Keihäänheittäjä Oliver Helander on Suomen suurin mitalitoivo – tavoittelee MM-huipputulosta nuoruutensa idolin, Tero Pitkämäen, valmennuksessa

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Oliver Helander, Tero Pitkämäki
Oppipoika Oliver Helanderista on tulossa valmentaja Tero Pitkämäen tapaan mestari. Keskinäinen arvostus säteilee kauas kaksikon ympärille. © Juha Harju
Keihäänheittäjä Oliver Helander on Suomen suurin mitalitoivo yleisurheilun MM-kisoissa. Valmentaja Tero Pitkämäki on vakuuttunut, että suojatin kaari kantaa vielä pitkälle yli 90 metriä.

Oliver Helander, 25, on valmis menestymään.

Keihäspiireissä Helanderin potentiaali on tunnettu jo vuosia, mutta viime kausina kehityskäyrä on junnannut paikoillaan.

Yleisurheilufanien mieliin ehti hiipiä epäilys, josko Helanderista koskaan on nousemaan aikuisten kovimmalle kansainväliselle huipulle.

Nyt epäilykset ovat kadonneet.

Kesäkuun puolivälissä Oliver Helander kiskaisi Paavo Nurmi Gamesissa Turussa ennätyslukemansa 89,83. Jokainen keihäänheittoa auttavastikin ymmärtävä näki, ettei heiton tekniikka osunut kunnolla kohdilleen. Piirun verran viilausta sieltä täältä, ja keppi olisi lentänyt pari kolme metriä pidemmälle.

Tämän myöntää myös Helanderin valmentaja Tero Pitkämäki, 39.

”Kyllä, moni harrastaa tätä jossittelua. Mutta vain se ratkaisee, mitä tulostaululla lukee”, Pitkämäki kuittaa spekulaatiot.

Nyt kun tulostaululla on alkanut näkyä vaikuttavia lukemia, ja moni odottaa menestystä myös MM-kisoissa Yhdysvaltojen Eugenessa.

Kohti huippua esikuvan opissa

Karjaalta kotoisin oleva ja Vaasassa asuva Oliver Helander aloitti keihäänheiton yhdeksänvuotiaana kesällä 2006.

Karjaa on Suomen vahvinta käsipalloaluetta, ja Oliverin perhe on täysiverinen käsipalloperhe.

Isä Jan Helander on pelannut Suomen maajoukkueessa, ja pikkuveli Benjamin Helander kuuluu nykyään maajoukkuepelaajiin. Myös äiti Leona Helander on entinen käsipalloilija. Lajin parissa Oliverkin viihtyi pitkään.

Olettaa sopii, ettei käsipalloa varten treenattu heitto ja monilajisuus ylipäätään ole ainakaan vähentänyt Helanderin heittopotentiaalia.

Yläasteiässä keihäs nousi tosissaan käsipallon ohella päälajiksi, kun Helander 14-vuotiaana heitti Suomen ikäluokkaennätyksen.

”Silloin aloin ymmärtää, että on minulla varmaan jotain lahjakkuutta tähän lajiin”, Oliver kertoo.

Teinipoika oli oikeassa, lahjakkuutta on.

Sitä sopii koulimaan esiin nimenomaan Tero Pitkämäki.

Poikana Helander katsoi televisiosta, kun hänen suurin esikuvansa Tero Pitkämäki voitti Japanin Osakassa maailmanmestaruuden syyskuussa 2007. Se oli juniorille valtava innoituksen lähde. Pitkämäen ohella nuori Helander katsoi tarkkaan myös norjalaisen Andreas Thorkildsenin heittämistä.

”Totta kai katsoin televisiosta kaikki arvokisat, ja myös Youtubesta on tullut kelattua paljon kummankin videoita.”

Pitkämäki on työskennellyt Helanderin kanssa nyt noin vuoden. Tämän kesän Turussa heitetty kaari toi Helanderin ennätykseen lisää mittaa metrin ja 81 senttiä. Tällä tasolla se on vastaansanomaton näyttö.

