Anna-lehti: Krista Siegfridsin elämä mullistui Lizzy-tyttären myötä: ”Tunnen syvällisempää iloa kuin ennen”

Krista Sigfriedsille äitiys on elämän tärkein asia. Hän toivoo kuitenkin voivansa yhä edetä urallaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Krista Siegfrids haaveilee siitä, että voisi yhdistää jatkossakin uran ja perhe-elämän sulavasti.

Krista Sigfriedsille äitiys on elämän tärkein asia. Hän toivoo kuitenkin voivansa yhä edetä urallaan.
Teksti:
Kiia Heikkilä

Marraskuussa 2020 Krista Siegfridsin, 35, elämä mullistui, hän kertoo Anna-lehden haastattelussa. Siegfrids yllättyi täysin siitä, kuinka kaikki kliseet olivatkin totta. Lizzy-vauvasta tuli hänen elämänsä uusi keskipiste.

”Lizzyn syntymän jälkeen tunnen syvällisempää iloa kuin ennen. Tytön leveä hymy aamuisin saa kiireisenkin päivän tuntumaan ihanalta”, Krista Siegfrids kuvailee Anna-lehdessä.

Äidiksi tuleminen oli tuntunut aina olevan jossain Siegfridsin tulevaisuudessa. Ajatus konkretisoitui, kun hän tapasi puolisonsa, hollantilaisen miehen nimeltä Rutger.

”Ymmärsin, että haluan lapsia juuri hänen kanssaan. Se tuntui luonnolliselta ja oikealta”, Siegfrids sanoo.

Lue myös: Krista Siegfrids rakastui tulisesti hollantilaismieheen: ”Miksi sanoisin ei rakkaudelle?”

Tasapainoilu työn ja perheen kesken Lizzy-tyttären myötä

Ennen kuin Lizzy syntyi, Krista Siegfridsin elämä oli pyörinyt pitkälti töiden ympärillä.

”Elin monta vuotta showbisneksen ehdoilla ja tein paljon töitä. Kaipasin syvempää tarkoitusta.”

Rakkaus esiintymiseen ei ole kuitenkaan sammunut, sillä Siegfrids osallistuu esimerkiksi tämän syksyn Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan. Osallistuminen oli ollut pitkäaikainen haave Siegfridsille. Kutsu ohjelmaan oli kuitenkin myös pienoinen pettymys.

Miksei häntä oltu pyydetty aiemmin, vaan nyt, kun hän elää pikkulapsiarkea Hollannissa?

”Mieheni sanoi, että tähän on tartuttava. Hän tietää, miten paljon rakastan esiintymistä ja työtäni. Tuntuu hyvältä, kun hän on ylpeä minusta”, Siegfrids sanoo.

Rutger auttoi tekemään päätöksen ja perhe muutti syksyksi Suomeen. Näin myös Siegfridsin äiti saattoi auttaa lapsenhoidossa.

Teinivuosien suru ja pelko

”Äitini Lisbeth on sankarini. En voi koskaan kiittää häntä tarpeeksi asioista, joita hän on tehnyt minun ja sisarusteni eteen”, Krista Siegfrids kertoo äidistään.

Siegfrids syntyi suomenruotsalaisen perheen kolmantena lapsena. Kaikki sisarukset ja heidän tyttärensä ovat läheisiä. Seitsemän tytön serkuskatraan meno saattaa Siegfridsin mukaan olla välillä aika kreisiä.

”Sain lapsuudessani valtavasti rakkautta osakseni. Perheemme on yhä tiivis ja viihdymme hyvin yhdessä. Välillämme vallitsee voimakas yhteenkuuluvuuden tunne. Osittain siihen vaikuttaa varmasti se, että isäni kuoli äkillisesti kotonamme 51-vuotiaana sydänkohtaukseen. Olin silloin 15-vuotias.”

Pari vuotta myöhemmin Siegfridsin perheen äiti sairastui akuuttiin leukemiaan. Siegfridsin teinivuosia varjostivat suru ja pelko toisenkin vanhemman menettämisestä. Äiti onneksi tervehtyi.

”Niiden vuosien aikana harrastukset olivat minulle henkireikä. Tanssiessani ja laulaessani sain ajatukseni hetkeksi muualle. Ehkä juuri näiden kokemusteni vuoksi osaan nyt nauttia ja iloita hyvästä elämästä aidosti.”

Lue myös: Viihdetaiteilija Krista Siegfridsin menetys kulkee perintönä mukana: ”Kaipaan isää ikuisesti”

Kulttuurien törmäys hollantilaispuolison kanssa

Lizzy-vauvan kotona puhutaan ruotsia, hollantia ja englantia. Krista Siegfrids on päättänyt opetella miehensä äidinkieltä hollantia, jotta perheellä olisi ainakin yksi yhteinen kieli.

Kielten ja useamman kotimaan lisäksi perheessä kohtaavat kaksi tapakulttuuria.

”Minulle oli pieni kulttuurisokki huomata, miten rehellisiä ja suorapuheisia hollantilaiset ovat. Suomalaiset ovat usein kohteliaampia ja pidättyväisempiä. Olen silti oppinut pitämään tästä piirteestä”, Siegfrids kertoo.

Rutger puolestaan ihmetteli, miksi niin monen suomalaisen kotoa löytyy muumimukeja. Häntä kummastutti, miksi aikuiset ihmiset ostelevat piirroshahmoilla koristeltuja astioita.

Oli arki monikulttuurista tai ei, Siegfrids suhtautuu lapseensa juuri niin kuin kaikki äidit:

”Halkean ylpeydestä aina kun Lizzy oppii jonkin uuden taidon, ihan naurettavan pikkuisenkin asian. Olin pakahtua, kun hän oppi seisomaan kahdeksan kuukauden iässä.”

Lue lisää Annan numerosta 38/2021! Krista Siegfrids kertoo lapsuudestaan sekä millainen suhde hänellä ja miehellään on.

X