Näin Anneli Auer eli ennen Ulvilan murhaa: Lapsena hiljainen, pysyi edellisessä suhteessa vaikka odotti Jukka S. Lahden lasta

Minkälaisesta taustasta Auer tulee?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Minkälaisesta taustasta Auer tulee?
(Päivitetty: )
Teksti:
Mirka Heinonen

Lähes innostunut.

Siltä vaikuttaa turkoosiin sairaalayöpaitaan pukeutunut nainen poliisin kuvaamassa kuulustelussa.

Nainen makaa kirurgisella vuodeosastolla Satakunnan keskussairaalassa. Hänen miehensä on murhattu puolitoista vuorokautta aiemmin.

Nainen on ollut asunnossa läsnä. Hänen neljä lastaan ovat olleet asunnossa läsnä. Nainen on itsekin saanut rintaansa iskun veitsestä.

Nainen kertoo poliisille yön tapahtumista selkeästi, vastaa kysymyksiin hapuilematta. Hän puhuu paljon ja nopeasti. Ei liikutu.

Nainen on saanut Tenoxia, rauhoittavaa lääkettä.

Hän saattaa olla shokissa.

Silti.

Uskottava tuomio?

Mitä voi sanoa varmuudella ulvilalaisen punatiilitalon tapahtumista joulukuun ensimmäisen päivän vastaisena yönä vuonna 2006?

Voiko mitään?

Poliisi oletti pitkään, että ulkopuolinen tunkeutuja oli surmannut Jukka S. Lahden pesuhuoneen lattialle.

Yli kaksi vuotta murhan jälkeen tutkintalinja muuttui. Epäillyksi vaihtui vaimo.

Marraskuussa 2010 Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi Anneli Auerin murhasta elinkautiseen. Seuraavan vuoden heinäkuussa Vaasan hovioikeus totesi hänet syyttömäksi.

Korkein oikeus palautti jutun käräjäoikeuteen, koska oli saatu uutta näyttöä. Pariskunnan neljästä lapsesta kolme nuorinta olivat kertoneet uusia asioita yön tapahtumista.

Kaiken tämän lomassa nainen on saanut seitsemän ja puolen vuoden vankeustuomion lasten törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelyistä. Kaiken tämän kuluessa poliisi on töppäillyt tutkimuksissa.

Tänään torstaina käräjäoikeus antaa tuomionsa. Kaikkien näiden vaiheiden jälkeen: onko se uskottava?

Aina yhtä tyyni

Syyskuussa 2013 Anneli Auer, 48, istuu ilmeettömänä Porissa Satakunnan käräjäoikeuden pääsalissa. Hän on täällä syytettynä miehensä murhasta, taas.

Hiekanvärinen neuletakki, harmaantunut letti tuttuun tapaan oikean olkapään eteen vedettynä. Matalakantaiset avokkaat, kaulassa kaksi pientä korua.

Salamavalot räiskyvät, kamerat käyvät. Anneli Auer on yhtä tyyni kuin aina. Hän vain on.

Rauhallinen ja harkitseva. Nämä sanat toistuvat lausunnoissa, joissa läheiset ovat luonnehtineet Anneli Aueria poliisille. Rauhallinen, erittäin rauhallinen, on myös Auer itse kuvaillut luonnettaan.

Mitä konkreettista tästä naisesta tiedetään?

Koulussa hyvä ja hiljainen

Anneli Orvokki Auer syntyi Kaarinassa maaliskuussa 1965 perheen esikoiseksi. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin hän sai pikkuveljen. Perhe harrasti purjehdusta.

Ennen lasten kouluikää Auerit asettuivat Turkuun. Nummen koulu, Aurajoen koulu, Aurajoen lukio – Anneli kävi koulunsa samoilla kulmilla. Lukio oli liikuntapainotteinen, mutta Anneli Auer opiskeli tavallisella linjalla.

Anneli ei erottunut joukosta, hän pukeutui farkkuihin kuten muutkin. Hän oli hoikka jo tuolloin, monen pojan mielestä hyvännäköinen.

Auer oli hyvä oppilas kaikissa aineissa ja aivan erityisen hyvä kielissä. Hyvä mutta hiljainen. Sukeutunut, ei nuorten tapaan innostunut tai impulsiivinen, muistelee eräs entinen luokkatoveri.

Hän saattoi olla myös yksinäinen. Yksi kaveri oli, mutta vaikka tytöt olivat koulussa koko ajan yhdessä, he eivät tapailleet vapaa-ajalla.

