Korona sotki elokuvan julkaisun – Arjen niukkuudessakin Olga ja Tuukka Temosen erilaiset luonteet kannattelevat parisuhdetta: Kun toinen huolehtii ja kantaa vastuuta, toinen rauhoittelee

Jaa artikkeliTilaa Seura
Aika jonka sain -elokuva ehti olla elokuvateattereissa vain muutaman päivän. ”On pakko mennä eteenpäin”, elokuvan tuottaja ja pääroolia näyttelevä Olga Temonen sanoo.
Aika jonka sain -elokuva ehti olla elokuvateattereissa vain muutaman päivän. ”On pakko mennä eteenpäin”, elokuvan tuottaja ja pääroolia näyttelevä Olga Temonen sanoo. © Pekka Nieminen / Otavamedia
Olga ja Tuukka Temosen uusi elokuva ”Aika jonka sain” ehti olla vain hetken elokuvateattereissa ennen koronavirusepidemiaa. Nyt Temosia uhkaa jopa satojen tuhansien eurojen tappiot.

Juhlapäivä on alkamassa. Näyttelijä-tuottaja Olga Temosen ja ohjaajamies Tuukka Temosen kahden vuoden työ huipentuu illalla, kun Aika jonka sain -elokuva saa kutsuvierasensi-iltansa.

Olga nähdään valkokankaalla tähän asti suurimmassa roolissaan, elokuva on saanut hyviä arvioita ja katsojatkin tuntuvat kiinnostuneen. Kaikki näyttää hyvältä.

Pahat aavistukset hiipivät mieleen jo ajomatkalla kotoa Iitistä Helsinkiin. Ne saavat vahvistuksensa illalla. Olga istuu meikattavana, kun Suomen hallitus tiedottaa massiivisista rajoitustoimista koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Yli 500 hengen tilaisuudet kielletään.

Olga ja Tuukka joutuvat päättämään, voiko heidän tuottamansa elokuvan ensi-iltaa edes järjestää ja pitääkö elokuva vetää kokonaan pois teattereista.

Pian puhelimet alkavat soida.

Lopulta paikalle saapuu tuhannen sijaan vain noin 400 vierasta. Koronauutiset vievät juhlamielen. Tuukka järkyttyy niin, ettei muista koko illasta myöhemmin mitään. Olgakaan ei osaa nauttia juhlista.

”Niin ristiriitaista iltaa en ole koskaan kokenut. Matto vetäistiin jalkojen alta, kun piti olla juhlapäivä. Edellinen elokuva Valmentaja oli monella tapaa pettymys, ja kun vaikutti pitkästä aikaa siltä, että nyt onnistumme, sitten tuli tämä.”

Aika jonka sain -elokuvan huono ajoitus

Olga hörppii kahvia keltavihreät villasukat jalassa suuren ruokapöydän ääressä. Puinen lankkulattia tuntuu viileältä ja talo hiljaiselta. Ilmastointipumppu humisee katonrajassa, ja yläkerrasta kuuluu vaimea yskähdys.

Temosen perheen kuopus Torsti, 6, on jo jäänyt kotiin päiväkodista. Tuukka on toimistolla Helsingissä, vanhemmat lapset Hilma, 8, ja Helga, 10, puolestaan viimeistä päivää koulussa ennen niiden sulkemista. Koko Suomi on menossa kiinni.

Tänään Olgan pitäisi oikeasti olla Tampereella, mutta Aika jonka sain -elokuvan markkinointikiertue peruttiin jo elokuvan ensi-iltapäivänä, perjantaina 13. maaliskuuta. Olga nauraa kuivasti epäonnelle.

”Ajoitus oli pahin mahdollinen. Muutama viikko ennen hallituksen toimia uskoimme, että ehdimme ehkä juuri koronaviruksen alta pois tai saamme katsojapotentiaalia. Sitten korona tuli päivälleen ensi-illan kanssa.”

Ennen kuin elokuvateatterit sulkeutuivat, Temosten elokuvan näki yli 11 000 suomalaista. Se oli avausviikonloppunaan katsotuin elokuva Suomessa.

Olga uskoo, että heidän elokuvansa voi tulla vielä uudelleen teattereihin, jos elokuvateatterit voivat avata ovensa ennen kesää, mieluummin ennen juhannusta tai viimeistään puolen vuoden päästä. Temoset eivät siirtäneet ensi-iltaansa koronaviruksen takia, jotta elokuvateatteriyrittäjät saisivat edes jotain tuottoja.

