan söi ja joi lentokoneessa normaaliin tapaan.

”Perillä ulostin munat kylpyammeeseen, pesin ne ja toimitin eteenpäin”, Jaanus kertoo. Keikkojen määränpäänä oli joskus Englanti tai Hollanti, joskus Espanja. 

Iljashenko jäi kiinni Venezuelassa. Diilerit olivat järjestäneet hänet syötiksi, jotta isompi huumelasti saatiin samanaikaisesti ohi tullin. 

Karussa vankilassa kärsityn linnatuomion jälkeen Iljashenko palasi Viroon, jossa hän on pysytellyt kaidalla tiellä ja perustanut perheen.

Mitä nielijäongelmalle sitten voi tehdä? Tulli on asiasta enemmän kuin huolissaan, sillä sen resurssit ovat pienet.

”Ja jos yksi nielijä jää kiinni, tilalle tulee monta uutta”, Jaanus muistuttaa.

Tuomo Kiisseli

Kruppin metallidynastian tragedia alk. pe 23.11. klo 22.55 TV1

SARJA ALKAA Kruppin metallidynastian tragedia (Krupp – Eine Deutsche Familie, Saksa 2009) on teollisuussuvun tarina kolmeosaisena minisarjana. Komea mutta koleahko draama on uusinta, jonka Carlo Rola ohjasi.

Koska Krupp-yhtiö myi massoittain aseita etenkin toisessa maailmansodassa vimmalla varustautuneelle kotimaalleen Saksalle, saaga on isoa eurooppalaista historiaa. Sarja vetääkin vaivatta mukaansa, vaikka ihan alussa aikatasojen heittely on ylikorostetun vilkasta. Tuotantoarvot ovat joka käänteessä korkealla.

Yleisasennetta voi miettiä. Onko saksalaista tunteilemattomuutta vai kaunistelematon kannanotto suvun ajatteluun, ettei tarinaan ole kirjoitettu tuhon tehtailusta ajoissa kauhistuvia kontrastihahmoja?

Kyynel ei kimmellä koskaan sarjan naispäähenkilön Bertha Kruppin (Iris Berben) kyynisissä silmissä. Päinvastoin hän ehdottaa miehelleen Gustav von Bohlen und Holbachille (Thomas Thieme) ensimmäisen maailmansodan jälkeen uusiksi myyntiartikkeleiksi proteeseja, aseiden kysynnän väliaikaisesti pudottua.

Vetovastuu yhtiöstä siirtyy Berthan esikoiselle Alfriedille (Benjamin Sadler). Sarja etenee 1960-luvulle asti, ja sotasyyllisiksi laskettavat Kruppit kokevat itse dramaattisia iskuja. Teräskin lopulta säröilee.

Kruppin nuoret lukevat ykkösjaksossa Thomas Mannin Buddenbrookeja, romaania mahtisuvun rappiosta. Mikäli teräs-Kruppit jäävät sarjan jälkeenkin takomaan katsojan mieltä, on suositeltavaa etsiä dvd:nä Kadotetut (1969), Luchino Viscontin klassikkoelokuva Essenbeckeista. Kruppit olivat Essenistä. Rappiollinen sukuleffa lainaa Kruppien lisäksi myös Buddenbrookeja.

Jussi Karjalainen