Ylioppilaskirjoituksista Anneli Auer sai viisi laudaturia.

Lukion jälkeen Anneli etsi alaansa. Hän opiskeli Turun yliopistossa ensin ruotsia ja englantia, sitten sosiologiaa.

Neljä vuotta kirjoitusten jälkeen Anneli Auer aloitti opinnot Turun kauppakorkeakoulussa.

Säkeittäin muistiinpanoja

Anneli Auer laskee pöydälle ison ruutuvihkon. Istunto Satakunnan käräjäoikeudessa syyskuun lopulla alkaa.

Lukulasit nenälle, kuulakärkikynän korkki auki. Vihko auki.

Aueria vastaan todistavan veljen lausunnot – muistiin.

Veljen vaimon todistus – muistiin.

Saatananpalvonnan piirteitä erittelevän asiantuntijan sanat – muistiin.

Anneli Auer kirjoittaa pystyllä käsialallaan muistiinpanoja vihkoon koko istunnon ajan. Kun hän pari vuotta aiemmin joutui vaihtamaan vankilassa osastoa, muuttokuormassa oli jätesäkeittäin paperitavaraa.

Auer on analyyttinen. Spekulatiivinen. Älyllisesti terävä. Niinkin ovat läheiset häntä luonnehtineet.

Molemmilla omat suhteet

Seitsemän vuoden opiskelun jälkeen Anneli Auer valmistui ekonomiksi mutta ei löytänyt töitä. Elettiin 1990-luvun puoliväliä.

Vuoden työttömyyden jälkeen hän osallistui Turun työvoimatoimiston kurssille, joka oli tarkoitettu akateemisille työttömille. Kurssia veti so­siaalipsykologi Jukka S. Lahti.

Pian Auer palkattiin työvoimatoimistoon, hän jakoi työhuoneen Jukan kanssa. Pari ihastui. Anneli oli 31-vuotias, Jukka 41.

Molemmat ovat kuitenkin tahoillaan liitoissa, Jukka naimisissa, Anneli avoliitossa. Lapsia ei ollut.

Kun Auer tuli vielä saman vuoden aikana raskaaksi, pari päätti, että molemmat jatkavat vanhoja suhteitaan. Auerin silloinen avomies tunnusti lapsen omakseen.

Kuvio ei kuitenkaan kestänyt. Kun vauva oli noin puolivuotias, Anneli ja Jukka muuttivat yhteen. Myöhemmin he menivät naimisiin, koska se oli järkevää: avioliitto antaa paremman turvan kotiäidiksi jääneelle naiselle, jos jotakin tapahtuu.

Veli ei katso siskoaan

Oikeudessa Anneli Aueria vastaan todistava veli ei edes vilkaise siskoaan. Hän kääntää tuolinsa niin, että istuu selin Aueriin. Silmälasien leveä sanka estää näkemästä siskoa silmäkulmasta.

Todistuksensa aikana veli korottaa ääntään, hermostuu. Hänen kätensä tärisee. Hän punehtuu.

Anneli Auer sen sijaan katselee veljeään levollisena. Hän kirjoittaa muistiinpanoja, kuiskii asianajajan kanssa. Ei ilmeitä, tyynet kasvot.

Sisarusten välit katkesivat, kun Auerin kolme nuorinta lasta alkoivat kesällä 2011 kertoa murhayön tapahtumista. Heidän lausuntonsa todistavat äitiä vastaan. Lapsista vanhin taas pysyy alkuperäisessä kertomuksessaan: hän näki kotiin tunkeutuneen huppupäisen miehen.

Ajoi kotiäitien asiaa

Saatuaan toisen lapsensa Anneli Auer havahtui: oli tullut mammakiloja. Niin hän niitä itse nimittää.

Auer – Annu, kuten häntä kutsuttiin – oli kokeilut erilaisia laihdutuskuureja teini-ikäisestä lähtien, ja taas hän laati itselleen ruokavalion. Kahdeksan kiloa suli pois suunnitellusti.

Laihduttamisesta kehkeytyi Anneli Auerille uusi työ, jota hän pystyi tekemään lastenhoidon lomassa: hän perusti verkkoon Mammadieetti-sivuston. Itseään hän kutsui sivuilla Annumammaksi.

Muutamaa vuotta myöhemmin Auer perusti toisen sivuston, muun muassa askartelu- ja matkavinkkejä tarjoavan Perhekerhon. Sen jutuissa ja kuvissa esiintyy Auerin oma perhe. Sävy sävyyn puetut lapset. Rattaita rantalomalla työntävä mies.

