Kotiliesi: Toimittaja Maxim Fedorov muutti Kiovaan ja raportoi sodan värittämästä arjesta – ”Ihminen turtuu kaikenlaisiin oloihin”

Venäläis-ukrainalaisen perheen lapsi Maxim Fedorov kertoo löytäneensä nyt suomalaisen identiteetin. Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa hän pitää anteeksiantamattomana.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Maxim Fedorov työskentelee Kiovassa, jonne hän lähti Ylen kirjeen vaihtajaksi pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan kevättalvella 2022.

Venäläis-ukrainalaisen perheen lapsi Maxim Fedorov kertoo löytäneensä nyt suomalaisen identiteetin. Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa hän pitää anteeksiantamattomana.
Teksti: Seuran toimitus

Ylen Kiovan-toimittajana työskentelevä Maxim Fedorov, 37, on raportoinut suomalaisille Ukrainasta toukokuusta 2022 lähtien. Hänen äitinsä on ukrainalainen ja isä venäläinen. Maxim itse muutti Suomeen 21-vuotiaana opiskelemaan Helsingin yliopistoon.

Nyt Maxim kertoo Kotilieden haastattelussa, että hänen silmänsä Venäjän hallinnon todellisuudesta avasi vuoden 2000 elokuussa alkanut tapahtumasarja.

Silloin ydinsukellusvene K-141 Kurskilla tapahtui räjähdys, ja sukellusvene upposi Barentsinmeren pohjaan. Aluksella oli 118 hengen miehistö.

Norja, Iso-Britannia ja Yhdysvallat tarjosivat apuaan miehistön pelastamiseksi, mutta Venäjä ei ottanut apua vastaan, vaan väitti pärjäävänsä itsekin. Todellisuudessa pelastusoperaatio ei tuottanut tulosta. Kun norjalaiset sukeltajat pääsivät paikalle yhdeksän päivän kuluttua, sukellusveneestä löytyi vain ruumiita.

Lomaili lapsena Krimillä

Maxim Fedorov vietti lapsuutensa Pietarin itälaidalla kaksiossa ainoana lapsena. Hänen nuoruudessaan perhe teki lomamatkoja Ukrainan Krimille.

”Krim oli Neuvostoliiton tärkein lomakohde Kaukasuksen jälkeen. Siellä on kauniita vuoria, komeita ravintoloita ja paljon historiallisia kohteita”, Maxim Fedorov kertoo Kotiliedessä.

Hänen isänsä työskenteli fyysikkona ja äiti kemian asiantuntijana. Ongelma oli vain se, että 1990-luvulla töitä oli vähän ja perheen rahat tiukassa.

”Tietenkään meillä ei ollut kaikkea sitä, mitä länsimaissa oli saatavilla, mutta ei lapsi osaa kaivata sellaista, mitä hän ei tiedä.”

Venäjän hyökkäys yllätti

Nyt Maxim työskentelee Kiovassa, jonne hän lähti Ylen kirjeen vaihtajaksi pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan kevättalvella 2022.

Maximin mukaan ilmahälytyksiä on yleensä yksi tai kaksi päivässä, ja ohjeistuksen mukaan silloin on siirryttävä väestönsuojaan maanalaiselle metroasemalle, mutta harva enää tekee niin. Maxim oli asemalla viimeksi kolme viikkoa sitten.

Kun Venäjä aloitti helmikuussa 2022 suurhyökkäyksen Ukrainassa, Maxim oli hiihtokeskuksessa Sotšissa. Kesken kaiken hän alkoi saada viestejä, joissa kyseltiin, onko hän vielä Venäjällä ja käskettiin lähteä maasta niin pian kuin mahdollista.

Maxim teki työtä käskettyä, mutta vaikeaa se oli. Venäjä sulki samana päivänä lentokentät koko maan eteläosassa. Junaliput oli myyty loppuun. Kolme päivää myöhemmin Sotšin lentokenttä avattiin, mutta Euroopan unioni esti venäläiskoneilta pääsyn ilmatilaansa. Moskovaan oli lennettävä Kazakstanin yli.

Sieltä hän matkusti junalla Pietariin hyvästelemään äitinsä. Sen jälkeen hän pääsi rajan yli Viron puolelle, ja huokaisi helpotuksesta.

Täysimittaisen sodan aloittamisesta hänellä on tyhjentävä kommentti.

”Se oli anteeksiantamatonta.”

Ylelle ja sotakirjeenvaihtajaksi

Nyt Maxim osaa Suomea hyvin. Hän aloitti suomen kielen opinnot jo Pietarissa yliopistossa. Vuonna 2006 hän aloitti opinnot suomen kielen ja kulttuurin maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa.

Maxim kokee itsensä suomalaiseksi: hän on Suomen kansalainen, matkustaa Suomen passilla ja tekee töitä suomeksi suomalaiselle työnantajalle.

”Kielen kautta integraatio tapahtui nopeasti ja helposti. Kielten ansiosta en ole tuntenut itseäni ulkopuoliseksi missään”, Maxim sanoo Kotilieden haastattelussa.

Muutama vuosi valmistumisen jälkeen Yle etsi venäjänkielisiin uutisiin toimittajaa. Maxim sai paikan.

Sodan sytyttyä hän ehdotti työpaikallaan Ylessä, että hän menisi sodan jälkeen toimittajaksi Kiovaan. Mikset lähtisi jo nyt, hänelle vastattiin.

Lue myös: Sota- ja kriisijournalisti Antti Kuronen raportoi Ukrainasta: ”Uskon, että tällä työllä on merkitystä – myös omalta pieneltä osaltani”

Kiovan arki

Kiovan olosuhteita hän vertaa kaupunkiin, johon kohdistuu erittäin korkea terrori-iskun riski. Nyt tilanne Kiovassa on melko vakaa, mutta olot voivat muuttua äkisti. Silti tilanne ei pelota.

”Ihminen turtuu ja tottuu kaikenlaisiin oloihin. Ihmiset ympärilläni eivät elä jatkuvassa hälytystilassa. Rauhallisuus tarttuu.”

Uutistoimittaja ei voi päästää kaikkea näkemäänsä ihon alle. Silti vierailut Butšassa ja Irpinissä pysäyttivät. Kaupungit ovat tulleet tutuiksi venäläisten tekemistä ihmisoikeusrikkomuksista. Kaikkialla oli poroksi palaneita autoja, palasiksi pommitettuja rakennuksia sekä ammusten ja räjähdysten jälkiä.

”Se pisti hiljaiseksi.”

Maximin mukaan sota voi päättyä vain yhdellä tavalla. Venäjän on käytävä läpi sama katumuksen polku, jota pitkin entinen natsi-Saksa joutui kulkemaan toisen maail­mansodan jälkeen. Ensimmäinen askel on vallan vaihtuminen. Hän pitää myös välttämättömänä sitä, että Venäjä riisutaan kaikista aseista, ei vain ydinaseista.

Maxin aikoo olla Kiovassa ainakin sodan loppuun asti.

Maxim Fedorov kirjoittaa parhaillaan kirjaa, jossa hän kertoo oman tarinansa sekä kohtaamisistaan ukrainalaisten kanssa. Kirja ilmestyy syksyllä 2023.

Lue myös: Sinikukka Saari valaisee Venäjän näkymiä: ”Kaipuu suurvalta-asemaan tulee olemaan läsnä – Samalla hyväksytään, että voimakeinojakin voidaan käyttää”

X