”Meillä on vielä mahdollisuus selvitä. Monella muulla on paljon vaikeampi tilanne. Toki olemme tehneet kaksi vuotta töitä ja nyt olisi ollut palkanmaksun aika. Myöskään edellisestä elokuvasta ei tullut muuta kuin laskuja. Jos loputtomiin käy huonosti, tekemisen ilo hiipuu. Mutta eiköhän tästä selvitä”, Olga sanoo luottavaisesti.

”Sanoma on kannustava, se kuvaa yksilön taistelua vastoinkäymisiä vastaan. Ei murehdita pienistä”, Olga kertoo Temosten uusimmasta elokuvasta.

”Sanoma on kannustava, se kuvaa yksilön taistelua vastoinkäymisiä vastaan. Ei murehdita pienistä”, Olga kertoo Temosten uusimmasta elokuvasta. Pekka Nieminen / Otavamedia

Elokuvantekijän vaikea tie

Tuukka ja Olga Temosen ura elokuvantekijöinä ei ole kulkenut helpointa tietä. Kun he alkoivat tehdä ensimmäistä pitkää draamaelokuvaansa (Apulannasta kertova Teit meistä kauniin), he joutuivat panttaamaan koko omaisuutensa saadakseen rahoitusta Suomen Elokuvasäätiöltä.

Myös toiseen elokuvaan, Jari Sarasvuosta kertovaan Valmentajaan, Temoset laittoivat likoon omaa rahaa. Elokuvasta pariskunnalle jäi maksettavaksi 200 000 euron velat. Ensimmäisen elokuvan menestys takasi onneksi, ettei Valmentaja ollut sentään täysi katastrofi.

Nyt Valmentajan velat on maksettu pois perheen yrityksen Optiparin muilla töillä, tv-ohjelmilla, yritysvideoilla ja mainoksilla.

”Teimme koko ajan töitä emmekä maksaneet lainkaan palkkaa itsellemme. Työntekijöille palkat saatiin maksettua ja samoin velat. Ihan samalla tavalla käy nytkin. Sellaista yrittäminen on. Välillä otetaan velkaa, sitten tehdään ja joko onnistuu tai epäonnistuu.”

Koronavirus puuttui riskianalyyseistä

Temoset ovat rahoittaneet osaksi itse myös Aika jonka sain -elokuvan. Elokuva kertoo paralympiaurheilija Jaana Kivimäestä, ja se käsittelee elämän muuttaneen onnettomuuden lisäksi perheväkivaltaa.

Olgan yllätykseksi rahoittajia ei ollut helppo saada mukaan rankkaan selviytymistarinaan. Elokuvan budjetti oli lopulta 840 000 euroa, josta noin neljäsosa oli Temosten omaa rahaa.

”Luotimme itse vahvasti elokuvan sisältöön ja uskoimme, ettei mikään voisi mennä niin pahasti pieleen, ettemmekö saisi maksettua lainoja takaisin.”

Temoset olivat laskeneet voivansa maksaa yrityksen liikevaihdolla lainat takaisin sopivassa aikataulussa, vaikka elokuva ei keräisi yhtään katsojaa. He eivät osanneet laskea riskianalyyseihinsa koronavirusta.

Parisuhde ei kärsi talousongelmista

Nyt Temosen pariskunta ennakoi vaikeita aikoja ja antoivat juuri firmansa Optiparin kuudelle työntekijöille lomautusvaroituksen. Koronaepidemia aiheuttaa silti tappioita. Olgan mukaan pahimmillaan puhutaan ”sadoista tuhansista euroista”.

Olga uskoo, että he selviävät tästäkin vastoinkäymisestä tekemällä paljon töitä, mutta omista kuluista on karsittava.

Varsinkin Tuukka on ottanut elokuvan vastoinkäymiset raskaasti.

Olga kertoo, että Tuukalle yritys ja työpaikkojen tarjoaminen on tärkeämpää kuin hänelle. Siksi hän pystyy käsittelemään elokuvan epäonnistumiset miestään paremmin. Olgan elämässä tärkeintä on olla hyvä äiti, vaimo, ystävä ja ihminen.

Hän ei ota yrityksen kohtaamia haasteita henkilökohtaisesti.

”Totta kai haluan, että yritys menestyy ja pärjäämme, mutta pystyisin menemään töihin tehtaaseen, jos tiukka paikka tulisi. Tuukalle se olisi paljon vaikeampaa.”

