Anna-lehti: Saatuaan tietää tyttärensä päihderiippuvuudesta Johanna Oras rypi itsesyytöksissä: ”Olenko ollut liian ankara ja vaativa äiti?”
Johanna Oraksen vaisto kertoi, ettei lapsella ei ole kaikki hyvin. Totuus tilanteesta paljastui kaksi vuotta sitten.
Johanna Oras on kiitollinen, että pitkä kamppailu lapsen addiktion kanssa on ohi.
Taidemaalari Johanna Oras kertoo Anna-lehden haastattelussa, kuinka hänen täytyy kamppailla katkeruutta vastaan, sillä mielellä on tapana vaalia koettuja vääryyksiä.
Perheenjäsenet ovat herättäneet hänessä vuosien varrella suurta huolta. Johannan aviomies Reijo Oraksella todettiin viime vuonna keuhkofibroosi, joka on parantumaton sairaus.
Pariskunnan tytär Olivia sairastui yläasteiässä syömishäiriöön, ja myöhemmin tilanne eteni päihderiippuvuudeksi.
”Tyttäremme Olivian kanssa olemme käyneet läpi vuosikausien helvetin”, Johanna sanoo.
Somevaikuttajana tunnetuksi tullut Olivia on puhunut itsekin sairaudestaan julkisuudessa. Ilta-Sanomien haastattelussa hän kertoo tulleensa riippuvaiseksi alkoholista ja lääkkeistä.
Lapsen sairaus koetteli myös parisuhdetta
Johanna ja Reijo Oras eivät aluksi tienneet lapsensa riippuvuudesta. Taidemaalari kertoo kuitenkin aistineensa jonkin olevan vialla.
”Omalle lapselleen sitä on silti aika sokea. Äidit osaavat kuitenkin tarvittaessa olla myös melkoisia salapoliiseja, ja tilanne paljastui minulle kaksi vuotta sitten.”
Johanna koki tilanteen selvittyä helpotusta, sillä vihdoin tiesi mistä on kyse. Samalla hänestä oli kauheaa seurata vierestä, kuinka oma lahjakas lapsi heittää kaiken hukkaan.
Vanhemmat suhtautuivat tyttärensä sairauteen eri tavoin. Reijo luotti rakkauden kantavan. Johanna puolestaan kävi ongelman kimppuun lukemalla kirjallisuutta, soittamalla asiantuntijoille ja yrittämällä puhua Olivialle järkeä.
”Puimme Reijon kanssa aihetta lähes päivittäin, ja se koetteli suhdettamme. Minä ryvin itsesyytöksissä: olenko ollut liian ankara ja vaativa äiti?”
Johanna sai lopulta synninpäästön keskusteltuaan ammattilaisten kanssa.
”Kyllä vanhempi saa odottaa, että lapsi käyttää lahjojaan. Ei pidä hyväksyä sitä, että epäonnistumisen pelossa toinen menee aina sieltä, missä aita on matalin. Se on alisuoriutumista”, hän sanoo Annalle.
”En pelkää enää oikeastaan mitään”
Pitkä kamppailu näyttäisi olevan viimein ohi. Olivia on päässyt jaloilleen ja perustanut oman markkinointialan yrityksen.
Johanna Oras kuvailee, että hänestä on vanhemmiten tullut fatalisti.
”Otan vastaan sen, mitä annetaan. En pelkää enää oikeastaan mitään.”
Lue koko juttu Anna-lehden numerosta 29/24 tai Annan verkosta!