Nyt on sopiva aika kysyä, minkälaisena valmentajana Helander pitää entistä huippu-urheilijaa?

”On se ihan hyvä”, Helander sanoo nauraen ja vilkaisee vieressään seisovaa Pitkämäkeä, jonka kasvoilla käy hymynkare.

Turussa koettu huippuonnistuminen toi motivaatiota niin urheilijalle kuin valmentajallekin.

”Turku oli hieno hetki. Väistämättä on niin, että urheilijan lisäksi valmentajakin tarvitsee onnistumisia. Silloin työ maistuu. Vaikka ei sen välttämättä tarvitse olla kisatulos, kyllä harjoitusonnistuminenkin on motivoivaa”, Pitkämäki sanoo.

Helanderin potentiaali on kaiken aikaa ollut hyvin Pitkämäen tiedossa, joten kaaren pituus ei valtavasti yllättänyt valmentajaa.

”Tiesin, että tuollainen heitto voi tulla, mutta annoin sen onnistumiselle vielä tässä vaiheessa aika pienen prosenttimahdollisuuden.”

Riittävätkö heittomäärät?

Ennen Turkua Helander oli viimeksi heittänyt Saksassa kolme viikkoa aiemmin.

Juuri heittomäärät ovat asia, jossa Helander antaa pakon edessä tasoitusta kilpakumppaneilleen.

Loukkaantumishistoria on pitkä, ja Kuortaneella haastattelua tehdessä hän on juuri jättänyt kisan väliin olkapään tuntemusten vuoksi.

”Olkapää ei ollut vielä palautunut Turun kisan jälkeen, joten jätin väliin. Tuntui, että tässä tilanteessa on enemmän menetettävää kuin voitettavaa. Tähdätään MM-kisoihin, silloin täytyy olla kunnossa”, perustelee Oliver Helander.

”Loppujen lopuksi ulospäin on turha vedota terveystilanteeseen, tekniikkaan tai säähän.” – Tero Pitkämäki

Tekosyitä ei kannata esittää

Pitkämäki tunnettiin heittotyylistä, jossa lopun raju syöksy muistuttaa pesäpalloilijan pesälle heittäytymistä. Myös Helanderilta on vuoden sisään nähty syöksymistä, vaikka hän ei ole aina tekniikkaa käyttänyt.

”Se on jännä juttu. Moni varmaan syyttää minua, että olen laittanut hänet syöksymään, mutta hän on ryhtynyt tekemään sitä ihan itse. En ole sanallakaan puhunut hänelle syöksymisestä”, Pitkämäki sanoo.

Pitkämäen valmennuksen yksi periaatteista on, että valmentaja ja urheilija eivät ulospäin selittele eivätkä esitä tekosyitä, jos tulostaulun lukema ei tyydytä.

”Loppujen lopuksi ulospäin on turha vedota terveystilanteeseen, tekniikkaan tai säähän. Tehdään vain tulosta ja jatketaan eteenpäin.”

Yhdysvaltojen Eugenessa käytäviä maailmanmestaruuskisoja, sekä elokuun EM-kisoja Helander sanoo odottavana toiveikkaalla mielellä, mutta jatkaa sitten uran varsinaisen ison tähtäimen olevan vuoden 2024 Pariisin olympialaiset.

”Olympialaiset on se, johon tekemiseni tähtää. Mutta tietenkin siihen on vielä aikaa ja urheilijalla täytyy olla välitavoitteita, kuten tämän kesän arvokisat.”

Juuri nyt 25-vuotiaalla keihäänheittäjällä pyyhkii erinomaisesti. Heitto kulkee ja edessä ovat kahdet arvokisat, joissa mitali on täyttä realismia.

Ennen kaikkea Helander saa elää täyttä urheilijaelämää, keskittyä harjoitteluun ja kiertää ympäri maailmaa kilpailemassa maailman parhaita vastaan.