Verkossa Anneli Auer oli asiallinen ja käytännöllinen. Hän ei lähtenyt mukaan rähinöihin, mutta jos jossakin oli esimerkiksi tekninen ongelma, Auer tarjosi siihen ratkaisua, kun muut vasta voivottelivat asiaa.

Näinä vuosina Auer aktivoitui myös kotiäitinä. Sysäys oli kotiäitien lakko, jota puuhattiin lasten kotihoidon tukemiseksi.

Ilman äitiyttä ja ilman perhettä ei ole uusiutuvaa yhteiskuntaa. Siksi on vaikea ymmärtää, miksi juuri lapsiperheellisten oletetaan selviävän menoistaan pienemmällä panostuksella kuin muut kansalaiset, Anneli Auer perusteli tarvetta nostaa minimiäitiyspäivärahaa mielipidekirjoituksessa, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa kesäkuussa 2003.

Koko suku hajalla

Nyt Anneli Auerin perhe on hajonnut kaikilla tavoilla.

Lasten isä on kuollut, äiti vankilassa. Lapset ovat erkaantuneet toisistaan. Kolme nuorinta asuu Annelin veljen ja tämän vaimon luona, vanhin on sijoitettu muualle.

Pari viikkoa sen jälkeen, kun Anneli Auerin veli on todistanut siskoaan vastaan, oikeuden eteen astuvat heidän vanhempansa. Nämä puolustavat tytärtään.

Tämä on tulehduttanut vanhempien ja pojan suhteen. Mummi ja vaari eivät pääse tapaamaan edes veljen luo sijoitettuja lapsenlapsia.

Entä Annelin ja veljen välit ennen tätä kaikkea? Asiasta on kaksi versiota.

Vanhempien mukaan Anneli, Jukka ja lapset kyläilivät heidän luonaan Turussa säännöllisesti ja tapasivat samalla veljen perhettä.

Veljen mukaan he näkivät pari kertaa vuodessa eivätkä soitelleet rupatellakseen.

Jos Anneli soitti, puhelussa oli aina jokin tarkoitus, veli sanoo.

Perhe sulkeutui kotiinsa

Marraskuussa 2002 Anneli Auer ja Jukka S. Lahti muuttivat miehen töiden perässä Ulvilaan silmukanmuotoisen lenkin tekevälle Tähtisentielle. Alue oli vauras ja hiljainen.

Lähikauppaan puolitoista kilometriä, Ulvilan keskustaan reilut kolme kilometriä. Perheen tila-auto oli päivisin Jukalla, mutta ei Anneli sitä olisi edes uskaltanut ajaa.

Syntyi vielä kaksi lasta lisää, ja perhe vietti sulkeutunutta elämää. Nukkumaan mentiin aikaisin, vieraita ei käynyt, alkoholia ei juotu käytännössä lainkaan.

Lauantaisin siivottiin, mikä tarkoitti imurointia mutta ei ympäriinsä kertyneiden tavararöykkiöiden raivaamista. Lihaa syötiin vain joulukuussa, muulloin oltiin kasvissyöjiä. Vaatteet hankittiin edullisista ketjuliikkeistä.

Lapset leikkivät normaalisti lähistön lasten kanssa, mutta Anneli ei tutustunut naapureihin. Jukka teki arkisin pitkiä työpäiviä mutta pyrki viettämään viikonloput kotona.

Normaalia perhe-elämää, arveli eräs läheinen poliisille. Riitelivät ja suunnittelivat eroa, sanoi toinen.

Rakastimme toisiamme, on Anneli Auer itse kertonut ja lisännyt, että koska pari oli tutustunut aikuisina, odotukset eivät olleet epärealistisia.

Entä suhtautuminen lapsiin?

Tavanomaiset tukkapöllyt annettiin, on Anneli Auer todennut. Jos lapset eivät suostuneet nukkumaan, Jukka laittoi lapset seisomaan, joskus uloskin.

Tuttava puolestaan kertoo, että Jukka kutsui kuopusta onnellisen kanan munaksi. Muna nukahti lähes joka yö vanhempiensa väliin.

Kukaan ei voi tietää. Toisten elämästä.

Unohdetaan tämä juttu

Se poliisin kuvatallenne, johon on taltioitu sairaalasängyssä makaavan naisen puheet.

