Teksti:
Seuran toimitus

Putous-UNICEF la 3.3. klo 19.30 MTV3

ERIKOISJAKSO Hauskuutuksen ohella Putous-UNICEF -ohjelmassa nähdään inserttejä lastenjärjestö Unicefin kansainvälisestä työstä. Jani-Petterinä kansaa naurattanut näyttelijä Iina Kuustonen tutustui lasten oloihin Vietnamissa. Kuustonen sanoo: ”Suurin opetus matkassa oli, että siellä missä on haastavinta, on myös eniten toivoa. Kiitollisuus, joka paikallisilla on Unicefia kohtaan, teki minuun suuren vaikutuksen.”

Mr. Mallorca -kulttihahmon luonut Jussi Vatanen tutustui Unicefin työhön Boliviassa, jossa lapsityövoiman käyttö konkretisoitui paikallisilla sokeriruokopelloilla. Ohjelmassa nähdään Kuustosen, Vatasen ja Armi Toivasen lisäksi aiemmilta kausilta tuttua Putous-kaartia.

”Maailmoja syleilevä Munamies sopii ohjelmaan, samoin satuolento Sulo-mörkö”, käsikirjoittaja Petteri Summanen kiteyttää.

Unicefin pääsihteeri Marja-Riitta Ketola iloitsee hyväntekeväisyysjaksosta – merkittävä osa Unicefin 70.000 kuukausilahjoittajasta on saatu toimintaan mukaan yhteistyössä viihdeohjelmien kanssa.

Elina Järvi

Design-kokonaisuus su 4.3. alk. klo 20.00 Teema

SARJA ALKAA Muotoilupääkaupunkivuosi starttaa Ylen kanavien parhaassa katseluajassa sunnuntaina 4. maaliskuuta, kun Teemalla käynnistyy kolme peräkkäistä puolituntista sarjaa esineistä, mediatuotteista ja niiden suunnittelijoista. Yle Fem -kanavan aamu-tv Min Morgon ryhtyi tosin jo loppiaisen jälkeen esittämään kahdestasadasta kaksiminuuttisesta jaksosta koostuvaa esine-esittelysarjaa Design 200.

Kymmenosaisen Tekijänä-sarjan käynnistää tyttömäisten kenkien suunnittelija Minna Parikka, 31, Helsingistä. Hän on myynyt kenkiä ja vähemmässä määrin muita asusteita omalla nimellään syksystä 2006. Kaisa Kumpulan ensimmäinen täysimittainen henkilökuvaohjaus purkitettiin tämän talven lumilla vain kahdessa päivässä.

”Uskon, että brändini on lähtenyt liikkeelle näin hyvin, koska olen luonut siitä oman universumin”, pohtii itseluottavainen Parikka.

Hänen tavoitteensa on aina ollut kopsutella kengillään kansainväliseen kuuluisuuteen. Parikan kaltaista hahmoa kuvattaessa edes jakson ajoittainen kiiltokuvamaisuus ei ylitä ärsytyskynnystä.

Ensi viikon Tekijänä-päähenkilö on rytmimusiikkia radiossa, netissä ja aikakauskauslehdessä luukuttavan Basso Median päätoimittaja Miika Särmäkari. Mies on rapin Suomen mestari vuodelta 2005 ja osaa eritellä työtään ja elämäntapaansa jopa vivahteikkaammin kuin Parikka.

Sarjan myöhempiin kohteisiin kuuluvat vaatesuunnittelija Samu-Jussi Koski ja rap-artisti, levy-yhtiöpomo, Voice of Finland -tähtivalmentaja Elastinen. Viimemainittua jaksoa näkemättä on vaikea ymmärtää, mitä kaljupää tekee juuri muotoilusarjassa. Kaikki päähenkilöt osoittavat toivottavasti myös tulevaa ammattiaan pohtiville nuorille, että käyttökulttuurin kaikilla aloilla menestys vaatii valtavasti työtä.

Tekijänä-jakson jälkeen klo 20.30 käynnistyy kulttuurikanava ARTE:n viisiosainen Design-klassikko (Ranska 2008). Ykkösjakson klassikko on Alvar Aallon sulavalinjainen vanerituoli 41, jonka hän suunnitteli Paimion keuhkotautiparantolaan vuonna 1932. Arkistokuvat, Artekin nykyisen toimitusjohtajan Mirkku Kullbergin haastattelu ja 1930-luvun Suomen pätevä erittely limittyvät ranskalaisittain ”Peimioo”-muodossa äännetyn nojatuolin kansainvälisiin edeltäjiin. Sarjastartti on rönsyilevä mutta kiinnostava.