Olga arvelee, että he sopivat Tuukan kanssa juuri erilaisuutensa ansiosta niin hyvin yhteen. Kun toinen huolehtii ja kantaa vastuuta, toinen rauhoittelee. Perheyrityksen vaikeudet eivät ole heijastuneet parisuhteeseen, eikä muutama epäonnistunut ensi-ilta ole muuttanut elämää.

Olga kertoo perineensä optimistisuuden isältään, joka on aina osannut nähdä asioissa myös niiden positiiviset puolet.

”Huomaamattani minusta on tullut täysin samanlainen. Tuukalle on hyvä, että hänellä on tällainen vaimo. Kaksi riskianalysoijaa samassa parisuhteessa olisi aivan kamalaa!”

Olga tunnetaan näyttelijätyön lisäksi kotieläintilastaan Olgan Farmi.

Olga tunnetaan näyttelijätyön lisäksi kotieläintilastaan Olgan Farmi. Pekka Nieminen / Otavamedia

”Rahat on nyt vähissä”

Ulkona sekarotuinen Tara-koira juoksee pitkin nurmikkoa ohut puukalikka suussaan. Puolivuotias dalmatialainen Tippa istuu, kun emäntä käskee.

Tippa on perheen toinen dalmatialainen. 13-vuotias Dedo kuoli viime vuonna, ja varsinkin keskimmäinen lapsi Hilma ikävöi koiraa pitkään. Juuri ennen joulua Olga ja Tuukka hankkivat Tipan yllätyksenä lapsille. Hilma istui koiranpennun vieressä koko illan ja ihmetteli, miten se voi olla niin ihana.

Hevoset popsivat heinää, ja jossain määkii lammas. Temosten kotona riittää eläimiä, sillä kesäisin perhe pyörittää kotieläinpiha Olgan Farmia. Koronaepidemia uhkaa myös kotieläinpihan toimintaa, ainakin toukokuun ryhmävaraukset ovat vaarassa peruuntua.
Temoset ovat kertoneet epäonnestaan avoimesti myös lapsilleen.

”Lapsille ei saa tulla olo, että kaiken tämän keskellä heidän pitäisi vielä huolehtia meistä. Eilen kerroimme, että rahat ovat nyt vähissä. Lapset sanoivat, että on nälkä, mutta uskaltaako täällä nyt syödä. Sanoin, että kyllä uskaltaa.”

Seuraavaksi on komediaelokuvan vuoro

Olga näkee tyhjentyneessä kalenterissa myös mahdollisuuksia. Koronaeristyksen aikana on aikaa luoda uutta ja kirjoittaa uutta elokuvakäsikirjoitusta. Olga ja Tuukka haluavat tehdä seuraavaksi komediaelokuvan.

Kun koulut ovat kiinni, koko perheen arjesta tulee kuin yhtä pitkää viikonloppua. Perhe viettää viikonloput ja lomat enimmäkseen kotona maatilallaan, joten vapaa-ajan vietto ei juuri muutu. Nyt he ovat jo kaivaneet lautapelit esille, ja Olga suunnittelee hankkivansa 2  000 palan palapelin itselleen.

Koulutehtävien ohessa ohjelmassa on ulkoilua: haravoidaan pihaa, tehdään tallitöitä ja käydään metsäretkillä tai ratsastamassa koko perheen voimin. Temosen perheelle yhdessäolo on luontaista.

”Perheen yhteinen aika on aina yhtä tervetullutta. Haluan nähdä tässä tilanteessa positiivista. Nyt on aikaa perheelle, aikaa kuunnella lapsia ja kehittää omaa tapaa olla. Kesällä juoksemme Tuukan kanssa leipomassa ja tiskaamassa kotieläinpihalla ja lapset ovat paljon keskenään. Tämä on lomaan verrattavissa oleva tila, vaikka pitää laskeskella rahoja.”

Olga onkin muistuttanut Tuukalle, että koronaepidemia voi olla arvokasta aikaa kaikista vaikutuksistaan huolimatta.

”Tulemme muistamaan tämän ajan lopun elämäämme, ja myös meidän lapset tulevat muistamaan tämän lopun elämäämme. Sillä on paljon merkitystä, miten itse käyttäydymme nyt, ja miten se heijastuu lapsiimme.”

Lue myös: Korona piinaa – Sebastian Rejman toivoo tyyneyttä: ”Ei pelleillä tämän jutun kanssa”

X