Voi sanoa, että nyt hän elää unelmaansa todeksi.

”Kyllä, juuri tätä olen aina halunnut tehdä.”

Ja sitten hän uskaltaa sanoa ääneen, että unelmoi suurimmasta mahdollisesta menestyksestä.

”Kaikkein suurin unelmani urheilijana on voittaa olympiakultaa.”

Tutut Etelä-Pohjanmaan Kuortaneen maisemat vaihtuvat tänä kesänä Oregonin Eugeneen, jossa Helander kisaa tosissaan MM-mitaleista. © Juha Harju

Tutut Etelä-Pohjanmaan Kuortaneen maisemat vaihtuvat tänä kesänä Oregonin Eugeneen, jossa Helander kisaa tosissaan MM-mitaleista. © Juha Harju

Tasaisuus ratkaisee

Nyt Oliver Helander on eräänlaisessa risteyskohdassa. Urheilijana hän on vielä melko nuori ja oletettavasti parhaat vuodet tulossa. Toisaalta valmentaja pohtii kehitysprosessin olevan kesken.

”Yksikään keihäänheittäjä ei ikinä pääse sataprosenttiseen suoritukseen. Huippu-urheilussa ratkaisee se, kuka kisapäivänä pääsee lähimmäksi omaa potentiaaliaan”, valmentaja sanoo.

Pitkämäen mukaan Helander on fyysisesti kokonaisuutena yksi maailman parhaista keihäänheittäjistä.

”Jalat ovat hänellä erittäin hyvät, ja niitä hän käyttää heittämisessä tosi voimallisesti. Tulee kovaa heittotilanteeseen, ja se on juttu, jolla hän voi erottua muista. Pitkät raajat, mutta pystyy kuitenkin liikkumaan nopeasti, se on aika poikkeuksellinen yhdistelmä.”

Heikkouksia on vähän.

Se, missä Helanderilla on vielä tekemistä, on tasaisuus. Rutiini.

”Pieni rutiinitason nosto. Silloin hänestä tulee erittäin varma heittäjä. Jos terveys antaa myöden.”

Niin, se terveys.

Helanderin heittokättä on leikattu kahdesti. Kyynärpää operoitiin vuonna 2016 ja olkapää tammikuussa 2020.

Nytkin vanhat vaivat vaikuttavat paljon siihen, kuinka harjoittelu voidaan toteuttaa.

”En silti pidä Oliverin loukkaantumishistoriaa hirvittävän poikkeuksellisena laji huomioiden. Ja vaikka loukkaantumisia on ollut, niin ei hän heittämällä ole itseään loukannut kovin monta kertaa.”

Itseluottamuksen on oltava luja

Huippu-urheilijan harjoitusohjemaan kuuluu monenlaista, mutta loppujen lopuksi harjoittelun ytimessä ovat lajitoistot.

”Oliverin kohdalla toistoja ei voida tehdä loputtomiin, sillä taustalla on sen verran loukkaantumisia. Mies olisi vielä kovempi heittäjä, jos pystyisi tekemään normaalia kovempaa heittoharjoittelua. Se on meillä haaste.”

Pitkämäki kertoo havainnollistavan esimerkin.

”Koska meidän on huomioitava Oliverin loukkaantumishistoria, hänen harjoitusheittomääränsä ovat sellaisia, että omalla urallani heitin harjoituskaudella noin viisi kertaa enemmän.”

Fyysisen puolen lisäksi yhtä lailla henkistäkin iskukykyä on kyettävä kehittämään. Kokenut Pitkämäki sanoo henkisen kantin tarkoittavan hyvää itseluottamusta.

”Jos fyysiseltä tasoltaan hyvä heittäjä saa itseluottamuksen kuntoon, silloin vaatimustaso itseä kohtaan nousee. Ja silloin joku 80 metrin heitto ei tunnu enää juuri miltään.”

X