Illan lopuksi BBC:n Muotoilun huiput -sarjassa (2010) palataan ajassa vielä kauemmas muistelemaan Wedgwoodin posliinia ja T-mallin Fordia, sarjatuotantoteollisuuden ensimmäisiä hittituotteita.

Minna Kontkanen

Tuntematon emäntä ma 5.3. klo 21.30 TV1

DOKUMENTTI Elina Kivihalmeen haastatteludokumentti kertaa sota-aikaa maaseudun kotirintaman näkökulmasta. Pientilojen arkea pyörittäneet naiset ja heidän lapsensa pääsevät ääneen ja sankarien rooliin Suomen selviytymistarinassa.

Sukunsa vaiheista liikkeelle lähtevä Kivihalme esittelee laajan muistelijoiden joukon. Kertomukset ovat eläviä, ja niiden yhdistely arkistofilmeihin ja vanhojen kirjeiden terveisiin luontevaa. Vuosiluvut tai kartat eivät katkaise muistojen virtaa. Vaikka ratkaisu on ilmava, toisinaan perusfaktat olisivat paikallaan.

Tuntematon emäntä on tyylitajuinen kokonaisuus. Se sisältää hieman nostalgiaa kovia aikoja kohtaan, mutta ei melodramaattista nyyhkyilyä.

Kuten miestenkin sotakronikoissa usein käy, huolellinen tallentaminen ja ihailu eivät tihene todella tarttuvaksi kerronnaksi. Aineiston jäsentely on niin demokraattista ja tasaista, että kohokohtia ei tule, kun kaikki asiat ovat tasan yhtä tärkeitä.

Lauri Lehtinen

Kahdeksan surmanluotia alk. ti 6.3. klo 21.50 Teema

SARJA ALKAA Mikko Niskasen suurtyö, vaivoin valmistunut Kahdeksan surmanluotia (1972) on ajaton realismin mestariteos ja yksi suomalaisen elokuvan ja tv:n vaikuttavimmista saavutuksista.

Neliosainen draama on edelleen hämmästyttävän pureva ja todenkaltaisuudessaan raju. Amatöörinäyttelijöiden rujoihin roolitöihin ja Erkki Ertaman elektronisia sävyjä kokeilevaan musiikkiinkin tottuu.

Pihtiputaan vuoden 1969 tositapahtumista ammentavan filmin kuvaamaa maailmaa ei enää konkreettisesti ole, mutta teoksen vahvuus on sen inhimillisessä aitoudessa. Niskanen itse tekee sydänverellä täydellisen roolityön rakennemuutoksen Suomessa nurkkaan ajettuna pienviljelijänä, jolla ei ole rahkeita selvitä sosiaalisista paineista.

hjaajana Niskanen ei ota alleviivaavasti kantaa tai osoittele sormella, ja hyvä niin.

Kalle Kinnunen

Hjalliksen kanssa alk. to 8.3. klo 22.35 MTV3

SARJA PALAA TAUOLTA Hjalliksen kanssa -ohjelman suosion myötä talkshow-isäntä Hjallis Harkimon suorituspaineet ovat uusissa jaksoissa huipussaan. Avausjakson vieraana on Tarja Halonen.

”Uusi kausi on aina merkki siitä, että ohjelmaan on oltu tyytyväisiä. Ainoa haittapuoli ovat kasvaneet odotusarvot. Mun pitää onnistua taas pirun hyvin”, hän sanoo.

”En usko haastattelutekniikkaan, jossa henkilöstä saisi tivaamalla tai haukkumalla mitään irti. Tunnelman on oltava positiivinen”, miettii Harkimo.

Diilissä nähdyn temperamentin sijaan keskusteluohjelmassa väläytellään Hjalliksen empaattisempaa puolta. Vierailla saisi olla hyvä fiilis vielä ohjelman jälkeenkin. Harkimo ei myönnä ylläpitävänsä tv-käyttäytymisessään ohjelmasidonnaisia rooleja.

”Olen oma itseni, mutta eri tilanteissa olen erilainen. Aina sanon suoraan, mitä ajattelen.”

Vieraat ovat enimmäkseen taloudesta ja poliitikasta, mutta kulttuurihenkilöitäkin mahtuu joukkoon. Erityisesti Harkimoa kiehtovat ne, jotka esiintyvät mediassa harvoin: ”Haluaisin haastatella Aki Kaurismäkeä.”

Elina Järvi

X