Kun yön tapahtumia on käyty läpi perusteellisesti, poliisi kysyy: Miten tästä eteenpäin? Mitä ajattelet elämästä?

Nainen kertoo, että hänelle ja lapsille on järjestetty turva-asunto, koska murhaaja – ”tää tyyppi” – kulkee vapaana. Turva-asunnon ansiosta lapsista vanhimmat voivat käydä lukukauden loppuun tutussa koulussa.

Sitten nainen haluaa muuttaa Turkuun, missä hänellä on sukulaisia. Hän aikoo siivota omakotitalonsa ja laittaa sen myyntiin.

Lopuksi nainen sanoo: Muutenkin me unohdetaan tämä juttu.

Hän sanoo niin puolitoista vuorokautta puolison väkivaltaisen kuoleman jälkeen.

Muutenkin. Unohdetaan. Tämä juttu.

Juttu on julkaistu alun perin Seurassa 50/2013.

Aikajana: syntyi esikoiseksi, tapasi Jukan työttömien ryhmässä

1965

Syntyy Kaarinassa perheensä esikoiseksi.

1972

Aloittaa Nummen koulun Turun keskustan kupeessa.

1984

Kirjoittaa viiden laudaturin ylioppilaaksi

1984–86

Etsii alaansa. Opiskelee Turun yliopistossa ensin Ruotsia ja englantia, sitten sosiologiaa.

1988

Aloittaa opiskelut Turun kauppakorkeakoulussa.

1995

Valmistuu ekonomiksi. Ei löydä töitä.

1996

Menee Turun akateemisten työttömien ryhmään, jota Jukka S. Lahti vetää. Aloittaa suhteen Jukan kanssa, vaikka molemmat ovat tahoillaan liitossa. Tulee raskaaksi.

1997

Saa tyttären. Auerin avomies tunnustaa lapsen omakseen.

1998

Muuttaa yhteen Jukka S. Lahden kanssa.

1999

Toinen lapsi, poika, syntyy.

2000

Perustaa verkkoon Mammadieetti-sivuston.

2001

Aktivoituu tukemaan lasten kotihoitoa.

2002

Muuttaa Ulvilaan. Saa kolmannen lapsensa, tytön.

2004

Kuopustytär syntyy. Perustaa verkkoon mm. askarteluvinkkejä tarjoavat Perhekerho-sivut.

Lokakuu 2006

Perhe matkustaa viimeiselle yhteiselle lomalleen.

Joulukuu 2006

Jukka S. Lahti murhataan.

Loppuvuosi 2007

Aloittaa suhteen Suomi24-sivuston treffipalstalla tapaamansa Jens Kukan kanssa.

Helmikuu 2009

Poliisi alkaa epäillä Anneli Auerin murhanneen miehensä.

Maaliskuu 2009

Peitepoliisi Seppo ujuttautuu Anneli Auerin elämään puolen vuoden ajaksi.

Kesä 2009

Ripottelee lastensa kanssa Jukan tuhkat Ruissaloon.

Syyskuu 2009

Vangitaan epäiltynä murhasta. Tunnustaa mutta peruu myöhemmin vedoten väsymykseen. Lapset otetaan huostaan.

Marraskuu 2010

Satakunnan käräjäoikeus tuomitsee äänin 2–1 Auerin elinkautiseen murhasta. Istuu rangaistustaan Turun vankilassa.

Heinäkuu 2011

Vaasan hovioikeus toteaa yksimielisesti Auerin syyttömäksi.

Elokuu 2011

Auerin veli ottaa yhteyttä poliisiin. Hän on videoinut lasten kertomuksia perheen elämästä ja murhayön tapahtumista.

Syyskuu 2011

Vangitaan jälleen, nyt epäiltynä törkeistä, lapsiin liittyvistä seksuaalirikoksista, jotka tapahtuivat vuosina 2004–2009.

Kesäkuu 2012

Tuomitaan seksuaalirikoksista seitsemän vuoden vankeuteen. Entinen miesystävä Jens Kukka saa vankeutta kymmenen vuotta.

Marraskuu 2012

Korkein oikeus palauttaa murhajutun käräjäoikeuteen lasten kertomusten takia.

Kesäkuu 2013

Hovioikeus pidentää seksirikostuomiota puolella vuodella, koska katsoo Auerin syyllistyneen myös törkeisiin pahoinpitelyihin.

Elokuu 2013

Murhaoikeudenkäynti alkaa uudestaan Satakunnan käräjäoikeudessa

X